Eli mulla on vähän päälle 7 kk. kleinspitz-tyttö, joka on ollut nyt viikon syömättä ruokaansa. Tilanne huolestuttaa, kun on niin nuori ja PIENI (2,7 kg) typy kyseessä. Muuten ollut ihan pirteä ja normaali, tosin pari viimeistä päivää nukkunut vähän enemmän, juo myös normaalisti.
Ei mitään kiinnostusta nappuloihin millään lailla tarjottuna. Olen kokeillut kahta eri laadukasta ruokamerkkiä (Naturea ja Nutro), turvotettuna, eri huoneessa, eri astioista, kädestä, jugurtin kanssa yms. Ruoka-ajoista on pidetty kiinni.
Viikon aikana on syönyt 3 kokonaista nappula-annosta ulkona seuraamisesta palkintona. Eli sama tavara maistuu ulkotilassa. Nämä ateriat on tullut normaalisti uloskin eli suolistossa ei ole mitään vikaa.
Eläinlääkäri arvioi syyksi jonkun ikävän kokemuksen liittymisen ruokailuun. Viikko sitten oksensi kerran (oli vissiin syönyt maasta tai kylässä lattialta jotain outoa ruokaa), lääkärin mielestä tuohon hetkeen liittynyt pahoinvointi olisi voinut aiheuttaa ruokapelon.
Joten,
Lääkäri käski syöttää riisiä/puuroa ja lihaa/kalaa/kanaa. Keitin riisiohraa ja broileria. Ja hyvin maistui. Mutta ei kai nyt koira koko loppu elämäänsä voi pelkästään riisiä ja kanaa syödä. Varsinkin kun olen itse kasvissyöjä ja en viitsisi joka päivä ostaa lihoja, kun pilaantuvat kuitenkin koska näin pieni koira yksin ei paljoa päivässä syö.
Eli miten olette ite selvinneet tällaisista tilanteista ja saaneet koiranne taas syömään perusruokaa?
Ja mikä on sopiva annostus tuota riisi-kanaa koiralle?
Ei mitään kiinnostusta nappuloihin millään lailla tarjottuna. Olen kokeillut kahta eri laadukasta ruokamerkkiä (Naturea ja Nutro), turvotettuna, eri huoneessa, eri astioista, kädestä, jugurtin kanssa yms. Ruoka-ajoista on pidetty kiinni.
Viikon aikana on syönyt 3 kokonaista nappula-annosta ulkona seuraamisesta palkintona. Eli sama tavara maistuu ulkotilassa. Nämä ateriat on tullut normaalisti uloskin eli suolistossa ei ole mitään vikaa.
Eläinlääkäri arvioi syyksi jonkun ikävän kokemuksen liittymisen ruokailuun. Viikko sitten oksensi kerran (oli vissiin syönyt maasta tai kylässä lattialta jotain outoa ruokaa), lääkärin mielestä tuohon hetkeen liittynyt pahoinvointi olisi voinut aiheuttaa ruokapelon.
Joten,
Lääkäri käski syöttää riisiä/puuroa ja lihaa/kalaa/kanaa. Keitin riisiohraa ja broileria. Ja hyvin maistui. Mutta ei kai nyt koira koko loppu elämäänsä voi pelkästään riisiä ja kanaa syödä. Varsinkin kun olen itse kasvissyöjä ja en viitsisi joka päivä ostaa lihoja, kun pilaantuvat kuitenkin koska näin pieni koira yksin ei paljoa päivässä syö.
Eli miten olette ite selvinneet tällaisista tilanteista ja saaneet koiranne taas syömään perusruokaa?
Ja mikä on sopiva annostus tuota riisi-kanaa koiralle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lihat säilyvät hyvin pakastimessa. Osta vaikka jauhelihaa, tarjoile nappuloita sen seassa. Varo kuitenkin, ettei koira opi nirsoksi ja odota aina parempaa. Ei koira itseään nälkään tapa. Lisäile nappuloiden päälle esimerkiksi jotain koirien ravintoöljyä, tuo uutta hajua ja makua ruokaan ja on hyväksi.
Älä tarjoile pelkkää muuta ruokaa, vaan sekoita riisibroilerin joukkoon nappulaa. Vähennä ja vähennä muuta ruokaa kokoajan, ja lisää enemmän nappulaa.
Kiitos vastauksesta! Näin ajattelin toimiakin. Olen laittanut koirien lohiöljyä joukkoon. Tätä ennen ei ole ollut mitään nirsoiluongelmia, syönyt vaikka pölyt lattialta :). Huolestuttaa vaan kun on kyseessä vielä kehittyvä koira, vaikkei korkeutta enää kasvakaan. Ja muutenkin vähän kitukasvuinen yksilö.
Siis alkoiko nirsoilu tuon lohiöljyn takia/jälkeen? Meilläkin seniorikoira nirsoili, kun ruoka löyhkäsi niin voimakkaasti kalalle öljyn takia. Öljyjä on paljon erilaisia, kokemukseni mukaan Nutrolinin öljyt haisevat vähiten, mutta taitavat olla kalleimpia.
Ei johtunut lohiöljystä, sitä olen antanut jo jonkun aikaa ja tuntuu tykkäävän. Turkkikin kasvoi äkkiä ihan huikeasti kun aloin laittaa sitä ruokaan.
Ei mitään hätää vaikka ei syö, ongelma on poistunut muutamassa kuukaudessa.
Syötetään sille dog haterin lihaa. Tosin voi olla niin mätää ja paskalaatuista, ettei varmaan kelpaisi. Tuskin sudetkaan kelpuuttaa, tosin ei mikään eläin ansaitse niin surkeaa ruokaa.