53 megapikseliä

Tuossa on se pointti! Järjestelmän tulee olla tasapainoinen. Iso pikselimäärä kennossa ei hyödytä, jollei objektiivi ole riittävän hyvä.

Tämänkään takia itse en tällä hetkellä omista yhtään zoomia. Paljon edullisemmalla saa hyvän setin koottua primeista. Primet ovat vielä kevyempiä kantaakin.

Kyllähän markkinoilla on tähän tarkoitukseen 2 objektiivia - nämä tulivat markkinoille juuri tuon kennon lisääntyvän tarkkuuden vuoksi.

ZEISS Otus 1.4/55
ZEISS Otus 1.4/85

http://www.zeiss.com/camera-lenses/en_de/camera_lenses/otus/otus1455.html
http://www.zeiss.com/camera-lenses/en_de/camera_lenses/otus/otus1485.html

Kyllä nämä kaksi lasia kamera tulee vielä huomattavasti edullisemmaksi kuin Medium Format järjestelmä.

Canonisti_minäkin kirjoitti:

Tuossa on se pointti! Järjestelmän tulee olla tasapainoinen. Iso pikselimäärä kennossa ei hyödytä, jollei objektiivi ole riittävän hyvä.

Tämänkään takia itse en tällä hetkellä omista yhtään zoomia. Paljon edullisemmalla saa hyvän setin koottua primeista. Primet ovat vielä kevyempiä kantaakin.

Lue lisää

ei jää linsseistä kiinni

33P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Carl-Zeiss/Zeiss-Carl-Zeiss-Distagon-T-STAR-Otus-55mm-F14-ZF2-Nikon-mounted-on-Nikon-D800E__814

35P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Carl-Zeiss/Zeiss-Carl-Zeiss-Apo-Planar-T-Star-Otus-85mm-F14-ZF2-Nikon-mounted-on-Nikon-D800E__814

ZEISS_Otus_1.4 kirjoitti:

ei jää linsseistä kiinni

33P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Carl-Zeiss/Zeiss-Carl-Zeiss-Distagon-T-STAR-Otus-55mm-F14-ZF2-Nikon-mounted-on-Nikon-D800E__814

35P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Carl-Zeiss/Zeiss-Carl-Zeiss-Apo-Planar-T-Star-Otus-85mm-F14-ZF2-Nikon-mounted-on-Nikon-D800E__814

Lue lisää

On toki olemassa joitakin hyviä objektiiveja. Nuo Zeissit maksavat pääle kolme tonnia viisikymppinen ja päälle neljätonnia kasivitonen. Hinnat ovat kilpailukelpoisia, jos verrataan keskareihin, mutta eivät tavalliselle harrastajalle.

Perus harrastajarungonkin 16 tai 20 Mp on paljon. Niistäkään ei saa irti kaikkea, jollet valitse objektiiveja huolella.

Canonisti_minäkin kirjoitti:

On toki olemassa joitakin hyviä objektiiveja. Nuo Zeissit maksavat pääle kolme tonnia viisikymppinen ja päälle neljätonnia kasivitonen. Hinnat ovat kilpailukelpoisia, jos verrataan keskareihin, mutta eivät tavalliselle harrastajalle.

Perus harrastajarungonkin 16 tai 20 Mp on paljon. Niistäkään ei saa irti kaikkea, jollet valitse objektiiveja huolella.

Lue lisää

Keskustelu24
Tiede ja teknologia
Valokuvaus
Järjestelmädigit
53 megapikseliä

jos et huomannut, enää ei keskustella "Harrastukset" alla ;)

mielestäni todella hyvä näin - nykyään valokuvaaminen on monella osa elämää, osa joka päiväistä arkea, ei "harrastus".. ymmärsin itse että tällä siirrolla haettiin nimenomaan sitä, että täällä puhuttaisiin enemmän kameroista ja vähemmän "harrastuksesta"

50,6 megapikseliä on muutenkin todella kömpelö harrastelijalle, koska käytännössä edellyttää suurkuvatulostimen hankintaa ja silloin tarviis tulostella aikas tiuhaan, ettei kirjoituspäät tukkeudu, kun tulostin seisoo käyttämättömänä pitkään.

peruscanosistille sil oo välii onks 50 vai 5.

