Tota.. Mulla ei oo ketään muutakaan kelle mä voisin kertoo joten mä kirjotan ny tänne.. Mulla oli ihan jätkä kamu se on 20 mä 16... Porukoita ei haitannu.=) Sit me oltiin yheesä jotain oisko puol vuotta.. Sit se soittaa mulle yx perjantai ja sanoo että sillä on asiaa mulle, et meidän täytyy jutella..mä sanoin että mullakin on asiaa.. No se tulee sit mun kämpille..kämppis oli onnex jossain. Jutellaan alux mukavia.. Ja sit tää jätkä rupee itkemään, mä hätäännyin ja kysyin et mikä sillä oli?!.. No se selittää että se oli pettäny mua sinä samana iltana just enne ku se soitti mulle... Ja se muija kenen kaa se oli mua pettäny oli kaiken lisäx ollu sellanen ketä mä oon vihannu koko elämäni... Sit se jätkä itkee että se rakastaa mua enemmän ku omaa elämäänsä mutta ei voi olla mun kaa koska pelkää että satuttaa mua uudestaan..(pitäskö uskoo??) Sit se sano että se oli meinannu kosii mua sinä samana iltana enne ku se muija oli kerenny sekottaa sen pään.. No sit mä itken hysteerisesti ja se yrittää halata mua ja mä työnnän sen pois ja pakotan sen lähtemään vittuun mun kämpästä.. Se viel yrittää selittää jotain, mut mä isken oven sen nenän eestä kiinni..ja istun oven eteen itkemään... Kaikista kauheinta on se että mä en voinu kertoo sille mun asiaa.. Mä olin just aamulla tehny raskaus testin ja mä olin raskaana.. Pitäskö mun kertoo jätkälle?? auttakaa?? Mä nimittänin aijon pitää sen lapsen...en kannata aborttia.. Mutta pitäskö mun kertoo tää lapsen isälle?...auttakaa oikeesti...=(
Mix näin kävi?
Tanja
8465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Teksti joka herkisti minutkin.
Ihan kamala juttu! Ei tunnu tuo jätkä olevan se ihanteellisin, mutta tässä tapauksessa tunnen, että häntä ei ehkä kannattaisi jättää. Harvoin mies alkaa itkemään jos ei jotain aivan kamalaa olisi sattunut ja kun se hänestä niin kamalalta arvatenkin tuntui niin kyllä hän varmasti katuu aivan vietävästi -> tuskin tekee toiste.
Vahinkoja vain sattuu ja tyhmyyksiä tehdään, minäkin joka tässä kirjoitan, olen tavallaan syrjähyppy koska isäni on eräs aivan muu kuin hän johon äitini tutustui, meni naimisiin, erosi, *tässä välissä minä*, mutta kuitenkin taas naimisiin tuon saman ensimmäisen miehen kanssa jonka kanssa siis minäkin olen viettänyt koko lapsuuteni, tyytyväisenä.
Tällaisia asioita ei aivan automaattisesti ehkä pidä johdattaa lopulliseen eroon.
Reaktiosi oli kuitenkin täysin ymmärrettävä, mitä muutakaan miehesi olisi uskaltanut odottaa, mutta nyt pohtisin sinuna asiaa ja harkitsisin sitä anteeksiantoa.
Kun/jos voit keskustella hänen kanssaan, puhu raskaudesta ja katso miten hän reagoi, tämä auttaa sinua varmasti asian ratkaisussa.
Olisit hyvin nuori äiti, tosin yhtä vanha kuin omani saatuaan ensimmäisen..
JA, vaikket kannata aborttia JA vaikka se paljon tuskaa tuottaisikin niin miettisin sitäkin samalla aivan vain sen takia, että vaikka olen nyt 18 v. niin en missään tapauksessa haluaisi vielä sitoa elämääni niin paljon.. tai sitä en tiedä kun edes ikinä en ole seurustellut..
Tyttö hyvä. Se oli sille sun äijälles oikein. Petos on aivan väärin, ja tiedän miltä tuntuu, kun se tehdään vielä sellaisen ihmisen kanssa, jota sinä itse inhoat sydämesi pohjasta. Ja mitä raskauteesi tulee... sen sinä päätät itse - synnytätkö vaiko et, ja luulen, että periaatteessa olet jo tehnyt päätöksesi, jos et kannata aborttia. Kuitenkin pyydän sinua harkitsemaan ihan itsesi ja meidän muidenkin nuorien tyttöjen vuoksi MYÖS aborttimahdollisuutta. Minä taas olen 19, ja seurustelin myös 16-vuotiaana 20-vuotiaan pojan kanssa yli kaksi vuotta.
