Huoneen seinät olivat karmiinin punaiset ja sen ainoan ikkunan verhona roikkuivat raskaat samettiset verhot jotka oli löysästi sidottu sivuun. Kuun kuulas hohde ja sen kelmeät kasvot hohtivat sängyllä makaavan naisen iholle. Nainen oli alaston ja hänen kalvakka ihonsa näytti läpikuultavalta ja pehmeältä. Hänen pitkät kuparinväriset hiuksensa valuivat mustalle päiväpeitteelle kuin sula laava. Huulet olivat täyteläiset ja syvän punaiset,avoinna.
Silmät tuijottivat kuuhun; niiden harmaus kilvoitteli sen hohteen kanssa.
Varjossa istui mies. Hän tarkasteli naisen täyteläisten rintojen nännien heleää ruusunpunaa, jalkovälin kiharaista mätästä; kuin tumma pronssi. Naisen vyötäröltä lantio leveni täyteläiseksi kaareksi jonka houkutteleva pyöreys, niin vastakohtainen miehen lantion kapeuteen ja kovuuteen verrattuna, sai pimeydessä piileskelevän miehen puristamaan käsinojia.
Tähän asti nainen oli maannut selällään, käsivarret pään yläpuolella, sormet hiusten seassa, katse kuussa. Nyt hän kierähti notkeasti istumaan, nousi ja käveli ikkunaan. Hiukset valuivat silkkisinä selkää pitkin. Nainen käänsi katseensa kuusta huoneen pimeään nurkkaan; hän hymyili julkeasti.
"Kiusaajaa", kuului miehen käheä kuiskaus. Hän astui ulos varjoista. Aluksi nainen erotti vain silmien mustan tuijotuksen, kuin saalistavan pantterin katse. Mies sulautui varjoihin, aivan kuin olisi osa niitä, aivan kuin ne seuraisivat hänen liikkeitään.
Hänen alaston ihonsa tuntui imevän kaiken valon itseensä, syventäen sen pimeää hehkua.
Käsivarsi ojentautui valoon; kutsuen naista. Kuparihiuksinen nainen ojensi valkean kätensä joka vastakohtaisesti hohti valoa; pimeyden hehku, kuu.
Naien istui sängyllä, sääret avoinna, hävyn karvoitus kuin varjo niiden välissä. Miehen hahmo oli polvistunut sen äärellä. Sormet levittivät huuli paljastaen valeaa punaa. Kuin varjo hän painoi kasvonsa siihen; haistellen.
Kieli maisteli hitaasti; keveästi kuin hengähdys joka karkasi naisen huulilta. Hän köyristi selkänsä, lähes kaatuen sängylle. Mutta miehen kädet tarttuivat häntä ranteista, lukiten ne; lukiten hänet paikoilleen.
Kieli oli muuttunut kovaksi, vaativaksi kuin miehén jäykistynyt elin joka oli noussut vasten tämän kovaa lihaksikasta vatsaa.
Hän irrotti toisen kätensäm työnsi sormensa naiseen; ensin yhden, sitten toisen. Naisen lämpö poltti kuin liekki. Kosteus valui miehen ranteelle.
Hän työnsi kolmannen sormen sisää jo ahtaaksi käyneen onkaloon.
Nainen värisi, muttei liikahtanut. Mies veti sormensa ulos, työnsi niistä yhden naisen suuhun, pyyhki kosteuden tämän kaulalle, rintoihin.
Vihaa, sitä nainen tunsi. Kiihkeää vihaa ja halua. Hän vihasi miestä; vihasi sitä mitä tämä herätti hänessä, sai hänet haluamaan -aina enemmän kuin edellisellä kerralla.
Hänkö kiusaaja? Tuo mies; tumma kuin yön varjot riivasi häntä. Hän ei tahtonut antautua; tulla voitetuksi, hän tahtoi repiä miehen lihaa, purra ja raapia. Voittaa sen; alistaa, hallita.
Nälkä. Tyydyttymätön nälkä. Hän tahtoi täyttyä miehestä, ottaa omaksi. Muttei katsoa tätä, se olisi liikaa.
