Olen eronnut ensimmäisestä aviomiehestäni kahdenkymmenen vuoden liiton jälkeen viitisen vuotta sitten ja sittemmin mennyt uudelleen naimisiin nykyisen mieheni kanssa. Kaksi vielä kotona olevaa lasta entisestä liitostani asuu saman katon alla minun ja nykyisen mieheni kanssa. Entinen aviomies on viime aikoina alkanut esittää mielestäni sangen omituisia mielipiteitä isyydestään: hän on sitä mieltä, että kun me kerran olemme eronneet ja minä mennyt uudelleen naimisiin, ei hän ole lapsistaan muutoin vastuussa kuin elatusmaksun maksamisen ja lasten joka toinen viikonloppu hänen luonaan tapahtuvan vierailun verran. Mitä mieltä olette aiheesta? Miten muut exät toimitte lastenne suhteen? Otatteko esim. osaa lastenne harrastuksiin tms? Vai onko ero lasten äidistä/isästä osaltaan ero myös lapsista? Vastuun kanto loppuu oikeutetusti?
Isän vastuu eron jälkeen?
marianne
171927
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tyhmiä kyselet ei isällä ole osaa eikä arpaa niihin kakaroihin enään. Liekö edes hänen biologisia muksuja..
rahallista vastuuta vai kokonaisvastuuta? mutta jos exäsi ei em. perustein välitä tavata lapsiaan enempi eikä olla heidän elämässään paremmin mukana, kertoo se hänestä aika paljon (=mulkvisti)
nimenomaan kokonaisvastuuta. Että isä kävisi esim. poikansa kanssa jossain harrastuksessa tms. Olen kuullut tapauksista, joissa isää estetään tapaamasta lapsia, mutta entäs näin päin? Ilmeisesti pitäisi nykyisen aviomieheni ruveta lapsille isäksi biologisen isän tilalle (omien neljänsä lisäksi, jotka asuvat hänen exänsä kanssa), jos exääni on kuuleminen. Ja meillä on kuitenkin exän kanssa yhteishuoltajuus.
On se jo aika hyvin isältä,että viitsii joka toisen vklopun olla lastensa kanssa ja maksut pelaa.Meillä takkuaa kumpikin homma.Olen jo luovuttanut ja annan ukon olla,omapa on valintansa jos haluaa olla lastensa elämästä pois.Lasten kannalta ikävää,mutta minkäs voin.
En edes viitsi lukea kaikkia typeriä vastauksia mitä olet saanut. Minusta se on näiden ns.isien elämän köyhyys,että kuvittelevat elatusmaksujen riittävän kattamaan kaikki elämän tapahtumat. Ole onnellinen että saat osallistua lastesi elämään arkena ja pyhäna vaikka tiedät kuten minä että elatusmaksut ei riitä siihen puolikkaaseen mitä sinunkin pitää laittaa lastesi elämän tason säilymiseen (kuten elatusmaksuissa oletetaan) ja isä ei ole pätkääkään kiinnostunut mistään muusta kuin pankkitilille laittamastaan summasta tai luojan kiitos tässä tapauksessa edes tapaamisista lasten kanssa. Isät on lain nimissä vapautettu kaikesta muusta. Ja he suurimmaksi osaksi käyttävät vapauttaan hvyäksi syyttäen lasten äitejä, eivät uskalla myöntää omaa mielenkiinnottomuuttaan lapsiaan kohtaan. Mutta arvaa,kun on lapsenlapsia ja lasten oma elämä,kenen elämänrikkaus se on-äidin-isoäidin. ei isän. surullista.Puhun kokemuksella-neljä lasta-yksi enää kotona-exmies-lasten isä -ääliö suhteessa lapsiinsa,mua ei voi siitä syyttää-oma on valintansa.
lastenvalvojan mukaan isällä ei ole mitään velvollisuuksia...
ex-mieheni ei halunnut tavata lapsiaan eron jälkeen n. vuoteen!
Sen jälkeen hän löysi uuden naisen ja sitten hän halusi tavata lapsiaan n. kerran kuussa. Vanhempi lapsistani 19 v. , ei sen jälkeen ole suostunut tapaamiseen kuin kerran kaksi vuodessa.
Nuorempi 12 v. käy nykyisin isänsä uusioperheessä joka toinen viikko.
Erosta nyt 4 vuotta.
..jos isä sentään tapaa lapsia säännöllisesti.
Itse erosin 8 v sitten, lapset olivat silloin 6- ja 9 -vuotiaat. Maksut tulevat ajallaan ja siinä kaikki. Nykyään lapset eivät enää edes halua nähdä isäänsä, aluksi ikävöivät, mutta isukilta ei yhteistä aikaa herunut silloin. NO, hyvin on pärjätty ilmankin, itselleen kuopan kaivaa. Joten ole tyytyväinen, exäsihän on vallan esimerkillinen!
Luulin itsekin näihin päiviin asti, että asiat ovat hyvin, mutta nyt on exä ilmeisesti käynyt jossain terapiassa, ja saanut päähänsä, että lapset tosiaan käyvät hänen luonaan vain vierailulla, kuten kuka tahansa vieras. Hyvä, että edes näin, mutta kun en osaa ymmärtää, miten omasta lapsesta välittämisen VOI rajoittaa siihen. No, syynsä tietysti oli meidän eroommekin... Ja kaiken lisäksi on alkanut esittää halventavia kommentteja nykyisestä mihehestäni ja hänen ammatistaan (ei sattumoisin ole akateeminen, kuten exäni) - ja tietysti tekstiviestitse.
Vanhin lapseni muuten (nyt 21 v) ei halunnut tavata isäänsä ennen kuin muutti pois kotoa - taisi käydä neljän vuoden aikana isänsä luona kaksi kertaa. Mutta siinä olikin kyse lapsen tahdosta tapaamisen suhteen eikä minulla siihen(kään) mitään sanomista ollut.
että lapsetkin näköjään voi jättää noin vain.
Exäni valittaa,että lapset tulee liian kalliiksi ja ei niitä ehdi tapaamaan kun on niin paljon menoja.
Mitähän tästä maailmasta tulisi jos kaikki vanhemmat jättäisivät lapset erossa,olisi lastenkodit täynnä.
Itseäni harmittaa kun lapsilla on ikävä Isää ja Isä vaan viettää aikaa uuden perheensä kanssa.
Nyt lapset ovat vuoden aikana nähneet Isäänsä 3 kertaa.
Voisin kuulemma haastaa exän oikeuteen, mutta mitä se auttaa, jos ei lapsista välitä ei välitä.
Joskus olisi ihanaa jos kerran kuussa edes huolehtisi lapsista,nyt joa haluan jotain tehdä ilman lapsia,niin lapsenvahdin joudun hankkimaan.
Lapset alkavaty olla sen verran vihaisia isälleen,etteivät kohta enää mene Isän luo,sääli.
Kirjoitit:
"Mitähän tästä maailmasta tulisi jos kaikki vanhemmat jättäisivät lapset erossa,olisi lastenkodit täynnä."
Joopa joo. Milloinkahan nykyajan vanhemmat miettivät syvällisemmin ennen lasten hankkimista???
Eli kysymyksesi kuuluisi oikeasti: Mihin tämä maailma on mennyt, kun lapsia syydetään maailmaan ja kevyesti vaan erotaan!
Otsikossa kaikki oleellisen. Useinmiten lasten aikuisuuden kynnyksellä mieli muuttuu, mutta miksi lasten tarvitsisi häntä isänään pitää? Silloin mennään täysin lapsen ehdoilla. Minun kohdallani veri oli vettä sakeampaa (tapasin isäni ollessani 18v, vaikka tiesin oikeuteni jo 11 vuotiaana (10v kuultava ja 12v lapsen päätös)).
Kaverin velipuoli ei ehtinyt koskaan aikuisikään samanlaisessa tilanteessa, kuin mainitsit, vaan riisti itseltään hengen.Vaikken koskaan nähnyt häntä, tapaus kosketti voimakkaasti.
Ei etäisää voi pakottaa lasten tapaamiseen, vastuuseen eikä mihinkään muuhunkaan. Ainoastaan elatusmaksut ovat pakko siinä mielessä, että jos jättää maksamatta, ovat ne ulosottokelpoisia ja sinä sitten vaan anot minimiosuuttasi sossun kautta.
Mihinkään muuhun et voi pakottaa, jos lasten isä itse ei halua tai ei ole kiinnostunut.
Esim. harrastusmaksujen maksaminen on nyt sinun vastuullasi, koska elatusmaksujen myötä kokonaiselatusvelvollisuus on sinun käsissäsi. Jotkut isät toki osallistuvat esim. juuri harrastusmaksujen myötä, mutta eivät kaikki...
Harmillista tässä on se, että isä ei tunnu tajuavan omaa tärkeyttään lapsilleen. Onko hän niitä miehiä, jotka "elättävät ex-muijaansa" - sen sijaan että tajuaisivat elatusmaksujen myötä huolehtivansa omien lastensa elatuksesta??? Että maksu on lapsesta - ei lapselle!?
Itselleen hän loppujen lopuksi tekee hallaa.
Mies ei ole tainnut vielä oikein päästä sinun ja eronne yli, koska moittii nykyistä miestäsi. Hyvä kohde on koulutus. Jos nyk. miehesi olisi akateeminen, olisi siitäkin pilkattavaa: ala on väärä tai jotain muuta.
Jos haluaa, niin toisesta aina löytää jotain mollattavaa.
Exäsi ei taida myöskään tajuta, ettei hänen isyytensä ole mihinkään kadonnut uuden miehesi myötä. Että hän edelleen on isä lapsilleen ja tärkeä ihminen heille juuri siksi.
Ehkä hän kokee uuden miehesi jollakin tavalla myös uhkana omalle isyydelleen ja luopuu siitä "vapaaehtoisesti", Ehkä hän ei tajua, ettei kukaan ole sitä isyyttä ja vanhemmuuden vastuuta edes viemässä pois häneltä.
Kiitos kommentista, joka vahvisti omia käsityksiäni. Pakottamassa en ole ollut ketään enkä aio olla - enkä myöskään kyselemässä lisärahoitusta. Surettaa vaan lasten kannalta! Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, ettei exä luultavasti ole päässyt eromme yli vieläkään, ja sen takia pitää minusta ja nykyisestä miehestäni löytää moitittavaa. Muuten sitä ei ymmärrä mitenkään. Olen vaan hiukan väsynyt siihen, että vieläkin pitäisi yrittää exää ymmärtää, kun emme enää edes ole naimisissa. Liika kiltteys pitänee lopettaa viimeistään nyt :-(
Jos haluat, että lapsesi näkevät isäänsä säännöllisesti niin siihen on helppo konsti: älä eroa.
Miehelle ero on raskas juttu ja lasten näkeminen muistuttaa siitä asiasta joka kerta. Jotkut miehet katkaisevat yhteydet menettämäänsä perheeseen kokonaan suojellakseen omaa mielenterveyttään.
No tulihan se!Paha vaimo heitti isin ulos rakkaitten lastensa luota.Isillä on vaikeaa,väliäkö lapsista ja kaikki on tietysti ex-vaimon syytä..
Kannattaisi kuunella erojen syitä.Kuka on halunnut lähteä ja miksi on halunnut eroa.
Aika monelle isille on toi joka toinen viikonloppu lasten kanssa rankkaa.Jos ei oo pahemmin huomioinut lapsiaan,vaan äiti tehnyt kaiken.Sitten joutuukin itse ottamaan vastuun.(Tiedäntiedän,ei kaikki isät..)
Avioero voi sujua ihan ok,jos vanhemmat ottavat lasten tunteet huomioon.Pahempaa olisi teeskennellä ydinperhettä huonossa liitossa.
huh-huh- raivostuttavaa lukea sinun kirjoittamaa. Siis sori. en pysty. mitä lienee sulle tapahtunut elämässä,mene katsomaan peilistä.
Sehän on selvää, ettei hän ole vastuussa muusta kuin elatusmaksuista ja niinhän sen pitää ollakin. Mitä sitä turhaa sekoittamaan asioita, vai meneekös sulla niin heikosti nykyisen miehesi ja lastesi kanssa, että tarvitaan ex-ää siihen väliin vielä useinkin?