Ohessa pienimuotoinen katsaus siitä, mitä parapsykologia oikein on ja mitä sen pitäisi olla. Koska epätieteelliset kontribuutiot ovat saaneet näkyvyyttä tälläkin alalla, jossain yhteyksissä on alettu käyttämään termiä "tieteellinen parapsykologia". Tässä käsitellään parapsykologiaa tässä nimenomaisessa kontekstissa.
Parapsykologialla tarkoitetaan tieteenalaa, joka tutkii niin sanottuja psyykkisiä ilmiöitä. Näillä tarkoitetaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia, jotka näittäisivät ilmentävän ainakin joltain osiltaan tietoista vaikutusta, jonka vaikutuskanavia ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan ja joiden kohdalla on syytä pitää vähintäänkin mahdollisena paranormaalia vaikutuskanavaa.
Edinburghin yliopistossa toiminut (äskettäin edesmennyt) parapsykologian professori Robert Morris on tiivistänyt nyky-parapsykologian seuraavasti:
a) Parapsykologia on ilmeisen uudenlaisten, eliöiden ja niiden ympäristön välisten yhteydenpitokeinojen (psi, psyykkiset kyvyt) tutkimista, keinojen jotka jäävät nykyään tiedeyhteisön ymmärryksen ulkopuolelle.
b) Parapsykologia on tieteiden välistä ongelma-aluetta eikä mikään erillinen tutkimushaara tai pelkkä psykologian osa-alue.
c) Parapsykologia pikemminkin asettaa kysymyksiä kuin tekee oletuksia; sen tehtävänä on tutkia joidenkin yksilöiden väitettyjä kykyjä, mutta se ei ole velvollinen olettamaan kyseisten kykyjen olemassaoloa.
d) Parapsykologiassa yhdistyy kahden työhypoteesijoukon tutkimus: 1) "pseudo-psi -oletuksen", joka väittää, että suurin osa psi:n olemassaoloa puoltavista todisteista - ellei jopa kaikki - on valheellista ja seurausta siitä, että ihmisiä on johdettu harhaan tai että havaintoja on tulkittu väärin, sekä 2) "psi-hypoteesin", joka väittää, että ihmisellä on todella tietyissä olosuhteissa käytettävänään uudenlaisia yhteydenpitokeinoja.
e) Parapsykologia merkitsee päätelmiä tekevien havaitsijoiden tutkimista ja se voi hyötyä sellaisten mallien käytöstä, joilla selvitetään, miten ihminen tekee havaintoja näennäisesti psyykkisistä tapahtumista sekä siitä, miten ihminen saattaa johtaa harhaan itseään ja muita.
f) Parapsykologia käyttää tieteen työvälineitä, kuten yksityiskohtiin pureutuvia luonnollisten tapahtumien kuvauksia, selvityksiä, hypoteesinmuodostusta ja -testausta, korrelaatiotutkimuksia, kontrolloituja kokeellisia tutkimuksia olosuhteita järjestelmällisesti muuntelemalla sekä teoreettisten mallien rakentamista.
Tässä on syytä ottaa lisäksi esille soveltava parapsykologia, jonka tavoitteena on toteuttaa parapsykologisia sovellutuksia sekä tutkia mahdollisten psi-ilmiöden soveltamismahdollisuuksia. Parapsykologisina sovellutuksina voidaan pitää teknisiä menetelmiä tietoisuuden ja aistien laajentamiseksi nykyisestä ja tämä on juuri se toiminta-alue jolla Psykobiofysiikan Instituutti työskentelee soveltavassa parapsykologiassa, ja jota voidaan pitää yhtenä merkittävänä laajennuksena parapsykologian alueella normaalitieteiden suuntaan.
Vapaa tietosanakirja Wikipedia määrittelee parapsykologian puolestaan seuraavasti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parapsykologia
Parapsykologialla tarkoitetaan tieteenalaa, joka tutkii niin sanottuja psyykkisiä ilmiöitä. Näillä tarkoitetaan luonnossa ilmeneviä tapahtumia, jotka näittäisivät ilmentävän ainakin joltain osiltaan tietoista vaikutusta, jonka vaikutuskanavia ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan ja joiden kohdalla on syytä pitää vähintäänkin mahdollisena paranormaalia vaikutuskanavaa.