5 pikselin paskakuvia mahtuu toki kortille enemmän.

Kannattaisikohan odottaa sitä selvää hetkeä ennen kuin alkaa julkaista aivotuhnujaan?

50 ka 5 pikselin kuvat ovat todella yhden tekeviä koska ne ovat vain "taidetta" mutta eivät vanhassa merkityksessä valokuvia.

Sen sijaan jo 5 megapikselin kuva on monella tapaa julkaisukelpoinen saatikka 50 megainen. Se kannattaa tuo suuruusluokka/kymmenpotenssi ilmoittaa laadun mukana jotta ei tule vääriä mielikuvia. Tuo mega (M) = 10^6 eli miljoona = 1'000'000 jos et ole ollut selvillä. Älä sorru vaan käyttämään pientä ämmää (m) koska se taas on 10^-3 (milli) eli tuhannesosaa joten vaikka 5mpix on täysin mahdoton, onhan aina kyseessä ainakin yksi pikseli! Sen sijaan 5 Mpix on jo jotain positiivista.

"jos et ole ollut selvillä. Älä sorru vaan käyttämään pientä ämmää (m) koska se taas on 10^-3 "

Ai niinku 7?
Onks pienen ämmän painoindeksi siis 7?

"onhan aina kyseessä ainakin yksi pikseli!"

Joo ja canonistin kamerassa saattaa olla jopa 5 pikseliä.

Ymmärrys hoi! Äly älä jätä! Vaikka peruscanonistille noin näyttääkin käyneen.

10^-3 = m = milli = kymmenen potenssiin -3 = tuhannesosa!

Kuulunee peruskoulunkin kursseihin vaikka minä olen käynyt kansa- ja yhteiskoulua.

Kun puhutaan/varsinkin kirjoitetaan fysiikan yksiköistä on suuruusmääreet eli kymmenpotenssit syytä merkitä oikein sillä muutoin virheet saattavat olla olennaisia kuten juuri tapauksessa m/M. M kuin on miljoona = 10^6 ja m= 10^-3, käyttämäni tapa ilmaista potenssin suuruus lienee varsin yleinen koska yläindeksin käyttäminen on hankalaa jos ei mahdotonta. Tuo erohan on suomeksi miljardikertainen!

Varmasti on se 5 pikseliä mutta mihin hän ne muutaman miljoonaa muuta käyttänee?

" m = milli "

Meillä päin m = metri.

"suuruusmääreet eli kymmenpotenssit"

mitä ovat suuruuspotenssit?

"m/M"

Mitä kummaa on metri jaettuna isolla ämmällä? Ilmankos en osaa valokuvata.

"m= 10^-3"

Taas toi.
Mut se ei siis ole 7?

"Tuo erohan on suomeksi miljardikertainen!"

no kun mä en osaa suomen kieltkään kovin hyvin.

Difraktion merkitys ei suoraan ole verrannollinen F-lukuun vaan sen aukon fyysiseen mittaan. Se en aivan erilainen pokkarilla joissa varsin harvoin on edes F8 aukkoa kuin taas täyden kennon järkkäreissä aukko saattaa olla pienimmillään jopa F32 vaikka se jo rajoittaa huomattavasti erottelua diffraction vuoksi.

Esimerkkinä vaikka Nikon 105 mm F2.8 VR joka tietyllä rungolla (D3x) antaa F5,6 aukolla 3735 viivaparia pystysuuntaan ja F32 aukolla vain 1530 eli alle puolet. Diffractio laskee siinä oleellisesti hienointa erottelua kun aukkoluku ylittää F11.

