Olen harkinnut koiran ostoa ja pohdinkin nyt kovasti mikä rotu olisi minulle paras. Olen ajatellut vaihtoehtoina chihuahuaa, tiibetinspanielia, mopsia..On joitakin asioista minkä perusteella tekisin valintani. Ominaisuuksia mitä kaipaan eniten: ei räksytä koko aikaa, vain syystä ja hetken; on pienikokoinen; ei ole niinsanotusti uhmaava, eli kiltti luonteeltaan, ei täydy taistella kauheesti että koira tajuaa kuka on pomo (esim saksanpaimenkoiran tyyliset koirat minulle varmasti liian "villejä"); Pirteä ja innostuva, tykkää hyöriä ympärillä kun tulee kotiin, mutta kuitenkin osaa olla rauhassa sylissäkin...Sanotaan näin että arvostan koirassa tietynlaista lauhkeutta, ja sitä ettei tarvitse pelätä että se rupee murrosiässä uhittelemaan..
Itselläni ei ole kokemusta koirista, muuta kuin että kavereilla on ollut. On vaikea sanoa muiden koirista että minkälaisa rodut ovat, kun esim kaverillani oli melko säikky chihu ja tiibetinspanieli taas on aina ollut niin ihanan rauhallinen ja kiltin oloinen, ei räksyttäjä. Kertokaa mitä te olette mieltä! Onko muita vastaavia rotuja joita ehdottaisitte? Niin, ja en usko että minulle sopii koira jonka turkki vaatii hirveästi hoitoa.
Itselläni ei ole kokemusta koirista, muuta kuin että kavereilla on ollut. On vaikea sanoa muiden koirista että minkälaisa rodut ovat, kun esim kaverillani oli melko säikky chihu ja tiibetinspanieli taas on aina ollut niin ihanan rauhallinen ja kiltin oloinen, ei räksyttäjä. Kertokaa mitä te olette mieltä! Onko muita vastaavia rotuja joita ehdottaisitte? Niin, ja en usko että minulle sopii koira jonka turkki vaatii hirveästi hoitoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei!
Veljelläni on chihuahua, joka räksyttää joskus, syystä, mutta enemmän kuin hetken. Koira on pieni, joskus saattaa olla tottelematon, omapäinen, mutta kiltti. Uhittelee ja pomottelee mutta saa tajuamaan kuka on pomo. Pirteä ja innostuva on, tykkää hyöriä ympärillä vähän liikaakin, sylissäkin tykkää nukkua, ehkä liikaakin. Saattaa uhitella ja kaipaa paljon huomiota. Koira on kuitenkin sen verran pieni että sen saa "kontrolloitua" eli koira pysyy hallinnassa. Tämä chihu varoo vähän ulkona liikkuessaan samassa perheessä elävää isompaa koiraa kun se juoksee ympäriinsä, mutta menee esim. räksyttämään aidan toisella puolella asuvia kultaisia noutajia vastaan. Pitkiä lenkkejä sen kanssa ei tarvitse käydä, useimmiten koiran saa kantaa kotiin ja kylmällä olisi hyvä olla loimi. Eli tässä tapauksessa pieneen pakettiin mahtuu aika iso koira. Toisaalta tyypillinen pikkuräksy.
Kävin ennen tallilla jossa oli chihuahua joka oli niin äkäinen että purasi kaveriani kädestä. Haukkuikin paljon. Lisäksi eräs toinen chihu haukkui ollessaan yksin kotona, mutta pääsi tavasta eroon. Mutta en todellakaan yleistä sillä minulla ei ole kokemusta muista chihuista kuin näistä kolmesta. Ja opetuksellahan sen saa kitkettyä sen haukkumisen pois.. Jollei koiran luonne sitten ole niin vahva ettei anna periksi.
Itse en ottaisi, tykkään isommista koirista. :) Jokaisella kuitenkin on oma makunsa! Mutta onnea koiranhankintaan!
On totta että tipsut ovat kovia haukkumaan kun joku tulee ovelle tai muuten vain reviirille, mutta muuten tipsut ovat mukavia ja eivät hauku turhaan.