Mies uppottautui naisen lihaan, hautasi kätensä tämän räikeisiin hiuksiin. Hän takertui naisen rintoihin; puristi ja satutti, painoi tämän selän vasten vatsaansa, rintakehäänsä. Kynnet raapivat hänen niskaansa, hän nipisti nännejä sormenpäillään.
Noita, nainen oli kuin noita: punaiset hiukset ja yön valkaisema läpikuultava iho.
Taipumaton, alistumaton.
Jokin naisessa herätti hänessä raivon, halun raiskata, pakottaa. Nainen ei koskaan, ei eleelläkään myöntänyt haluavansa, nauttivansa. Silti kiiman ja nälän haistoi hänestä, mutta se ei riittänyt miehelle. Hän halusi naisen rukoilevan häntä, tunnustavan halunsa.
Sitä tämä ei koskaan tehnyt, ei kiusallaankaan.
Heidän rakastelunsa olivat aina lähes väkivaltaisia; taisteluja vallasta nautintoon. Heidän ihojensa kosketus oli kuin sähkö; polttava, satuttava, täynnä energiaa, kiihkoa.
Miehen toinen käsi oli kadonnut naisen jalkovälin, naisen käsi oli puristunut sen ranteen ympärille. Toinen käsi puristi ensin rintaa ja tarttui sitten kahlitsevasti naisen ranteesen.
Mies liikkui naisen sisällä nopeammin. Käsi jalkojen välissä puristi naisen lähemmäs itseään vasten: hän tahtoi syvemmälle, lävistaa tämän vatsan. Naisen lantio pyöri, keinui ja välillä pysähtyi kuin ivaten miestä, tämän kiihkoa, haluamatta paljastaa omaansa. Haluamatta menettää jotain... mitä?
Valtaa?
Kuuma aaltoileva syke voimistui naisen sisällä. Kuin tähti ennen räjähdystä se tuntui tiivistyvän pienen pieneksi, tiiviksi keskukseksi jota hankasi miehen kalu ja käsi. Sitten se laajeni, vähitellen, mutta sitä oli enää mahdoton pysäyttää.
Kuin kirkas valo se sokaisi hänet, sinkosi kipinöitä ulos jokaisesta ihohuokosesta, jääden kipinöimään väreillen hänen sisäänsä.
Hän puri huulensa rikki koettaen estää kurkustaan karkaavan huudon.
Ennen kuin nainen ehti toipua mies työnsi tämän sykkivän ruumiin alleen, niin että se makasi vatsallaa mustalla peitteellä. Puristaen naisen hiuksia nyrkkiinsä ja lantiota vasten omaansa, nin etteivät heidän ruumiinsa hetkeksikään eronneet toisistaa, painautui hän vasten tämän selkää.
Kiima, halu ja naisen väliinpitämättömyys tekivät hänet melkein hulluksi. Hän ei välittänyt josko tuotti tälle kipua, hän tahtoi näyttää kuinka hänkin pystyi samaan: väliinpitämättömään nautintoon, miellyttämään vain itseään, ottamaan mitä halusi kuin allaa makaava punahiuksinen noita.
"Huora ja noita", se sinä olet hän hengitti sanansa tämän korvaan maaten koko painollaan, työntäen niin syvään ja nopeaan kuin kykeni.
Yön mustan siittimen kärjestä purskahti valkeaa nestettä yhtenä ryöpsähdyksenä. Mies toivoi että nainen maistaisi sen suussaa, että hän olisi kyennyt hakkaamaan käytävän tämän alapäästä aivoihin; että hän olisi jättänyt kiistamattoman jäljen itsestään.
Nainen makasi hiljaa miehen painavan ruumiin alla. Hän oli saanut toisen orgasmin, sykkivän kuin afrikkalainen rumpu, mutta mies ei ollut sitä huomannut. Hän oli varma siitä.
Mies irroti kätensä naisen hiuksista, tarttui tämän ranteisiin. Niin he makasivat paikoillaan, hengittäen raskaasti, uupuneina.
