Tässä olen innokkaasti 'aloittamassa'. Tarkemmin sanottuna siis erittäin kiinnostunut buddhalaisesta kulttuurista ja lumoutunut Dalai-Laman kirjaan 'Avosydämin' sekä niihin Siddharta Gautama Buddhan opetuksiin mitä olen lukenut. Olen etsinyt erittäin paljon erilaista informaatiota (netistä ja kirjoista) buddhalaisuudesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin (pääasiassa Tiibetissä). Nyt haluaisinkin kuulla lyhyesti miten kannattaa edetä polulla buddhismiin, sekä vastauksia pariin kysymykseen.
1. Pidättekö mukananne/päällänne mitään merkkejä uskostanne, esim. mala -helmiä tai symboleita paidoissa tms.?
2. Miten vietätte buddhalaisia juhlia? Kuulin että sellaisiakin on, esim. Buddhan elämän eri vaiheisiin liittyen.
3. Mihin suuntaukseen kuulutte, mitkä ovat sen perusasiat ja miten toteutatte sitä kotipaikkakunnallanne? Meditaatioryhmiä tms.?
Olisin onnellinen jos viitsisitte vastata edes yhteen kysymyksistä. Kiitos jo etukäteen!
p.s: Onko iällä mitään oleellista merkitystä? Olen 14. Onko buddhalaisuudessa siis ikärajoja? Milloin
sitten voin aloittaa?
1. Pidättekö mukananne/päällänne mitään merkkejä uskostanne, esim. mala -helmiä tai symboleita paidoissa tms.?
2. Miten vietätte buddhalaisia juhlia? Kuulin että sellaisiakin on, esim. Buddhan elämän eri vaiheisiin liittyen.
3. Mihin suuntaukseen kuulutte, mitkä ovat sen perusasiat ja miten toteutatte sitä kotipaikkakunnallanne? Meditaatioryhmiä tms.?
Olisin onnellinen jos viitsisitte vastata edes yhteen kysymyksistä. Kiitos jo etukäteen!
p.s: Onko iällä mitään oleellista merkitystä? Olen 14. Onko buddhalaisuudessa siis ikärajoja? Milloin
sitten voin aloittaa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
on hauska huomata, että ihmiset ovat ruvenneet jo niin nuorina kiinnostumaan buddhalaisuudesta. minulla ei ole ikävä kyllä vastauksia kysymyksiisi, sillä olen kanssasi ennemminkin samassa tilanteessa. olen nyt 17, ja jo muutaman vuoden ajan lukenut buddhalaista kirjallisuutta kiinnostuneena. jotenkin pitäisi vaan päästä etenemään. en edes uskalla aloittaa meditointia ilman "neuvojaa".
toivottavasti saat vastaukset:)
Olet jo oikealla tiellä! Mun neuvoni on, että kun olet hankkinut tietoa erilaisista suuntauksista niin sitten päätät mikä niistä sopii itsellesi ja minkälaisia menetelmiä voit käyttää. En suosittele "hengellistä shoppailua", vaan jos joku tuntuu omalta, kannattaa perehtyä siihen tarkemmin. Kirjojen lisäksi kannattaa tutustua erilaisiin ryhmiin ja siihen, minkälaisia ihmisiä niissä käy. Ja muista, opettaja on aina tarkastettava! Omaa arviointikykyä saa ja pitää käyttää!
Itse olen harjoittanut tiibetinbuddhalaisuutta lähes kolme vuotta. Minulle se on kaikkein paras menetelmä, mutta jokaisen on tietenkin löydettävä se itselleen parhaiten sopiva.
En yleensä pidä malaa mukana, enkä pidä muita näkyviä symboleja vaatteissa tai muuten. En pidä sitä tarpeellisena. Tarkoituksena ei ole olla jotenkin erikoinen, vaan ihan samanlainen kuin muutkin.(Poikkeuksena tietysti sisäinen olotila;) Kursseilla tai muissa tapahtumissa, joita joskus järjestämme saatan kyllä pitää esim. t-paitoja joissa on meidän linjamme logo tms. Ja silloin on myös hyvä olla mala mukana, koska meditoimme oikeastaan aina kun kokoonnumme:)
Kuulun Karma Kagyu- perimyslinjaan, joka on yksi tiibetinbuddhalaisuuden neljästä linjasta. Suomeksi käytämme nimeä Timanttipolku, joka on suora käännös vajrayanasta. Meillä on meditaatioita tiistaisin ja perjantaisin. Se on ilmainen ja olet myös tervetullut katsomaan millainen porukka meillä on. Lisää tietoa löytyy osoitteesta www.buddhalaisuus.fi
Mitään ikärajoja meillä ei ole, voit aloittaa silloin kun haluat! Onnea polulle!
Kiitos vastauksesta! Timanttipolusta olenkin vähän lukenut, en tosin ihan hirveästi.
Tuntuu siltä, että hinayana (vaiko varjana, vai mikä se nyt olikaan...) tuntuisi muuten mukavalta, mutta se "vain munkit voivat saavuttaa nirvanan"-asenne on aika epäoikeudenmukainen omasta mielestäni, varsinkin kun en munkiksi ole aikomassa (omat hiukset varsin kalliit, hehheh ;)[eikä yksi ruoka-annos per päiväkään houkuta :O]).
