http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20152874-11.HTM
hallituksen esityslista kertoo, että Heinolan korjausrakentamishanke, KORA, ei jatku.
Ei siis jatketa Heinolan tapaan ja perusteta ohjausryhmää :)
Mutta kuka oli vastuussa hankkeesta? Paljonko saatiin rahaa ja mihin ne käytettiin? Mikä olikaan lopputulos, jos osaamiskeskusta ei perustettu?
Menikö hanke ns. reisille?
Heinolaan tarvittaisiin jonkinlainen päättäjien ja virkamiesten osaamiskeskus, jotta esimerkiksi kaupungin hankkeet epäonnistumisen sijaan onnistuivat.
hallituksen esityslista kertoo, että Heinolan korjausrakentamishanke, KORA, ei jatku.
Ei siis jatketa Heinolan tapaan ja perusteta ohjausryhmää :)
Mutta kuka oli vastuussa hankkeesta? Paljonko saatiin rahaa ja mihin ne käytettiin? Mikä olikaan lopputulos, jos osaamiskeskusta ei perustettu?
Menikö hanke ns. reisille?
Heinolaan tarvittaisiin jonkinlainen päättäjien ja virkamiesten osaamiskeskus, jotta esimerkiksi kaupungin hankkeet epäonnistumisen sijaan onnistuivat.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Saman linkin alta löytyi myös tieto, että " Heinola luovan yritystoiminnan " kasvuohjelma ei jatku. Kasvoiko luova yritystoiminta ohjelmaa toteutettaessa, mikä on lopputulos? Kauanko kasvuohjelmaa toteutettiin, miten yritystoimintaa tuettiin ohjelman aikana --- luovastiko?
Nyt sanotaan hyvästi korjauskeskus-suunnitelma ja hyvästi luovan yritystoiminnan kasvu. Yrittäkäkäähän yrittäjät pärjätä ilman viranhaltijoiden ohjelmia ja ohjausryhmiä.
Suunnitteluhan se riittääkin, suunnitelmien toteuttamista ei mitään väliä.
Luovan yritystoiminnan hankkeen saavutus taisi olla Wanhan lehtitalon "brändäys", sinne siis luovaa yritystoimintaa menestymään, ja saatiinhan sitä! Nimittäin Heinolan elinkeinotoimi siirtyi toimimaan ko rakennukseen, kun ilmeisesti kaupungilta loppuivat omat tilat kesken :) Vuokra on ilmeisesti niin matala, ettei kyseisille rahoille ollut muutakaan käyttöä.
Nyt sitten odottelemme, kuinka luovasti elinkeinotoimi saa Heinolan kukoistamaan, kun kerran toimitilojen puitteetkin ovat kunnossa - luovuutta silmälläpitäen.
Mitä me keksisimme kaupungintalon tyhjilleen jääviin tiloihin? Siellähän voisi olla sijaa monelle pienyrittäjälle, kun virkamiehet siirtyvät viihtyisempin paikkoihin. Toisin kuin veronmaksajien rahoilla toimivilla virkamiehillä, pienyrittäjillä ei ole varaa hulppeiden tilojen vuokriin, ja kaupungintalolta voisimme vuokrata heille tiloja edullisesti. Kun sille tilalle ei muutakaan käyttöä ole.
Hyvä idea! Minkähän vuoksi kaupungintalo tyhjenee ja palvelut siirretään vuokratiloihin ympäri kaupunkia? Onko johtoa niin paljon, että "rupusakki" ei enää sovi samaan taloon?
Onko kaupungintalolla kulunvalvonta keskuksen yhteydessä, tavoitettavuuden johdosta? Semmoistahan tuskin on muualla kaupungin toimipisteissä, missä on näitä meidän veronmaksajien turhia toimijoita.
Kaupungintalo voitaisiin kunnostaa vanhusten palvelutaloksi. Uuteen Hopeasiltaan ei tule uusia asukaspaikkoja ja heinolalaisten eläköityessä tarvitaan lisää vanhuspaikkoja. Jos Heinola yhdistetään Lahteen, kaupungintalo jää tyhjilleen. Hieno ja kalliisti korjattu oikeustalo on myös tyhjillään. Sopisiko siitä rakentaa Heinolan KYLÄTALO asukkaita ja turisteja palvelemaan?
Nämä olemattomin tuloksin haudattavat hankkeet ovat osoitus osaamattomuudesta ja hankkeille myönnettyjen tukieurojen hassaamisesta.
Heinolassa ei ole tainnut yksikään hanke on onnistua vaan ne on yksi toisensa jälkeen kuopattu.
Nyt elinkeinojohto hokee talkoohengen perään, liekö peläten, että Heinola ei nouse suosta, ei edes tuohon Wanhaan lehtitaloon muuttamalla.