Omien kokemuksieni perusteella valitsisin noista luetelemistasi mopsin. Chihut - ainakin minun tapaamani - ovat joskus toivottomia räksyttäjiä (vaikka paljon riippuu kasvatuksesta..), tipsuista mulla ei juuri ole kokemusta, mutta mopsit ovat symppiksiä, varsinaisia sohvaperunoita mutta kuitenkin pyörivät mukavasti jaloissa ja osallistuvat mielellään kaikkeen. Jotkut yksilöt voivat olla "lempeän itsepäisiä" mutta eivät mahdottomia.
Muista saman kokoluokan koirista tulee mieleen cavalier jonka kanssa tumpeloinkaan ei juuri voi epäonnistua. Turkkikin on helppohoitoinen vaikka onkin pitkähkö. Runsaudenpulahan noiden rotujen kanssa on, mutta eiköhän se oikea löydy kun aikansa punnitsee eri vaihtoehtoja.
Kaverini on hurahtanut mopseihin.
Sanon sen vain mopseista että nämä kaverin koirat räksyttää kaikille, eiväytkä ole hetkeäkään paikallaan. Eikä menesty lenkillä... Mutta jos tykkäät että koirasi ei röhise ja kuolaa naamasi edessä kun annat pusun sille niin ei mopsia.
Naapurissanikin on mopsi.
Mopsi on vanha ja harmaa kurttunaama. Mutta niin leppoisa löntystelijä että on aina vapaana ja ei piitannut meidän pikkupennusta mitään vaikka se hyppi ja hyöri sen kuonon edessä..
että tälläinen kommentti..
Rotua en osaa sanoa , mikä sopisi sinulle , mutta tiibetinspanielin voit jättää pois laskuistasi sillä ovat aika kovia haukkumaan . Eräällä tuttavallani on tiibetinspnieleita , ja aina kun esim. ovikello soi , ne alkavat heti haukkumaan . Muuten kivoja koiria
Niin , että se haukkuminenkin on yksilökohtaista
Noihin asettamiisi ehtoihin sopisi mielestäni paremmin joku Bichoni, Cotton de Tulear tai jompikumpi Cavalier. Niissäkin on tietysti yksilöeroja, mutta rodunomaisesti muistuttaa enemmän vaatimuksiasi.
kokemuksesta voin sanoa, että meidän tipsu oli helppo koira pentuna, ei ikinä syönyt/tuhonnut mitään, ainoastaan pissasi pentuna eteisen matolle niinkauan kun koko matto sitten vaihdettiin kun peseminenkään ei auttanut. :)
Sitten kävin enää vain pissalla ulkona
melkein kaikki koirat haukkuvat, jos niitä ei siitä pois opeta. Esim. Chihut on todella haukkuherkkiä mutta koulutuksella nekin saa pois.
Meillä tipsu haukkui pentuna enemmän mutta vanhempana jäi pois. Sinänsä ei haitannut koska on omakotitalossa.. Myöhemmin mummon kuollessa, otimme hänen tipsunsa omamme kaveriksi ettei tarvitsisi sitä antaa ihan tuntemattomalle perheelle.. Tämä ko. yksilö ei osannut edes haukkua, kuullosti astmaiselta lampaalta yrittäessään matkia tätä toista :)
Mummon koira oli ollut vanhojen, rauhallisten ihmisten parissa. Luonteeltaankin oli paljon rauhallisempi vaikka tämä meidän oma koirakaan ei ollut mikään vili vilpuri.. Oli vain tottunut leikkimään lasten kanssa
Voin suositella tipsua..jokainen koira tarvitsee sen pomon, muuten alkavat itse pomottaa ihmisiä ja se ei ole tarkoitus.. tipsun pomoksi pääsee suht helposti.. Omistajaansa kohtaa on todella mahtava. Esim. meillä kun äiti tulee kaupasta tms. toinen on niin iloinen että.. ja osaa olla rauhallinen..
tipsun turkkikaan ei ole vaikea hoitonen, meillä riittää pesu ja harjaaminen tarpeen vaatiessa.. Ikinä ei ole koiralla turkki ollut takussa yms
Oletko ajatellut cavalieria? Se täyttää suurimman osan luettelemistasi vaatimuksista. Ei hauku turhasta, on lauhkea, mutta hyvin leikkisä. Itsellä oma lehmä ojassa tämän ehdotuksen suhteen, sillä omistan cava-nartun, joka on vasta 10 vk ja AIVAN ylisöpö ja ihana!!!