Oon ollut oikeestaan koko elämäni sellanen että viihdyn yksinäni piirrellen ja katsellen elokuvia. Tykkään yksin olosta. En ole ikinä kenenkään kanssa ulkona (harvoin) ja kun olen, olen sisimmiltäni vaivaantunut ja haluaisin pois tilanteesta. Koulussa oleminen käy vaivattomasti ja siellä olen kyllä sosiaalinen ja mulla on kavereita, mutta koulun ulkopuolella olen aina yksin. Ja jos joku joskus pyytää mua ulos, niin koitan keksiä kaiken maailman tekosyyt etten pääsisi. Vaikka haluaisinkin olla elämästään nauttiva nuori joka tekee hulluja asioita kavereiden kanssa, mun sisällä vaan tuntuu epämulavalta. Tätä on niin vaikeeta selittää... Haluaisin ensi kesänä mennä ensimmäistä kertaa Ruisrock- festivaleille, mutta pelkään että suuret ihmis määrät jotka hyppivät, juovat ja huutavat saisivat mut sekaisin. Pelkään että mun on pakko päästä pois sieltä. Vaikka haluaisin just nauttia ja olla. Huoh. Olenko mä jotenkin ujo tai erakko? En haluaisi olla ainakaan. Voiko rohkeemmaksi opetella? Haluaisin olla sellanen ketä nauttii elämästään täysillä ja juhlii paljon. Ehkä mun itsetunto ei oo siihen tarpeeksi hyvä... Auttakaa?
Mikä vikana?
Liianujoko
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itellä vähä samaa ongelmaa, mutta silti eilen vaan laitoin aivot pois päältä ja menin yhen kaverin luo tutulla hyvällä porukalla juhlimaan ja tänään sitten hieman darrassa kouluun. Kyllä se siitä :)