Heinolassa on noin 2000 työtöntä + piilotyöttömät. Työttömyysprosentti rohmahti n. 20 prosenttiin. Työvoimaa on noin 9.000 ja kaupunki on suurimpia työllistäjiä 1357 työntekijämäärällä. On siinä veronmaksajilla palkkapäivinä maksamista.
Elinkeinojohtaja arveli, että tuhat työpaikkaa saataisiin, jos jokainen heinolalainen yritys palkkaisi yhden työntekijän lisää. Kun yritys tarvitsee noin 100 000 euroa liikevaihtoa eli kaikkinensa tarvittaisiin noin 100 miljoonaa euroa uutta myyntiä eli jokaisen heinolalaisen pitäisi kuluttaa paikallisia tuotteita noin 5 000 eurolla enemmän vuoden aikana. (Itä-Häme 30.1.: Tuhannen työpaikan haaste).
Tuhat työpaikkaa tarvittaisiin, jotta Heinolan työttömyysprosentti olisi edes valtakunnallisella tasolla eli noin 10 %. Heinolassa suuryritykset työllistävt noin 2000 henkilöä, todetaan samassa "Tuhannen työpaikan haaste" artikkelissa, jossa "elinkeinotoimi sai eväitä Heinolan yrittäjiltä".
Heinolaan ei takuuvarmasti saada 100 miljoonaa euroa uutta myyntiä eli jokaiselle 5000 euroa lisää kulutukseen vuosittain. Joten on turha suunnitella työttömyysprosentin laskua kansalliselle tasolle yrittämällä lisätä kulutusta. Pari tuhatta työtöntä eivät lisä kulutustaan. Eläkeläisten tulot eivät riitä edes ruokaan ja lääkkeisiin. Yhä useampi lapsiperhe hakee ruuan lisää ruokajonosta. Yksinhuoltajat ovat myös tukalassa tilanteessa senttejä venyttäessään.
Jos Heinolassa työttömyyttä yritetään torjua, on ainoa keino yritystoiminnan tukeminen, entisten elinvoimaisuus ja uusien yrittäjien saaminen poislähteneiden tilalle. YRITYTOIMINTA on kaiken A ja O. Elinkeinotoimen tehtävä on kehittää ja uudistaa elikeinotoimintaa. Elinkeinostrategia pitää päivittää nykyaikaan huomioiden digitalisointi, pienten ja keskisuurten yritysten tuki, jotta Heinolaankin saataisiin uutta yrittäjyyttä, uusia työllistäjiä.
Ruutia ei pidä turhiin ideoihin, joilla ei Heinolassa on toteutusmahdollisuuksia. Kärkihankkeet on vietävä läpi huomioiden heinolalaisten työllistäminen. Kaikessa päätöksenteossa punaisena lankana pitäisi olla TYÖLLISYYSNÄKÖKOHDAT. Ei ole järkevää palauttaa Kelalle 1,5 miljoonaa euroa sakkoa passiivisesta työmarkkinatuesta, kun sekin raha voitaisiin käyttää työttömyyden vähentämiseen.
Elinkeinojohtaja toteaa Itä-Hämeen artikkelissa, että käytännössä suuri osa tarvittavasta rahasta (100 miljoonaa / jokainen yritys työllistäisi yhden uuden / jokainen heinolalainen kuluttaisi 5 000 euroa enemmän) pitää hankkia kauempaa. Niinpä kuka hankkii ja miten?
Ja tuolla tarvittavalla rahalla oltaisiin työttömyystilastossa vasta valtakunnallisella tasolla, jota pidetään muualla kuin Heinolassa korkeana työttömyysasteena.
On siis niin, että elinkeinotoimi johtajineen lähtee siitä, että olemassa olevien kaupunkilaisten, joita on työttömänä lähes 19% työvoimasta, tulisi ratkaista Heinolan työttömyysongelma käyttämällä työttömyyskorvauksiaan vain 5.000,00 euroa vuodessa nykyistä enemmän!
Vastuu on siis saitojen kaupunkilaisten ja mikäli eivät käytä rahojaan, on elinkeinotoimi kädetön ongelman edessä.
Vastuu on ilmeisesti myös nykyisillä yrittäjillä, joiden pitäisi palkata lisää työvoimaa, vaikka yritysten kannattavuus on laskusuunnassa.
Minkälainen sitten mahtaa olla elinkeinotoimen vastuu sen tehtäviin kuuluvassa asiassa?
Pitäisiköhän elinkeinotoimen nyt todella keskittyä, että tänne saadaan UUSIA työllistäjiä. ihan turhaa haahuilla työttömyyslukujen parantamiseksi työllistämistalkoilla. Suutariksi jää.
Mitä Aimo Bondenin johtama ja yksin hallitsema elinkeinotoimikunta sai kahdessa vuodessa aikaan ????????????????????????????????????
Muuta kuin lampuri-aitauksen muutamalle uuhelle ja mustalle pässille.
