Niin, tullut vaan mietittyä tässä viime aikoina että vaikka viihdynkin ihan hyvin yksin niin olisihan se kait kiva kun löytäisi sellasen sielunkumppanin jonka kanssa voisi olla "yksin" ja tietenkin myös kaksin ja viettää aikaa. Harva ihminen minun tuttavapiiristä ymmärtää minua ja sitä että vaikka toinen olisi esim toisessa huoneessa niin silti voi olla ns yhdessä eli sellainen tietynlainen yhteys on toiseen. Heh, toivottavasti edes joku tajuaa mitä tarkoitin.
Välillä tulee vaan mietittyä että miksi sitä on niin yksinäinen eikä edes tee asialle mitään niin nyt tuli sitten ainakin avauduttua asiasta.
Välillä tulee vaan mietittyä että miksi sitä on niin yksinäinen eikä edes tee asialle mitään niin nyt tuli sitten ainakin avauduttua asiasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärsin mitä tarkoitit. Itselläni vähän samoja mietteitä ollut. Tosin että olen luonteeltani todella introvertti ja vaadin paljon omaa aikaa, pidän myös yksinolosta. Sen takia kaikki ovatkin nuo turhanpäiväiset kaverit jääneet pois, enkä yritäkään enää sellaisia hankkia koska en yksinkertaisesti jaksa enkä pysty siihen. Kaipaankin sitä, niinkuin ilmaisit asian, "sielunkumppania": saa olla myös yksin yhdessä ja täysin omana itsenään.
Valitettavasti en oikein usko että tälläistä ihmistä löytyisi, koska olen itse niin kummallinen ja harvoin päästän ketään niin lähelle. On tämä elämä nyt vielä näin nuorena ihan mukavaa - saattaa olla että sitten vanhemiten alkaa yksinäisyys vaivaa enemmän....
Minusta on todella vaikeaa löytää uusia ystäviä. Tällä hetkellä ei ole ylimääräistä rahaa harrastuksiin, lisäksi epäsäännöllinen työni vaikeuttaa säännöllisissä harrastuksissa käymistä.
Olen todennut, että melkeinpä ainoa tapa löytää uusia tuttuja on netti.