Onko olemassa suomalaista tai muunmaalaista perustutkimusta johon voisi perehtyä?
* Hengityssairaat ja terveet olen niputtanut saman otsikon alle, sillä uskon, että herkät hengityssairaat kokemuksineen, antaessaan kokemuksia ääriarvoista valoittavat samalla
koko populaation selvitymiselle (anteeksi uskoni evoluutioteorian ylivoimaan:)tärkeitä parametrejä jo nyt ennakkoon, jolloin D2 määryksiin voidaan ehkä ottaa kulttuuristorian välinpitämättömyystraditiosta poiketen, jokunen etuaskel ja huomioida ilman perkeleellisten
epäpuhtauksien lisäksi yhtä yksisilmäisesti
se minkä verran ei-hengityssairaiden populaatiosta saadaan parinkymmenen vuoden päästä lisää hengityssairaita katsastelemalla
D2 ohjearvoisten ilmanvaihdon aiheuttamaa pöly/kuivailmavirtausärystystä ihmisen hengityselimissä ja ihmetellä asiaa jälkeenpäin.
T:Väsynyt tyhmä
* Hengityssairaat ja terveet olen niputtanut saman otsikon alle, sillä uskon, että herkät hengityssairaat kokemuksineen, antaessaan kokemuksia ääriarvoista valoittavat samalla
koko populaation selvitymiselle (anteeksi uskoni evoluutioteorian ylivoimaan:)tärkeitä parametrejä jo nyt ennakkoon, jolloin D2 määryksiin voidaan ehkä ottaa kulttuuristorian välinpitämättömyystraditiosta poiketen, jokunen etuaskel ja huomioida ilman perkeleellisten
epäpuhtauksien lisäksi yhtä yksisilmäisesti
se minkä verran ei-hengityssairaiden populaatiosta saadaan parinkymmenen vuoden päästä lisää hengityssairaita katsastelemalla
D2 ohjearvoisten ilmanvaihdon aiheuttamaa pöly/kuivailmavirtausärystystä ihmisen hengityselimissä ja ihmetellä asiaa jälkeenpäin.
T:Väsynyt tyhmä
Vastaukset 8
Vanhimmat
esim täällä:
http://www.google.fi/search?q=hengityselinsairaudet tutkimus&hl=fi&lr=&start=10&sa=N
Kaprakkahan on asiassa mukana, heidän sivuiltaan saatta löytyä myös hyötytietoa.
http://www.kaprakka.fi/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1287
Evoluutiosta sen verran, että aikanaan D2:ta synnytettäessä eräs arvovaltainen näkökanta oli se, ettei sisäilmaa saa tehdä liian puhtaaksi, ettei ihmisrodusta kehity ulkoilmaa kestämätöntä, joka pärjäisi ulkona vain suodatinkoppa nokassa.
En osaa arvioida, miten tuo kanta on vaikuttanut D2:n teksteihin ...
PS. Se kuivailmaärsytys on hoidettavissa kostutuslaittein, joten siitä on vähän turha rutista. Arvioita sellaisen käytöstä löytyy mm täältä:
http://www.yle.fi/ekoisti/arkisto1/12-07.htm
Mielestäni kuivasta ilmasta rutiseminen ei ole turhaa. Koneellinen ilmanvaihto hankitaan nykyään nimenomaan parantamaan sisäilmaa, taitaa olla jopa pakollinen uudisrakentamisessa. Kyllä sen koneen pitäisi pystyä silloin tuottamaan myöskin sopiva kosteus ilmaan. Silloin tuo kriteeri sisäilman parantamisesta ei oikein täyty jos tarvitsee kuitenkin hommata lisähärveleitä jotta saa itselleen mielyttävät olosuhteet. Tässä varmaan kysymys vaan rahasta koneiden valmistajat eivät halua panostaa tuohon asiaan koska varmaan kallista.
Parhaimmat kiitokset, tutkimusviitteistä.
Lähden nyt niiden pariin.
Se mikä yliherkkänä jäi mieleen oli tuo
ronskihko sananparsi (mielestäni:) jossa totesit "..on turha rutista". Siis ilmankosteudesta, jonka kuulemma saa kuntoon UFOXILLA.
Käytännön kokemus; =Ei saa.
Siksi mielestäni on ihan oikein rutista
sillä, asiat kestävät kun ne perustuvat realismiin. Realismia on puolestaan vain se mikä on totta. Siksi totuus on ei vain pyhää vaan valtavan tärkeää ja hyödyllistä.