Nainen katsoi ikkunasta loistavaa kuuta ja sanoi:
"Tiedäthän että minä vihaan sinua"
Silmät tuijottivat kuuhun; niiden harmaus kilvoitteli sen hohteen kanssa.
Varjossa istui mies. Hän tarkasteli naisen täyteläisten rintojen nännien heleää ruusunpunaa, jalkovälin kiharaista mätästä; kuin tumma pronssi. Naisen vyötäröltä lantio leveni täyteläiseksi kaareksi jonka houkutteleva pyöreys, niin vastakohtainen miehen lantion kapeuteen ja kovuuteen verrattuna, sai pimeydessä piileskelevän miehen puristamaan käsinojia.
Tähän asti nainen oli maannut selällään, käsivarret pään yläpuolella, sormet hiusten seassa, katse kuussa. Nyt hän kierähti notkeasti istumaan, nousi ja käveli ikkunaan. Hiukset valuivat silkkisinä selkää pitkin. Nainen käänsi katseensa kuusta huoneen pimeään nurkkaan; hän hymyili julkeasti.
"Kiusaajaa", kuului miehen käheä kuiskaus. Hän astui ulos varjoista. Aluksi nainen erotti vain silmien mustan tuijotuksen, kuin saalistavan pantterin katse. Mies sulautui varjoihin, aivan kuin olisi osa niitä, aivan kuin ne seuraisivat hänen liikkeitään.
Hänen alaston ihonsa tuntui imevän kaiken valon itseensä, syventäen sen pimeää hehkua.
Käsivarsi ojentautui valoon; kutsuen naista. Kuparihiuksinen nainen ojensi valkean kätensä joka vastakohtaisesti hohti valoa; pimeyden hehku, kuu.
Naien istui sängyllä, sääret avoinna, hävyn karvoitus kuin varjo niiden välissä. Miehen hahmo oli polvistunut sen äärellä. Sormet levittivät huuli paljastaen valeaa punaa. Kuin varjo hän painoi kasvonsa siihen; haistellen.
Kieli maisteli hitaasti; keveästi kuin hengähdys joka karkasi naisen huulilta. Hän köyristi selkänsä, lähes kaatuen sängylle. Mutta miehen kädet tarttuivat häntä ranteista, lukiten ne; lukiten hänet paikoilleen.
Kieli oli muuttunut kovaksi, vaativaksi kuin miehén jäykistynyt elin joka oli noussut vasten tämän kovaa lihaksikasta vatsaa.
Hän irrotti toisen kätensäm työnsi sormensa naiseen; ensin yhden, sitten toisen. Naisen lämpö poltti kuin liekki. Kosteus valui miehen ranteelle.
Hän työnsi kolmannen sormen sisää jo ahtaaksi käyneen onkaloon.
Nainen värisi, muttei liikahtanut. Mies veti sormensa ulos, työnsi niistä yhden naisen suuhun, pyyhki kosteuden tämän kaulalle, rintoihin.
Vihaa, sitä nainen tunsi. Kiihkeää vihaa ja halua. Hän vihasi miestä; vihasi sitä mitä tämä herätti hänessä, sai hänet haluamaan -aina enemmän kuin edellisellä kerralla.
Hänkö kiusaaja? Tuo mies; tumma kuin yön varjot riivasi häntä. Hän ei tahtonut antautua; tulla voitetuksi, hän tahtoi repiä miehen lihaa, purra ja raapia. Voittaa sen; alistaa, hallita.
Nälkä. Tyydyttymätön nälkä. Hän tahtoi täyttyä miehestä, ottaa omaksi. Muttei katsoa tätä, se olisi liikaa.
Mies uppottautui naisen lihaan, hautasi kätensä tämän räikeisiin hiuksiin. Hän takertui naisen rintoihin; puristi ja satutti, painoi tämän selän vasten vatsaansa, rintakehäänsä. Kynnet raapivat hänen niskaansa, hän nipisti nännejä sormenpäillään.
Noita, nainen oli kuin noita: punaiset hiukset ja yön valkaisema läpikuultava iho.