Minäkin olin rakastunt; mielessäni kävi myös asioita yhteisestä tulevaisuudesta- kodista,perheestä , rakkaudesta. Mutta totuus on, että sitä on liian nuori tollaiseen; en väitä, etteikö olisi nuori rakastumaan (Minusta nuorten rakkaus on sitä parasta) mutta tarkoitan, että sitä on liian nuori vuorostaan leikkimään kotia. Lapsi mullistaa elämän, kuten myös kihlaus ym.
Meillä meni poikki poikaystäväni kanssa jokunen aika sitten; ei siksi, että elämä hänen kanssaan olisi ollut huonoa, vaan syy oli juuri minun kokemattomuus muuhun elämään. Koska olin aloittanut seurustelun 16-vuotiaana, en ole vieläkään ehtinyt nähdä muuta maailmaa; vaikka asun pääkaupunkiseudulla, en tunne vieläkään kaikkia biletyspaikkoja, joita siellä on ja joista ystäväni puhuvat joka päivä. Sinä olet varmasti huomannut tämän puolen vuoden ajan, että seurustelu rajoittaa elämää. Kuvittelepa, miten lapsi rajoittaisi elämääsi(!)
Tietty vapaus pitää nuorella olla, minä itse en tunne olevani todellakaan valmis ja kokenut ihminen. Tällä hetkellä elän sellaista vaihetta, että haluan oppia enemmän elämästä, haluan uusia kokemuksia ja elämyksiä (enkä tarkoita toisia miehiä, vaan kaikenlaista erilaista työtä lapsenvahtihommista ala-asteen sijaisuuksiin, ulkomaanmatkoja, uusia ihmisiä ym.ym.)Tässä vaiheessa, kun on irrottautunut kasvatuksen alaisuudesta, arvostaa vanhempiaan enemmän-myöntää rakastavansa heitä ja haluaa tuntua siihen, että on vapaa! Tällainen nuoren ihmisen vapaus riistetään helposti yhdellä ei-suunnitellulla jutulla- en minäkään kannata abortteja, mutta ajattele jo sitä lastakin. Lapsen synnyttäminen ei ole vain sinun asiasi, vaan siinä on kyseessä kahden kauppa. Mitä luulet, haluaísitko, että kaikki ihmiset luulisivat sinua ja äitiäsi siskoksiksi? Sinä ja ehkä tuleva lapsesi voisitte olla siskoja nimittäin.
Asia on niin, että sinun tulee keskustella ja kertoa asiasta kyseiselle pojalle, joka teki niin kuin teki. Anteeksi et voi antaa pojalle petosta ja luulenpa, että se itkuun purskahtaminen oli enemmänkin hänen syyllisyyden tuntoa kuin rakkauden osoitusta sinua kohtaan. Silloin hän huomasi olleensa todellinen idiooti kohdellessaan sinua niin ja hänen oli pakko tunnustaa asia sinulle, jotta hän itse pääsisi piinasta. Siitä syystä kyyneleet. Älä kuules miestä säälistä ota! Se on pahin virhe, jonka voi tehdä! Sinun täytyy kuunnella sydäntäsi, eikä sitä miten nöyräksi ja säälittäväksi mies heittäytyy.
Aloita ihan simppelsistä kysymyksestä, että rakastatko häntä? Sen tietää varmasti, mutta muista myös se, koska olet seurustellut vain puoli vuotta, ettei todellinen rakkaus ole tuota romanttista ensihuuma/uutuudenviehätysrakkautta. Rakkauden tulee olla sellaista, että pystytte elämään yhdessä ystävinä ja muutenkin.
Kannattaa muuten kysyä myös, että onko poikaystäväsi valmis isäksi? Hän ei välttämättä ole valmis nimittäin ottamaan vastuuta lapsestaja maksamaan kaikenmaailman tukia, jos ei lasta ole halunnut. Keskustele hänen kanssaan asiasta. Kerro tunteesi ja ajatuksesi, mutta älä petä itseäsi.
Hyvää jatkoa sinulle.
mä oon sitä mieltä,että ÄLÄ JÄTÄ SITÄ MIESTÄ!!
se tyyppi,kenen kans se sun poikakaveris oli pettäny sua,niin vihaaks se sua yhtä paljo,kun sä sitä?nimittäin jos vihaa,niin se teki sen sulle varmasti kostaakseen tai se on niin kateellinen kun sulla on joku niinkin ihana!!