Eli ei muuta kuin ihmettelelemään ja tutkiskelemaan mistä syystä UFOX ei ole ratkaisu.
Eräs asia mikä tulee jo tässä vaiheessa mieleen
on
a) ilman liike
b) pölyn nousu ilmaan
näin esim. varovasti parempaa hypoteesia odotellessa
a b=ab jossa ab=UFOXILLA kostutettu pölyilmakierron sekoitus
on kysymys myöskin kysynnästä. Jos on kysyntää, on myös laitteita.
Kostutinlaitteiden kehitys pysähtyi kuin seinään kun energiakriisi alkoi. Kuten jossain äskettäin totesin ilmanvaihdon kostuttaminen lisää ainakin 50% ilmanvaihdon lämmityskustannnuksia ilma lto:ta. Lto:lla kostutuksen lämmityskustannus tietysti on suhteellisesti vielä paljon suurempi.
Samanaikaisesti energiahinnan nousun kanssa alkoi legionellabakteerit olla riesa ja erityisesti todettiin ilmastoinnin haihdutuskostuttimet niiden pesimäpaikoiksi. Haihdutuskostuttimien käyttö tänä päivänä on aivan marginaalista eli vain jossain teollisissa kohteissa, joissa tarvitaan suuria kostutustehoja.
Jos jossain nykyään kostuttamista tarvitaan käytetään höyrykostutusta, josta tietysti saadaan puhdasta kosteutta, mutta johon liittyy usein huoltoa, jota ei tavallinen sukankuluttaja osaa tehdä. Lisäksi näiden automatiikka ja varolaitteet ovat suunnilleen koosta riippumattomia, joten hankintahinta on suhteellisen korkea.
Höyryputki asennetaan tulilmakanavaan ja vaatii pari metriä hst-kanavaa ja viemäröinnin, mitä tilaa ei joka töllistä ainakaan jälkikäteen löydy.
En tiedä onko niissä omakotikokoja markkinoilla.
Irralliset huonekostuttimet ovat em syistä huomattavasti taloudellisempia hankkia. Luulisi niiden joukosta sopiva löytyvän.
Perheemme kärsii kuivasta atooppisesta ihosta ja tämän perusteella valitsimme taloomme pyöriväkennoisen ilmanvaihtolaitteen joka palauttaa kosteutta takaisin sisälle. Laite toimiin suht.hyvin kosteus pysyttelee talvisin pääosin 40...50 %RH välillä. Joskus varsinkin kevättalvella kun ulkoilma tosi kuivaa saattaa kosteus tosin tippua alle 30%RH. Plussana tuossa on vielä hyvä hyötysuhde koneelle vaikka se valittiin yksinomaan tuon kosteusvaikutuksen vuoksi. Ihorasvojen käyttötarve on vähentynyt merkittävästi aikaisempaan asuntoon verrattuna jossa oli huippuimuri systeemi ja ilmankosteus talvisin pääosin alle 30%RH.
E.M.Sterling 1985 tehnyt tukimuksen, jonka tuloksia lainataan täällä: http://www.honka.com/finland/shop/pdf/kotikirja/E.pdf
Tuon mukaan hyvä ilmankosteus näyttäisi olevan välillä 35-60%RH. Käytännössä useimmissa asunnoissa on talvella reilusti alle 35%RH:ta ja yleinen mielipide tuntuu olevan enemmän kuivemman ilman puolesta, ilmeisesti vaan sen takia kun vallitsevat olosuhteet ovat sellaisia.
Sama tutkimus toteaa, että energiankäytön ja terveyden kannalta 21oC lämpötilassa kosteuden säätö on tarpeetonta 25-60% välillä. Rajan alittuminen ei tutkimusten mukaan aiheuta haittaa terveille henkilöille (huom. muut kuin esim. allergikot jne...). Sen sijaan pitkäaikainen ylittyminen aiheuttaa terveydellisen riskin kasvun.
Juniorina äidinkielenopettaja koulussa jo sanoi, että älä poika kirjoita "tutkimusten mukaan" vaan yksilöi mikä tutkimus on kyseessä.
Maailmassa on monta tutkimusta. Ei sillä, että
tulisi ensimmäisenä epäillä että joku yrittää taas puhua palturia, mutta tutkimuksenteko
ei välttämättä ole aina helppoa, joten hyvä ottaa tavaksi ja tarkistaa mitä on todella mitattu, ja millaisesta aineistosta ja kuka on ollut tutkimuksen tilaaja. Mitä tutkimuksella tosiasiallisesti on voitu mitata.