Taipumaton, alistumaton.
Jokin naisessa herätti hänessä raivon, halun raiskata, pakottaa. Nainen ei koskaan, ei eleelläkään myöntänyt haluavansa, nauttivansa. Silti kiiman ja nälän haistoi hänestä, mutta se ei riittänyt miehelle. Hän halusi naisen rukoilevan häntä, tunnustavan halunsa.
Sitä tämä ei koskaan tehnyt, ei kiusallaankaan.
Heidän rakastelunsa olivat aina lähes väkivaltaisia; taisteluja vallasta nautintoon. Heidän ihojensa kosketus oli kuin sähkö; polttava, satuttava, täynnä energiaa, kiihkoa.
Miehen toinen käsi oli kadonnut naisen jalkovälin, naisen käsi oli puristunut sen ranteen ympärille. Toinen käsi puristi ensin rintaa ja tarttui sitten kahlitsevasti naisen ranteesen.
Mies liikkui naisen sisällä nopeammin. Käsi jalkojen välissä puristi naisen lähemmäs itseään vasten: hän tahtoi syvemmälle, lävistaa tämän vatsan. Naisen lantio pyöri, keinui ja välillä pysähtyi kuin ivaten miestä, tämän kiihkoa, haluamatta paljastaa omaansa. Haluamatta menettää jotain... mitä?
Valtaa?
Kuuma aaltoileva syke voimistui naisen sisällä. Kuin tähti ennen räjähdystä se tuntui tiivistyvän pienen pieneksi, tiiviksi keskukseksi jota hankasi miehen kalu ja käsi. Sitten se laajeni, vähitellen, mutta sitä oli enää mahdoton pysäyttää.
Kuin kirkas valo se sokaisi hänet, sinkosi kipinöitä ulos jokaisesta ihohuokosesta, jääden kipinöimään väreillen hänen sisäänsä.
Hän puri huulensa rikki koettaen estää kurkustaan karkaavan huudon.
Ennen kuin nainen ehti toipua mies työnsi tämän sykkivän ruumiin alleen, niin että se makasi vatsallaa mustalla peitteellä. Puristaen naisen hiuksia nyrkkiinsä ja lantiota vasten omaansa, nin etteivät heidän ruumiinsa hetkeksikään eronneet toisistaa, painautui hän vasten tämän selkää.
Kiima, halu ja naisen väliinpitämättömyys tekivät hänet melkein hulluksi. Hän ei välittänyt josko tuotti tälle kipua, hän tahtoi näyttää kuinka hänkin pystyi samaan: väliinpitämättömään nautintoon, miellyttämään vain itseään, ottamaan mitä halusi kuin allaa makaava punahiuksinen noita.
"Huora ja noita", se sinä olet hän hengitti sanansa tämän korvaan maaten koko painollaan, työntäen niin syvään ja nopeaan kuin kykeni.
Yön mustan siittimen kärjestä purskahti valkeaa nestettä yhtenä ryöpsähdyksenä. Mies toivoi että nainen maistaisi sen suussaa, että hän olisi kyennyt hakkaamaan käytävän tämän alapäästä aivoihin; että hän olisi jättänyt kiistamattoman jäljen itsestään.
Nainen makasi hiljaa miehen painavan ruumiin alla. Hän oli saanut toisen orgasmin, sykkivän kuin afrikkalainen rumpu, mutta mies ei ollut sitä huomannut. Hän oli varma siitä.
Mies irroti kätensä naisen hiuksista, tarttui tämän ranteisiin. Niin he makasivat paikoillaan, hengittäen raskaasti, uupuneina.
Nainen katsoi ikkunasta loistavaa kuuta ja sanoi:
"Tiedäthän että minä vihaan sinua"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Todella kauniisti kirjoitettu tarina!!! Upea suorastaan. Loistavaa.
Näitä löytyy pöytälaatikosta...
Ehkäpä huomenna uusi.
Lisää tollasia tarinoita!
Näitä löytyy pöytälaatikosta...
Kiitos