Suurin piirtein samaa kertoo tuon linkin diffractio laskelmakin.

nikon_d90 kirjoitti:

Difraktion merkitys ei suoraan ole verrannollinen F-lukuun vaan sen aukon fyysiseen mittaan. Se en aivan erilainen pokkarilla joissa varsin harvoin on edes F8 aukkoa kuin taas täyden kennon järkkäreissä aukko saattaa olla pienimmillään jopa F32 vaikka se jo rajoittaa huomattavasti erottelua diffraction vuoksi.

Esimerkkinä vaikka Nikon 105 mm F2.8 VR joka tietyllä rungolla (D3x) antaa F5,6 aukolla 3735 viivaparia pystysuuntaan ja F32 aukolla vain 1530 eli alle puolet. Diffractio laskee siinä oleellisesti hienointa erottelua kun aukkoluku ylittää F11.

Suurin piirtein samaa kertoo tuon linkin diffractio laskelmakin.

Lue lisää

En jaksa uskoa että asia on lainkaan noin yksinkertainen - tästä asiasta yritettiin keskustella muualla, mutta itselleni jäi vaikutelma, että asia oli hieman liian vaikea perustallaajalle.

lainaus:

Himmenin ei ole yksinään, se on siellä linssistön keskellä. Jos himmennin on oikeassa paikassa optiikassa, se käyttäytyy kuin se olisi etulinssin taossa. Ja f-luku ei ole mikään polttoväli per himmentimen aukon läpimitta Se on polttoväli per himmentimen rajoittaman valonkeruualan läpimitta, tyypillsesti himmenninaukon projektio siellä linssistön etulinssillä. Kyllä niillä linsselilläkin on jotain merkitystä siihen diffraktion vaikutukseen.

Kaivoin sitten esille ainakin tälläisen luotettavan näköisen lähteen:

http://books.google.fi/books?id=zTOfNOzTCLEC&pg=PA19&lpg=PA19&dq=airy disk aperture lens&source=bl&ots=2_NKwCJ9I3&sig=i1EZ3tSq51-E6C8ScjkE4bIeW5A&hl=fi&sa=X&ei=CJMlT7K3FMWg4gSHzIn6DA&redir_esc=y#v=onepage&q=airy disk aperture lens&f=false

Principles of Stellar Interferometry, luvun 2.2.2 loppu, jossa laskettiin tuon himmentimen sijainnin vaikutusta diffraktioon. Täysin käsittämättömän Fourier-lauseen jälkeen sanottiin, että tämä todistaa, ettei himmentimen paikalla ole merkitystä (kunhan se on toimivasti optisella polulla).
http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=12693003&postdays=0&postorder=asc&start=30

Taitaa silti olla kiinni pääosin juuri sen mekaanisen aukon koosta eikä siitä F-luvusta.

Pokkarilla jonka todellinen polttoväli eli sen optiikan pituus on vain senttejä tuo diffractio tulee esiin suhteellisesti suuremmalla aukolla kuin vaikkapa täyskennoisella.

On sekin totta, että se vanha määre F luvulle (polttoväli/aukko) ei enää pidä suoraan paikkaansa mutta antaa kuvan siitä mitä se tarkoittaa. Polttovälin ollessa vaikka 10 mm on aukko F16 varsin olematon joka tapauksessa, se on huomattavasti suurempi jos polttoväli on 100 tai 200 mm.

Asia selviää täälläkin linkatusta diffractiolaskimesta.

"

nikon_d90 kirjoitti:

Difraktion merkitys ei suoraan ole verrannollinen F-lukuun vaan sen aukon fyysiseen mittaan. Se en aivan erilainen pokkarilla joissa varsin harvoin on edes F8 aukkoa kuin taas täyden kennon järkkäreissä aukko saattaa olla pienimmillään jopa F32 vaikka se jo rajoittaa huomattavasti erottelua diffraction vuoksi.


