Englanninbulldoggi

äitis oli hyvässä kunnossa ku sua teki - vaan eipä oo enää

Koiran tulisikin olla 5-vuotiaana elämänsä kunnossa ja pystyä kesälläkin tekemään lenkkejä kohtuullisesti. Englanninbulldoggi ei tähän pysty sairaan rakenteensa vuoksi. Ne usein pyörtyvät hapenpuutteeseen.

Tsekkaa: http://koirarodut.suntuubi.com/?cat=127

Mulla on mahtava 9 v. bulldoggi-ukko. Parempaa seuraa saa hakea! Ilmeikäs äijä jolta ei persoonaa puutu. Bulldoggi mukautuu omistajansa oloiseksi. Iho ongelmia on ollut pienestä pitäen, mutta vain kosteilla keleillä eikä jatkuvaa lääkitystä vieläkään. Buldoggi täytyy pitää puhtaana niin iho pysyy kunnossa. Onneksi iho on vahvempi kuin monella tutulla noutajalla jotka syö kortisonia jo jatkuvana. Hengitys rohisee...kuin oriilla joka korskuu innosta. Ja kyllä kuorsaa ihanasti. Bulldogin kanssa oppii elämään, kesähelteellä tehdään pitkät lenkit ilta aikaan, sopii itsellekin hyvin.
Vakuutus kannattaa ottaa kaikille roduille, kuuleman mukaan koirilla on nykyään vaikka mitä rotukohtaisia sairauksia. Myös englanninbulldogilla. Bulldogin luonne on niin mahtava etten varmaan koskaan ota mitään tavallista koiraa.

Aivan sairas rotu. Olen tuntenut monia, eikä yksikään niistä ole pystynyt hengittämään normaalisti. Kaikki ovat myös syntyneet keisarinleikkauksella. Eläinrääkkäystä jatkaa englanninbulldogin jalostamista, koska siitä ei edes haluta tehdä terverakenteista.

Ihmiset yleensä kuvittelevat että juuri heidän koiransa luonne on jotenkin aivan erityinen ja rodusta johtuva. Ei se vaan niin ole. Minulla on ollut monenrotuisia koiria elämäni aikana, myös sekarotuisia, ihania persoonallisia lemmikkejä jokainen. Sairaaksi jalostettuja rotuja en harrasta, eikä kenenkään eläinrakkaan pitäisi tällaista toimintaa tukea.

Kysyn aloittajalta että mistä koirasi ostit?
Minä olen katsellut englannin- ja ranskanbulldoggeja, muutama hyvä kenneli löytynyt. Mutta olisi mukava kuulla bulldoggien omistajilta kokemuksia. Mistä ostitte, onko koira pysynyt terveenä, kasvattaja ollut tarv. tukena yms.
Ennen ranskanbulldogin omistaneena tiedän kyllä rodusta ja sen sairauksista, joten niistä turha alkaa kertomaan. Pärjään kyllä ilman saarnaamista, päätökseni olen tehnyt.

Mulla on koira, jolla on E:n lonkat.
Kyynärät terveet.
Pestään 2 kertaa vuodessa, koska omistajan mielestä koira alkaa haista ja tuntua rasvaiselle.
Ei iho-ongelmia.
Ei vatsavaivoja.
Koira syö perusnappulaa ja mitä nyt kaapista löytyy.
Koiran ihoa tai muita ruumiinosia ei pestä, puhdisteta, pyyhitä, voidella tai muutenkaan raspata.
Koiralle ei ole tehty kirurgisia toimenpiteitä, jotta se näkisi eteensä, hengittäisi, ulostaisi tai yleensä eläisi.
Koira on syntynyt luonnollisesti.
Koiran emä on astuttu luonnollisesti.
Koiran isä on 12-vuotias, emä kuoli 11-vuotiaana, mikä on hieman ennenaikaista.
Koiralla oli kaikki hampaat suussa ennen kuin yksi halkesi.
Koira hengittää sujuvasti.
Koira juoksee.
Koira lenkkeilee.
Koira ui.
Koira on nopeampi kuin emäntänsä.
Koira ei kellahda läkähdyksissään maahan helteellä, vaikka sillä on paksu turkki.
Koira on käynyt eläinlääkärissä rokotuksilla, kerran silmätulehduksen takia ja yksi haljennut hammas on poistettu.
Koira on kuusivuotias.

Jos koira olisi EB, se olisi valioluokkaa jalostuskoirana.

Se on kuitenkin keskikokoista paimenrotua ja sen ja sen sisarusten pentusuunnitelmat jäätyivät mustavalkoisiin kuviin eläinlääkärin valotasolla.

Terve koira ei röhise, rohise tai kuorsaa söpösti. Se ei ole hassunhauskan itsepäinen ulkoillessa. Se ei nuku nojaamalla päätään huonekaluja tai seiniä vasten. Se ei huido tassuillaan kaksimielisesti, kun ei yllä nuolemaan takapuoltaan.

Minulle ei koskaan tule bulldoggia. Rodun (ja sen kaltaisten, ebulli ei ole ainoa lajiaan) jalostus ja pito on eläinrääkkäystä.