Edinburghin yliopistossa toiminut (äskettäin edesmennyt) parapsykologian professori Robert Morris on tiivistänyt nyky-parapsykologian seuraavasti:
a) Parapsykologia on ilmeisen uudenlaisten, eliöiden ja niiden ympäristön välisten yhteydenpitokeinojen (psi, psyykkiset kyvyt) tutkimista, keinojen jotka jäävät nykyään tiedeyhteisön ymmärryksen ulkopuolelle.
b) Parapsykologia on tieteiden välistä ongelma-aluetta eikä mikään erillinen tutkimushaara tai pelkkä psykologian osa-alue.
c) Parapsykologia pikemminkin asettaa kysymyksiä kuin tekee oletuksia; sen tehtävänä on tutkia joidenkin yksilöiden väitettyjä kykyjä, mutta se ei ole velvollinen olettamaan kyseisten kykyjen olemassaoloa.
d) Parapsykologiassa yhdistyy kahden työhypoteesijoukon tutkimus: 1) "pseudo-psi -oletuksen", joka väittää, että suurin osa psi:n olemassaoloa puoltavista todisteista - ellei jopa kaikki - on valheellista ja seurausta siitä, että ihmisiä on johdettu harhaan tai että havaintoja on tulkittu väärin, sekä 2) "psi-hypoteesin", joka väittää, että ihmisellä on todella tietyissä olosuhteissa käytettävänään uudenlaisia yhteydenpitokeinoja.
e) Parapsykologia merkitsee päätelmiä tekevien havaitsijoiden tutkimista ja se voi hyötyä sellaisten mallien käytöstä, joilla selvitetään, miten ihminen tekee havaintoja näennäisesti psyykkisistä tapahtumista sekä siitä, miten ihminen saattaa johtaa harhaan itseään ja muita.
f) Parapsykologia käyttää tieteen työvälineitä, kuten yksityiskohtiin pureutuvia luonnollisten tapahtumien kuvauksia, selvityksiä, hypoteesinmuodostusta ja -testausta, korrelaatiotutkimuksia, kontrolloituja kokeellisia tutkimuksia olosuhteita järjestelmällisesti muuntelemalla sekä teoreettisten mallien rakentamista.
Tässä on syytä ottaa lisäksi esille soveltava parapsykologia, jonka tavoitteena on toteuttaa parapsykologisia sovellutuksia sekä tutkia mahdollisten psi-ilmiöden soveltamismahdollisuuksia. Parapsykologisina sovellutuksina voidaan pitää teknisiä menetelmiä tietoisuuden ja aistien laajentamiseksi nykyisestä ja tämä on juuri se toiminta-alue jolla Psykobiofysiikan Instituutti työskentelee soveltavassa parapsykologiassa, ja jota voidaan pitää yhtenä merkittävänä laajennuksena parapsykologian alueella normaalitieteiden suuntaan.
Vapaa tietosanakirja Wikipedia määrittelee parapsykologian puolestaan seuraavasti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parapsykologia
Vastaukset 3
Vanhimmat
Teksti on poimittu Psykobiofysiikan Instituutin vanhoilta Nettisivuilta, enkä huomannut muokatessa poistaa viittausta kyseiseen tahoon.
>>>b) Parapsykologia on tieteiden välistä ongelma-aluetta eikä mikään erillinen tutkimushaara tai pelkkä psykologian osa-alue.
Tämä on täysin totta, varsinkin jos ajatellaan tutkimuksia ja kokeita, joita parapsykologian alueella suoritetaan. Riippuen väitetyistä asioista, tarvitaan erityisasiantuntemusta monelta eri tieteen alueelta. Parapsykologian tutkimuksessa on perinteisesti ollut edustettuna esimerkiksi psykologia, antropologia, fysiikka ja monia muita tieteenaloja. Ei liene tieteenalaa, jolla ei olisi mahdollista parapsykologian aluetta ja sen ilmiöitä lähestyä, vaikka ensituntumalta ei siltä näyttäisikään.