"Taitaa silti olla kiinni pääosin juuri sen mekaanisen aukon koosta eikä siitä F-luvusta."

Luet englantia kai yhtä huonosti kuin minä suomea, koska tuolla juuri sanotaan eri tavalla.
Tai sitten olet vaan tyhmä.

" The competing effects of larger aperture and longer focal length therefore cancel, leaving only the f-number as being important (which describes focal length relative to aperture size)."
http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography.htm

En ole aivan vakuuttunut tulkinnastasi tuon lainauksen osalta. Siinä ymmärtääkseni vertaillaan 200mm ja 100mm laseja F4 aukolla. Se mistä minä kirjoitan on aukon koon fyysinen muuttaminen vaikka noista jomman kumman siihen mikä sen aukon fyysinen mitta on pokkarissa jossa koko alue on luokkaa 4 - 24 mm jos kerroin on 6x, tämähän vastaa esim 30 - 180 mm vertailukokona kinomaailmaan.

Kun vanhan kaavan ja tuon lainatun lähteen mukaan 100 mm lasin F4:n halkaisia on 25 mm niin vaikkapa tuon pokkarin todellisen 10 mm optisen pituuden kohdalla sama on vain 2,5 mm ja tuon lyhimmön 4 mm kohdalla 1 mm. Noissa 2,5 ja 1 mm aukoissa alkaa tuo diffractio olla aika voimakasta joka on helppoa ymmärtää tuon saman lainauksen visuaalisista esimerkeistä käsin.

Se alku siitä kannattaa lukea, siis siitä lainatusta artikkelista.

"Diffraction is an optical effect which limits the total resolution of your photography — no matter how many megapixels your camera may have. It happens because light begins to disperse or "diffract" when passing through a small opening (such as your camera's aperture). This effect is normally negligible, since smaller apertures often improve sharpness by minimizing lens aberrations. However, for sufficiently small apertures, this strategy becomes counterproductive — at which point your camera is said to have become diffraction limited. "

Se kertoo periaatteesta!

Olet siis sitä mieltä canonisti, että jos meillä on täyskennoisen 100mm F8 ja pokkarin 100 mm vastaavan kuvakulman optiikka F8 aukolla niin diffractioaste on sama? Näin on jos vain F-luku vaikuttaa. Tuo pokkarin 100 mm kulmaa vastaava polttoväli lienee ehkä 15 mm jolloin aukon suuruusluokka olisi noin 2 mm sen saman artikkelin mukaan ja oikean 100 millisen aukon halkaisija olisi noin 12 mm.

Sen käsityksen tuosta saa mitä kirjoitit.

Siinä lainauksessa jonka lainasin samasta artikkelista ollaan hieman eri mieltä. Veikkaankin jottet ole ihan sisäistänyt tuon artikkelin sanomaa kaikilta osin.

Tulet huomaamaan olevasi väärässä kun kokeilet sitä diffractiolaskinta jonne on linkki siinä samassa artikkelissa. Kokeile eri kokoisilla kennoilla kropilla, täydellä ja vaikka pokkari kennolla 1/3,2 tuumaa.

Jos et keksi mitään uutta niin osaltani asia loppuu tähän.

nikon_d90 kirjoitti:

Olet siis sitä mieltä canonisti, että jos meillä on täyskennoisen 100mm F8 ja pokkarin 100 mm vastaavan kuvakulman optiikka F8 aukolla niin diffractioaste on sama? Näin on jos vain F-luku vaikuttaa. Tuo pokkarin 100 mm kulmaa vastaava polttoväli lienee ehkä 15 mm jolloin aukon suuruusluokka olisi noin 2 mm sen saman artikkelin mukaan ja oikean 100 millisen aukon halkaisija olisi noin 12 mm.

Sen käsityksen tuosta saa mitä kirjoitit.

Siinä lainauksessa jonka lainasin samasta artikkelista ollaan hieman eri mieltä. Veikkaankin jottet ole ihan sisäistänyt tuon artikkelin sanomaa kaikilta osin.