älä anna semmosen kateellisen hutsun tulla teidän väliin,ethän??:)
kerro sille sun lapsen isälles et sä oot raskaana sille!!!
voit lukee tuon mun oman tilanteen tuolta alempaa nimellä "petin tyttöäni..."... itselläni oli ja on edelleen luultavasti hieman samanlaiset fiilikset kuin poikakaverillas...
se että jätkäs pysty itkien sanomaan sulle suoraan että rakastaa sua ja vielä tunnusti sen että petti niin tämä jätkä rakastaa sua enemmän kuin voit uskookaan...
jos et luota jätkäs sanaan, tee niinkuin mun tyttö että olkaa erossa jonkun aikaa ja palatkaa yhteen jos jätkäs pystyy odottamaan sua sen aikaa pettämättä...se mun mielestä osottaa sen ootko jätkälles pelkkä pano vai vai todellinen rakkaus...
jos tämän sun tekstin perusteella pitäs sanoa jotain...ni anna anteeksi jätkälles ja anna sille uus tilaisuus yrittää... sä saatat pilata oman ja jätkäs elämän jos teet liian hätäisiä tekoja...
yrittäkää palata yhteen ja sopia asiat...mun tyttöystävä oli onneksi niin ihana että pystyi antamaan anteeksi ja anto uuden tilaisuuden...
niinkuin on ennenmmin jo huomattu, niin kukaan ei ansaitse pettäjää, mutta ihmiset voi muuttua paremmiksi...
toivotan onnea teidän suhteelle...tsemiä!:)
PETTÄJÄ NEUVOJES KANSSA MUUALLE! SULLA VIIMEISEKSI ON OIKEUS ANTAA NEUVOJA! ITE TOLLANEN HELVETIN ITSEKÄS PETTÄJÄ!ÄLÄ ALA SELITTÄMÄÄN TÄÄLLÄ MITÄÄN PASKAA, KUN ET TIEDÄ ELÄMÄN ARVOMAAILMASTA JA TOISEN KUNNIOITTAMISESTA YHTÄÄN MITÄÄN!
miksei mulla olis oikeus antaa neuvoja? mullahan on kokemusta tällaisesta tilanteesta... mun mielestä jos kaks ihmistä rakastaa toisiaan, täytyy pystyä antamaan anteeksi toisen tekoja, kuinka pahoja ne sitten olisivatkaan... äläkä ala nyt väittämään erttä puolustelisin itseäni yhtään. mä tiedän just kuinka pahalta mun tytöstä tuntuu, varmasti paljon pahemmalta kuin musta, ja tämä satuttaa mua jokainen hetki yhtä paljon... mutta olen älyttömän onnellinen siitä että sain toisen tilaisuuden... minkä helvetin takia ei voida ymmärtää että ihmiset PYSTYVÄT antamaan anteeksi ja muuttua paremmiksi ja vahvemmiksi ihmisiksi?? jos tietäsit millasten muutosten yli oon viimesen 3 vuoden aikana mennyt huomaisit sinäkin ehkä että ihmiset voivat parantua... sekin on suurelta osin mun tyttöystävän ansiota mutta myös ihmisen pitää itsensä muuttua ja ennenkaikkea haluta muuttua...
mun mielestä sellasten juuri pitääantaa neuvoja joilla on kokemusta asioista EIKÄ sellasten jotka vain kirjottaa pää sauhuten kuinka paska sä oot kun petät...
Kyseisen jätkän käytöksessä ei ole mitään puolusteltavaa, vaikka se toinen tyttö olisikin hänet vietellyt. Jos kumppanistaan välittää, pystyy kyllä kieltäytymään ko. houkutuksista. Ajattele asiaa rauhassa, äläkä tee liian hätäisiä päätöksiä. Jos et enää pysty mieheen luottamaan, ero on paras vaihtoehto.
Mutta siitä lapsesta sinun on PAKKO kertoa sille miehelle, päätit sen pitää tai et. Se lapsi on yhtä paljon hänen kuin sinunkin lapsesi, oli sitten petturi tai ei. Jos et kerro lapsesta, on se väärin sitä miestä, lasta ja itseäsikin kohtaan. Jos minun naisystäväni ei kertoisi minulle olevansa raskaana, luulen etten pystyisi ikinä antamaan sitä anteeksi. Mutta älä anna miehen jäädä luoksesi vain lapsen takia.