Olenko trans?

Hei,

Kaipaisin neuvoja.
Olen 21 vuotias ja ihan ymmälläni. Olen miehenä syntynyt mutta en oikein enää tiedä mitä oikeasti olen. Kun katson peiliin, masennun. En kestä miehen kehoani. Kaikista eniten tahtoisin olla ihan tavallinen nainen oikeassa naisen ruumiissa, mutta käytännössähän se on mahdotonta.
En tunne, että olisin jotenkin kuin vangittuna tähän miehen kehoon. En vain halua olla mies. En koe sen olevan minulle oikea tapa elää, enkä usko pystyväni ikinä olemaan tyytyväinen sukupuoleeni. Se tuntuu enneminkin joltain roolilta joka täytyisi vetää loppuun asti. Minulla on mielikuva, että naisen ruumiissa pystyisin vihdoin toteuttamaan itseäni luonnollisesti.

Lapsena leikin sekä tyttöjen että poikien leluilla. Oli vauvanukkeja ja action maneja, kaivureita ja prinsessa legoja, pehmoleluja etc.
Murrosiän alkaessa koin että jokin oli pielessä eikä peilistä tuijottanutkaan se tyyppi joksi luulin itseäni.
Ensimmäiset ajatukset transsukupuolisuudesta ja sukupuolen korjauksesta sain myöhemmin vasta 18 vuotiaana, ja siitä asti olen miettinyt ja haaveillut siitä. 19 vuotiaana uskalsin pyytää lähetettä transtutkimuksiin, mutta lääkäri ei suostunut sitä kirjoittamaan.
Sen jälkeen olen vain yrittänyt elää itseni kanssa. Olen yrittänyt hyväksyä itseni ihan vain miehenä ja tavallaan yrittänyt skarpata itteäni olemaan ihan normaali. Silti aika-ajoin tulee aivan tukala olo, etten halua olla mies ollenkaan. Tahtoisin niin kovasti jostain syystä naisen kehon.

En tiedä uskaltaisinko lähteä sukupuolen korjaukseen. Pelkään että jotain menee pieleen, tai että lopputulos ei muistuttaisikaan luonnollista naista. Pelkään näyttäväni vain joltain transumieheltä, kun tahtoisin olla vain tavallinen nainen. Niin suuri muutos, sekä sukulaisten ja perheen todennäköinen menettäminen pelottaa muutenkin tosi paljon.

Täällä on varmasti paljon diagnoosin saaneita tai muita jotka pohtivat samoja asioita kuin minä. Osaisitteko kertoa mielipiteenne? Kuulostanko transsukupuoliselta vai voiko se olla jotain muuta? Entä mitä mieltä olette korjausprosessista ja sen onnistumisen todennäköisyydestä?
4247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

* Ensimmäiset ajatukset transsukupuolisuudesta ja sukupuolen korjauksesta sain myöhemmin vasta 18 vuotiaana, ja siitä asti olen miettinyt ja haaveillut siitä. 19 vuotiaana uskalsin pyytää lähetettä transtutkimuksiin, mutta lääkäri ei suostunut sitä kirjoittamaan.

http://trasek.fi/perustietoa/sukupuolenkorjaus/

Lainaus ylläolevasta:

Lähetteen tutkimuksiin voi hakea keneltä tahansa lääkäriltä. Transihmisten hoitoa säätelevän asetuksen mukaan lääkärin on kirjoitettava lähete näihin tutkimuksiin kun asiakas sitä pyytää.

Nyt meeet ja pyydät sen lähetteen tutkimuksiin jotta saat vahvistuksen siitä oletko vai etkö!!!

P.S. Joku ääriuskonnollinen hörhö saatta täällä kirjoittaa jotain, kannattaa jättää mokomien kommentit omaan arvoonsa

Äänestä

Kovin tutulta tuntuu tuo pohdintasi. Sinulla on sentään se etu vielä olemassa että olet suhteellisen nuori joten hoidot puree tehokkaammin. Itselläni oli samoja ajatkuksia mutta ikäisenäsi hoidot eivät olleet vielä mahdollisia. Lähdin kuitenkin myöhemmin prosessiin ja tulos on yllättänyt itsenikin positiivisesti.