Tulet huomaamaan olevasi väärässä kun kokeilet sitä diffractiolaskinta jonne on linkki siinä samassa artikkelissa. Kokeile eri kokoisilla kennoilla kropilla, täydellä ja vaikka pokkari kennolla 1/3,2 tuumaa.

Jos et keksi mitään uutta niin osaltani asia loppuu tähän.

Lue lisää

Olisitko ystävällinen ja vilkaiset välillä, mihin keskusteluun kirjoitat

Keskustelu koskee kameraa Canon EOS 5DS & EOS 5DS R.

Siinä kamerassa on 36 x 24 mm kenno - on siis turha lähteä vertaamaan eri kokoisia kennoja tässä keskustelussa.

Sen sijaan minua kiinnostaa, soveltuuko kamera oikeasti edes maisemakuvaukseen - jos halutaan läpiteräviä kuvia, on pakkokin himmentää aukoille f/11 - f/22, jolloin tuosta 50,6 megapikselistä ei ole mitään iloa, koska kuva ei ole niin terävä muutenkaan.

Missä tässä keskustelussa on isommin jouduttu aiheeseen nuo Canonit?

Onhan tässä alkuperäisestä aiheesta poikettu tosin useaankin kertaan ja viimeksi on keskusteltu diffractiosta.

Tähän kennokoko vertailuun vei se, että joku väitti F-arvon oleva ratkaiseva diffraction määrässä kun taas olen väittänyt sen enemmänkin riippuvan siitä kuvausaukon fyysisestä mitasta. Siinä mielessä vuo eri mittaisten polttovälien vertailut olen tehnyt.

Minulla ei ole 50 Mpix kameraa mutta 36 Mpix on (D800) ja se kelpaa hyvin maisemaan. Olen printannut A3 maisemia useampiakin. Kun maisemaa ei tarkenneta ihan siihen nokan alle niin terävyysalue riittää mainiosti parin vuoden kokemuksella. Tosin ne aukot joita käytän eivät juurikaan ole F11:sta pienempiä maisemissakaan.

Tuosta 50 Mpix kennosta, jos omaa riittävän hyvin piirtävän objektiivin, on hyötyä eniten tapetin suunnittelijalle sillä muutoin aika harvoin tarvitaan kuvaa joka vaatisi moista erottelua. Tuo D800 36Mpix antaa 3 x 2 metrin kuvaan noin 4 pikseliä/mm^2 joka kauempaa katsoen jo näyttää valokuvalta.

"Olet siis sitä mieltä canonisti, että jos meillä on täyskennoisen 100mm F8 ja pokkarin 100 mm vastaavan kuvakulman optiikka F8 aukolla niin diffractioaste on sama?"

No en ole.

Minua kun ei mitkään kroppikertoimet kiinnosta.

Vain todellinen polttoväli ja todellinen aukko.

Tällöin difraktioraja riippuu aukkolyuvusta.

"Tähän kennokoko vertailuun vei se, että joku väitti F-arvon oleva ratkaiseva diffraction määrässä kun taas olen väittänyt sen enemmänkin riippuvan siitä kuvausaukon fyysisestä mitasta. Siinä mielessä vuo eri mittaisten polttovälien vertailut olen tehnyt."

Olet oikeassa, että aukon fyysinen mitta vaikuttaa difraktioon.
Mutta et ole tajunnut, että polttovälin kasvaessa, myös etäisyys kennolle kasvaa, joten difraktio kasvaa samalla.

Esimerkki:

eskolla on nikon d50 jossa 50/2 lasi tai 100/2-lasi.

Ekan aukko on 25 mm ja tokan 50mm.
Tästä voisi ajatella, että 100mm objektiivissä on vähemmän difraktiota, koska aukko on isompi.
Koska polttovälikin on vastaavasti isompi(2x), niin difraktio on abt sama molemmissa tapauksissa.
Eli aukolla F2.