Samalla tässä on ongelmakohta; kun valtavirran tieteissä keskitytään tutkimaan oman suppean alueen tiettyä asiaa ja esitetään löydöksiä oman tieteenalan tiedeyhteisölle, on parapsykologiassa tilanne toinen. Tutkimuskenttä on laaja ja vaatii monipuolista ymmärtämistä. Ongelmallista on mm. se, kenelle tutkimusten löydöksiä esitetään? Parapsykologian alue kun ei ole minkään tieteenalan "omaisuutta", niin että se selvästi kuuluisi yhden tieteenalan piiriin.
Psykologian yliedustus tieteenalana parapsykologian piirissä johtuu ennenkaikkea kahdesta seikasta; parapsykologia ensinnäkin tutkii psyykkisiä asioita. Toisaalta parapsykologian tutkimusalueen ollessa "arka ja vähemmän hyväksytty", psykologia tarjoaa parapsykogologialle luontaisimman "piilopaikan", jossa sitä voi rauhassa tutkia.
Varmasti harvassa on ne tieteenalat, joissa voidaan sanoa, että tutkimukseen vaikuttaa myös ns. patologisten skeptikoiden eli kaikenkieltäjien joukko. Parapsykologian tutkimuksessa on jatkuva painotaakka, tutkitaanko siinä huuhaata ja ovatko tutkijat itse huuhaa-tutkijoita. Kun muilla tieteenaloilla tutkimuksen tuloksia esitellään pääasiassa tieteenalan yhteisölle, niin parapsykologiassa on kolmantena pyöränä systemaattisten kieltäjien joukko. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tuloksiin.
Vielä tutkimusten tulosten esittämiseen palataksemme; jos monitieteisiä tutkimustuloksia esitetään eri tieteenalojen omilla valtafoorumeilla, on vaarana sillisäkki. Tutkimuksesta pitäisi pystyä erottamaan se oma kapea osa-alue ja esittää se; sitten ongelmaksi muodostuukin enää vain huuhaa-elementti. Kysyy rohkeutta ottaa leijonanaskel ja ilmoittaa tutkimuskiinnostuksensa liittyvän parapsykologiaan. Jos ei halua ottaa riskiä leimauttaa nimeään huuhaa-leimalla omalla tutkimusalueellaan, niin parapsykologia-liitännäisten tutkimusten ote pitää olla varsin epäilevä tai sitten tutkimus pitää olla sellainen, ettei siinä oteta kantaa itse ilmiöön. Ajaako tälläinen tutkimusta eteenpäin? Tuskinpa ainakaan kovin vauhdikkaasti.
Luonnollisesti parapsykologian tutkimustuloksia esitetään sitten parapsykologian tutkijoiden omilla foorumeilla, "turvassa" ulkomaailmalta. Etuna tässä on tietysti se, ettei tarvitse hajottaa tutkimuksia osiin, vaan monitieteisetkin tutkimukset säilyvät kokonaisuuksina. Tämä johtaa tosin helposti eristäytymiseen, jonka seurauksena syntyy "salaperäinen ja sisäänpäinkääntynyt tiedeyhteisö", jossa tutkiskellaan ja hutkiskellaan "jotain ihme juttuja" ja vakuutellaan toinen toisiamme. Tutkimukset ja niiden tulokset, sekä ilmiökenttään liittyvä keskustelu jäävät helposti suljettujen ovien sisälle. Tämä taas ei aja suuremman yleisön, eikä edes tiedeyhteisön intressejä.
Parapsykologia näyttää oleva edelleenkin puun ja kuoren välissä. Siis se ns. tieteellinen osuus.
Ne, jotka näitä ilmiöitä ovat tutkineet, eivät voi millään mitään vääriksi tai oikeiksi todistaa.
Parapsykologian tutkimuksen piirissä olevat tai jotain outoja kokeneet eivät hekään voi vieläkään mitään oikeasti todistaa.
Miksi kaiken pitää juuri tässä asiassa oikeaksi todistaa?
Sehän on mahdotonta.
Miten voi todistaa näyn, joka toteutuu?? Miten voi todistaa tunteen, että joku kuolee???
Tai miten voi todistaa, että ympäristössä on henki, joka ei sinne kuulu???
Kaikki tämä ja paljon muutakin on todellisuutta. Mutta kun sitä ei voi todistaa.