Mahayanassa taas se jumalallisuus hiukan 'pelottaa', tai ei ainakaan vedä puoleensa. Siis ei minulla ole mitään niitä vastaan, mutta kun olen aina ajatellut buddhismia melko ateistisena uskontona, tai silleen sopivalla tavalla jumalankieltävänä. Voisinko olla suunnan edustaja uskomatta erilaisiin jumaluuksiin, pitämällä niitä vain kulttuurisina symboleina tms.?
Kiitos vielä vastauksesta!
Mahayanassa tai yleensäkkään buddhalaisuudessa jumalia ei käsitetä samalla tavalla kuin kristinuskossa, tämän varmaan tiesitkin jo. Eli jumalat eivät ole kaikkivaltiaita ja ikuisia, vaan yhtälailla kuolevaisia kuin mekin. Jumalten maailmat, jotka oikeastaan ovat vain mielentiloja tai kokemuksia eivätkä mitään konkreettisia paikkoja, ovat myös ehdollisen olemassaolon piirissä. Toisaalta jotkut kääntävät myös sanat jidam ja dakini "jumaluuksiksi", mutta oikeastaan ne ovat meditaatiohahmoja ja buddhamuotoja. Nämä ovat erittäin tärkeitä vajrayanassa eli Timanttipolulla. Mutta niitä ei saisi sekoittaa kristinuskon tyylisiin jumaliin, vaan ne ovat oikeastaan meidän oman mielemme erilaisia, täydellisiä aspekteja eli muotoja. Eli siis aivan erilaisia kuin "tavalliset" jumalat:)
Sitäpaitsi, buddhalaisuudessa ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään jos ei halua:)
Tuo viimeinen lausahdus kyllä helpotti :D
Taidan tänään käydä katsomassa Helsingissä meditaatioryhmän toimintaa. Taisi siellä olla buddhalainen kauppakin, eli myös siellä sitten shoppailemaan jos vaikka löytyisi jotain sopivaa kirjallisuutta.
Luulin että tuo "otsikko" olisi ollut "nimimerkki"-paikka, joten se tuli nyt siis oudolla otsikolla ja nimettömänä...
-Henkka
Ei siinä varmaan mitään vikaa ole.
Jos on nuori se voi olla ihan hauskaa.
Mutta tarjoaako timanttipolku sitä syvempää?
http://www.kadampa.org/english/tradition/geshe_kelsang_gyatso.php
Geshe Kelsang Gyatson porukka luulevat maallista Dharma suojelijaa valaistuneeksi. Ehkä he saavat rahaa ja temppeleitä niinku saavatkin, mutta saavuttaako kukaan heistä valaistumisen? Samaa voit kysyä timanttipolussa, edistääkö tämä minun valaistumista, sitten kun saat tarpeeksi leikkimisestä.
No hei!
Itse en ole budhalainen mutta pidän budhalaisia kirjoja aivan mahtavan hienoina opettajina. Hienoja ajatuksia on kirjat pullollaan.
Parasta elämässähän on juuri se että sinä itse päätät kaiken minkä teet. Omaat siis absoluuttisen vapauden. Vaikka kuuluu ryhmään "budhalaiset" ei tarvitse mitenkään olla sidoksissa ryhmän tapoihin, vaikkei siinä mitään pahaa olekkaan.
Meditoinnista; Ei ole välttämättä tarpeen mennä meditointikurssille tai muuta, vaikka se varmasti on loistava apu, kun kysymyksi ja hämmennystä on mielessä. On kuitenkin täysin mahdollista meditoida ilman mitään aikaisempaa harjoitusta --- Mene mukavaan asentoon vaikka sängylle, asennolla ei liene niin väliä kunhan se on mukava ja selkä on suht suorana. sen jälkeen sulje silmäsi ja rupea rauhoittumaan. Kuuntele kehosi kieltä(ihan fyysistäkin), keskitä tietoisuutesi oikein. Yritä tyhjentää päällinen tietoisuutesi, eli mielesi päivän asioista. Asiat jota tulevat mieleesi, harmonisoi(käsittele) ne, etteivät ne enää mieltäsi häiritse. Pyri täydelliseen rentoutumiseen ja viiden portin (viiden aistin) sulkemiseen. Aistit ovat porttimme fyysiseen maailmaan, kun ne pystyy sulkemaan pois tietoisuudesta, jää jäljelle pelkkä hengen maailma, joka on äärettömän moniulotteinen ja kehittyvä. Sinä viis(5)-astut toisinsanoen :) viisastu siis sulkemalla viisi aistiasi fyysiseen maailmaan.
Kuuntele sydämesi ääntä, tiedät jo niin paljon! Kun ottaa ensimmäisen askeleen henkisellä polulla, elämä tuo eteesi kaiken tarvittavan. Pick what you please.
No ei varmasti ole buddhalainen viisausmeditaatio tuo tuommoinen aistien sulkeminen. Taisit ihan itse keksiä sen.
Joo. Niinhän minä keksinkin. Tai en oikeastaan, tuon jutunkin olen kuullut jostain, niinkuin kaiken muunkin.
Meditaationhan ei oikeastaan pidä olla mitään, se voi olla mitä tahansa... Tuossa vain yksi esimerkki.
Tärkeintä on kuitenkin halu meditoida..