"Minulla ei ole 50 Mpix kameraa mutta 36 Mpix on (D800) ja se kelpaa hyvin maisemaan. Olen printannut A3 maisemia useampiakin. Kun maisemaa ei tarkenneta ihan siihen nokan alle niin terävyysalue riittää mainiosti parin vuoden kokemuksella."

Nokan alle?
Siellä on tissit.
Onko sulla tissit?

Parin vuoden kokemuksella outokumpu?


" Tosin ne aukot joita käytän eivät juurikaan ole F11:sta pienempiä maisemissakaan."

turhaa se olisikin jos laajakulmia käyttää.

Tuo nyt on aivan täyttä roskaa, mitä kirjoitat

kamerat:
Nikon D4 - 16,2 megapikseliä
Nikon D800E - 36,3 megapikseliä

ja kun laitat laadukkaan linssin D4 seen ja huonon D800E hen, käykin näin:

Tamron AF 28-300mm & Nikon D800E - 10P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Tamron/28-300-3.5-6.3-XR-I-A-Nikon-mounted-on-Nikon-D800E__814

Zeiss Otus 1.4/55 & Nikon D4 - 15P-Mpix
http://www.dxomark.com/Lenses/Carl-Zeiss/Zeiss-Carl-Zeiss-Distagon-T-STAR-Otus-55mm-F14-ZF2-Nikon-mounted-on-Nikon-D4__767

Tästä näkee selvästi, että nykypäivän linsseillä objektiivin piirtokyky vaikuttaa kuvan tarkkuuteen enemmän kuin kennon megapikselit. Typerää väittää muuta, koska objektiivien testitulokset ovat helposti kaikkien saatavilla.

Taitaa olla koperneekkuksella pientä kokemuksen puutetta. Kuten DxO labs ilmoittaa niin kannattaa tutustua tuon testifirman testeihin.

Kyllä sä lasket väärin!!

ZEISS Otus 1.4/55 - 3 336 €
ZEISS Otus 1.4/85 - 4 197 €
Canon EOS 5DS R - 3 699 €

Yhteensä - 11 232 €

Ollaan vielä hyvin kaukana medium format kameroiden hinnoista.

Hasselblad H5D-50c - 25 916,00 €

Ongelma onkin enemmän se, että sä löydät markkinoilta vain muutaman riittävän hyvin piirtävän linssin Canon EOS 5DS R keulille. Mutta edullisempi se tulee olemaan aina.

Megapikselikuolauksessa on kaksi järkeä.
– se edistää myyntiä ymmärtämättömille
– seinän kokoiseksi suurennettaessa kuva on vähemmän pikselöitynyt ”rakeinen”

Jostakin minulle tuntemattomasta syystä mm. useat muotokuvaajat kuolaavat keskikoon kameroiden megapikseleitä liekö imagokysymys (katu-uskottavuus)?

"filmiskannereiden todellinen erottelu on 3000-4000 dpi."

Sanoppa vaan, että mikä on dpi:n ja ppi:n ero.

ZEISS_Otus_1.4 kirjoitti:

Kyllä sä lasket väärin!!

ZEISS Otus 1.4/55 - 3 336 €
ZEISS Otus 1.4/85 - 4 197 €
Canon EOS 5DS R - 3 699 €

Yhteensä - 11 232 €

Ollaan vielä hyvin kaukana medium format kameroiden hinnoista.

Hasselblad H5D-50c - 25 916,00 €

Ongelma onkin enemmän se, että sä löydät markkinoilta vain muutaman riittävän hyvin piirtävän linssin Canon EOS 5DS R keulille. Mutta edullisempi se tulee olemaan aina.