Jos yksi lääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta lähetettä, mene toiselle. Varmimmin lähetteen kirjoittaa yksityispuolen yleislääkäri, oman lähetteeni hain työpaikkalääkäriltä. Yksityislääkärin ei tarvitse noudattaa sairaanhoitopiirin kustannussäästömääräyksiä ja transtutkimusyksikkö tappelee puolestasi rahasta.

Yksiksesi pohtiessa et pääse mihinkään. Jos todellakin koet olevasi nainen, hae lähete ja katso peli loppuun saakka. Mutta jos ajatuksesi pyörii vain kuviossa 'olisi kivaa olla nainen', se voi lähettää sinut maitojunalla kotiin. Mutta tulos se on sekin, ainakin olet katsonut miten homma etenee. Mitä kauemmin odotat, sen huonommat on hormoonihoitojen teho. Nyt vielä tulokset on todennäköisesti hyviä. Pääasia on ettet 20 vuoden kuluttua harmittele sitä ettet sittenkään lähtenyt tutkimuksiin ajoissa.

Äänestä

Jos sua mietityttää minkälaisia tuloksia hormoonihoidot saa aikaiseksi, niin hae youtubesta 'MTF' hakusanalla timelinejä, niin näen miten toiset tytöt ovat muuttuneet.

Olet sen verran nuori, että hoidot toimivat vauhdikkaasti ja hyvin verrattuna jos olisit vanhempi.

Tässä esimerkkivideo: https://www.youtube.com/watch?v=X6k05RlhxP0

Onnea matkaan :)

Äänestä
  • Hei, kiitos (:

    Toi video toi jo vähän toivoa, ehkä mä uskallan yrittää sitä lähetettä vielä(:

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Transnainen? kirjoitti:

Hei,

Kaipaisin neuvoja.
Olen 21 vuotias ja ihan ymmälläni. Olen miehenä syntynyt mutta en oikein enää tiedä mitä oikeasti olen. Kun katson peiliin, masennun. En kestä miehen kehoani. Kaikista eniten tahtoisin olla ihan tavallinen nainen oikeassa naisen ruumiissa, mutta käytännössähän se on mahdotonta.
En tunne, että olisin jotenkin kuin vangittuna tähän miehen kehoon. En vain halua olla mies. En koe sen olevan minulle oikea tapa elää, enkä usko pystyväni ikinä olemaan tyytyväinen sukupuoleeni. Se tuntuu enneminkin joltain roolilta joka täytyisi vetää loppuun asti. Minulla on mielikuva, että naisen ruumiissa pystyisin vihdoin toteuttamaan itseäni luonnollisesti.

Lapsena leikin sekä tyttöjen että poikien leluilla. Oli vauvanukkeja ja action maneja, kaivureita ja prinsessa legoja, pehmoleluja etc.
Murrosiän alkaessa koin että jokin oli pielessä eikä peilistä tuijottanutkaan se tyyppi joksi luulin itseäni.
Ensimmäiset ajatukset transsukupuolisuudesta ja sukupuolen korjauksesta sain myöhemmin vasta 18 vuotiaana, ja siitä asti olen miettinyt ja haaveillut siitä. 19 vuotiaana uskalsin pyytää lähetettä transtutkimuksiin, mutta lääkäri ei suostunut sitä kirjoittamaan.
Sen jälkeen olen vain yrittänyt elää itseni kanssa. Olen yrittänyt hyväksyä itseni ihan vain miehenä ja tavallaan yrittänyt skarpata itteäni olemaan ihan normaali. Silti aika-ajoin tulee aivan tukala olo, etten halua olla mies ollenkaan. Tahtoisin niin kovasti jostain syystä naisen kehon.

En tiedä uskaltaisinko lähteä sukupuolen korjaukseen. Pelkään että jotain menee pieleen, tai että lopputulos ei muistuttaisikaan luonnollista naista. Pelkään näyttäväni vain joltain transumieheltä, kun tahtoisin olla vain tavallinen nainen. Niin suuri muutos, sekä sukulaisten ja perheen todennäköinen menettäminen pelottaa muutenkin tosi paljon.

Täällä on varmasti paljon diagnoosin saaneita tai muita jotka pohtivat samoja asioita kuin minä. Osaisitteko kertoa mielipiteenne? Kuulostanko transsukupuoliselta vai voiko se olla jotain muuta? Entä mitä mieltä olette korjausprosessista ja sen onnistumisen todennäköisyydestä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu