Varastetut panokset ja mahd.asekin.

Vai että ihan kiloittain.

Jos henkilö ei tiedä eikä pysty kertomaan missä ase on, niin kertoisin asiasta epäilylle ja kysyisin häneltä mielipidettä miten toimia. Jos kadonneet tavarat eivät ilmaannu takaisin, niin soittaisin poliisille.
Juttelisin myös aseiden omistajan kanssa, ja kysyisin kykeneekö hän omasta mielestään huolehtimaan aseesta. Aseella saattaa olla tunnearvoa, joten omistaja tulisi itse saada tajuamaan ongelma ja myymään tai luovuttamaan aseensa pois.
Asiat saa yleensä hoidettua ilman viranomaisia, jolloin homma menee kivuttovimmin. Poliisin mukaantuleminen sekoittaa pakan totaalisesti, mutta joskus niinkin on pakko tehdä.

Muistisairaus on kurja tauti monessa mielessä, siitä johtuen on monilta luvat peruttu.
Totta se on hyvin perusteltua, näkee jo tuosta aloittajan jutusta.
Se keskustelu muistisairaan kanssa on myös aika hedelmätöntä hommaa, toki sairauden alkuvaiheessa sairaalla löytyy niitä järkeviä hetkiä, myöhemmin se on sitten jo aivan sama mistä puhuu, perille ei tunnu menevän.
Aloittaja tekee asiassa vastuullisesti, jos ilmoittaa tuosta viranomaisille.

Mutta 1 ase ja kiikarikin on kadonnut. Eikä poliisi löydä kuin paperit siitä. Epäilty ottaja kyllä on, josta ei vielä ole kehdattu ilmoitella.

Totta kai pitää ilmoittaa. Asiahan voi johtaa jonkun hengenmenetykseen jos aseet ja panokset joutuu vääriin käsiin. Kehdatkaa vaan,sillä jos aseet päätyy vääriin käsiin niin oikeasti jonkun henki on vaarassa. Tätä ei liikaa voi korostaa. Poliisille tiedot mitä pikimmin. Oli epäilty ottaja tai ei.
Nyt oikeasti ilmoitus poliisille viimeistään,sillä tilanne voi olla jollekulle vaarallinen. Ja itsekkin voit saada syytteen jos jotakin sattuu.