Lue lisää

Esim. Pentax http://www.verkkokauppa.com/fi/product/24525/dsjxm/Pentax-645Z-digitaalinen-keskikoon-kamera-runko maksaa uutena n. 9000 e ja edellinen 40 Mpxin 654D maksaa n. puolet siitä. Jos on varaa maksaa rungosta plus kahdesta kiinteästä perusobjektiivista yli kymppitonnin, niin tuskin muutaman tonnin lisäsijoituksella enää niin väliä on. Valinta riippuu tietenkin kunkin omista tarpeista. Tässä nyt oletettuna tärkeimpänä tarpeena oli kuvan paras mahdollinen resoluutio.

kuolauksessa kirjoitti:

Megapikselikuolauksessa on kaksi järkeä.
– se edistää myyntiä ymmärtämättömille
– seinän kokoiseksi suurennettaessa kuva on vähemmän pikselöitynyt ”rakeinen”

Jostakin minulle tuntemattomasta syystä mm. useat muotokuvaajat kuolaavat keskikoon kameroiden megapikseleitä liekö imagokysymys (katu-uskottavuus)?

Lue lisää

Ei EOS 5D-sarjankameroita millekään tietämättömille myydä. Kyllä niitä myydään sellaisille, jotka tietävät mitä haluavat. Se on kumma, kun joillekin on vaikea tajuta, etä jollain toisella tarpeet voivat olla erilaiset kuin itsellä. Canonilla on 14 järjestelmäkameraa ja jos joku niistä ei ole itselleen sopiva, alkaa itkuporuraivarit ja vaaditaan sen poistamista. Noiden uusien EOS 5D-kameroiden pikselitiheys on pienempi kuin uusissa kroppikameroissa.

sanonpa_vaan kirjoitti:

Esim. Pentax http://www.verkkokauppa.com/fi/product/24525/dsjxm/Pentax-645Z-digitaalinen-keskikoon-kamera-runko maksaa uutena n. 9000 e ja edellinen 40 Mpxin 654D maksaa n. puolet siitä. Jos on varaa maksaa rungosta plus kahdesta kiinteästä perusobjektiivista yli kymppitonnin, niin tuskin muutaman tonnin lisäsijoituksella enää niin väliä on. Valinta riippuu tietenkin kunkin omista tarpeista. Tässä nyt oletettuna tärkeimpänä tarpeena oli kuvan paras mahdollinen resoluutio.

Lue lisää

Tässä vaiheessa nettinörtillä menee sormi suuhun.

tuolta http://www.dxomark.com/Lenses/Ratings

ei yksinkertaisesti löydy medium format objektiiveja - emme voi tietää, onko nuo tässä ketjussa mainitut Zeis Otus linssit parempia vai huonompia kuin Pentaxin lasit.

tässä yritetään pohtia, miten Nikon D800 vertautuu tuohon Hasselbladin 40 megapikselin kameraan

https://www.youtube.com/watch?v=9UBTE4xpvpk

Sonynhan piti julkaista "vain" 46 MP:n kenno.
Canon on toitottanut 50 MP:tä jo yli 5 vuotta. Saa nähdä kenen se lopulta on ja onko siitä mihinkään.
24 MP:n halpiksissa 750/760D on varmasti Sonyn kenno.

Nikonissa pitäisi olla Sonyn kenno, mutta eipä Nikon sitä ainakaan suoraan tunnusta.

jdhjwefhgw kirjoitti:

Sonynhan piti julkaista "vain" 46 MP:n kenno.
Canon on toitottanut 50 MP:tä jo yli 5 vuotta. Saa nähdä kenen se lopulta on ja onko siitä mihinkään.
24 MP:n halpiksissa 750/760D on varmasti Sonyn kenno.

Nikonissa pitäisi olla Sonyn kenno, mutta eipä Nikon sitä ainakaan suoraan tunnusta.

Lue lisää

Sensor resolution will be well above 50MP
http://www.sonyalpharumors.com/sr1-a-likely-fake-rumor-we-all-wish-would-have-become-true/

Pakkohan Sonyn on vastaa tähän jotenkin - koska täytyyhän kuluttajilta rahat saada.