Rahaa mätettiin suoraan ja välillisesti puoli miljoonaa euroa.
Onneksi toimikunta lopetettiin puuhastelu, joka oli kuulema vain palkinto Bondenille, kun ei päässyt kaksi vuotta sitten hallitukseen. Mitähä Aimo
ny saa lohdutuspalkinnoksi ku jäi taas hallituspöydän ympäriltä pois. Kansan
Äänen Pj. Oikarinen voisi valottaa niitä kauppaneuvotteluja, joita kävivätten Bondenin ja Avenin kanssa.
Ennen viime vuoden marraskuussa lopetettua elinkeinotoimikuntaa Heinolassa on kokeiltu yhtä sun toista elinkeinoasioiden hoitamiseksi varsin huonolla menestyksellä.
- Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakes - ei tuloksia
- UPM-Kymmene tehtaan lopettamisen vuoksi perustettiin Vision Hunters valtion rahoituksella- ei tuloksia
- Heinolan, Hartolan ja Sysmän rakennemuutostyöryhmä - ei tuloksia
- Heinolan oma hankkeiden ohjausryhmä - ei tuloksia
- Heinolan kaupungin edellinen ELINKEINOTYÖRYHMÄ, perustettiin 2000-luvun alussa - ei tuloksia
- ns. viranhaltijatyöryhmä (kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö ja EU-koordinaattori, perustettiin 2009
Kuka johtaa elinkeinopolitiikkaa? Onko se kaupunginhallitus, -valtuusto vai kaupunginjohtaja? Kuka päättää rahoituksesta? Kuka esittelee päätettäväksi ja kenelle hankkeet, rahoituksen ja hankkeiden toteuttamisaikataulun ja vastuuhenkilöt? Minkävuoksi suunniteltuja hankkeita ei toteuteta? Eikö uskalleta, eikö osata vai eikö haluta? Uskalletaanko satsata 20.000 euroa jääfestivaaliin mutta ei 200.000 elinkeinotoimikunnalle visioiden metsästykseen, suunnitteluun tai toteutukseen? Yhteistyötä halutaan Heinolan ehdoilla Hartolasta ja Sysmästä mutta yhteistyötä ei ole osattu tehdä Lahden kanssa. On turha selitellä Heinolan elinkeinotoiminnan huonoutta rakennemuutoksella tai globaalisaatiolla. Samat ongelmat ovat olleet kaikissa kunnissa, jotka ovat paljon Heinolaa huonompien yhteyksien päässä ja paljon heikommassa taloudellisessa tilanteessa mutta joiden työttömyysaste on paljon parempi ja hankkeet toteutettu. Heinolan työttömyyste noin 20 % eikä toivoa paremmasta toistaiseksi ole näköpiirissä. Heinolan alamäki on jatkunut 20 vuotta, ei siitä voida syyttää vain pari vuotta toiminutta elinkeinotoimikuntaa.
Turhaa jorista työttömyys prosenteista, ei kaupungillla on paljoakaan mahdollisuuksia vähentää työttömyyttä. Firmat ja yrittäjät työllistää jos heillä on tarvetta.
No nythän sinulla on väärää tietoa. Kaupungin toimethan ovat etusijalla työttömyyden vähentämisessä. Tänne ei tule ketään työllistäjiä, jos kaavoitus- ym. vastaavat kaupungin tehtäviin kuuluvat asiat eivät ole kunnossa. Eikö siis kaupungilla ole näiden asioiden hoitamiseen taitoa? Pelkkä kesäteatteri ei riitä.
Heinolan työttömyysprosentti on 19,8, eli lähes 20 prosenttia, noin 10 prosenttia yli valtakunnallisen suuren työttöömyystason. Heinolan työttömyysprosentti on tasaiseen tahtiin kasvanut ja väki vähentynyt. Elinkeinojohtaja haluaisia puolittaa Heinolan työttömyysasteen, jolloin se olisi edelleenkin noin 10 % tasoa. Eli Heinolan elinkeinotoimen tavoite olisi saavutettu, jos kaupugissa olisi "vain" 1000 työtöntä?
Itä-Häme esittelee ansiokkaasti ja mielellään uusia viranhaltijoita, kuten uutta elinkeinojohtajaa Mäkilää. Toivoisin, että ko. lehti seuraisi myös näiden viranhaltijoiden aikaansaannoksia, ja tekisi vuoden kuluttua viran vastaanotosta uuden haastattelun, jossa esiteltäisiin mitä veronmaksajat ovat vuoden aikana saaneet palkanmaksun vastineeksi.
Hyvä kommentti. Meidän rahat kelpaa patsasteluun.
Elinkeinotoimi on ihan kujilla ja organisaatio ihhan liian suuri. Normaalissa yritystoiminnassa yksi pätevä kaveri hoitaisi tuon homman. Työaikakin kuluisi mukavammin kun olisi jokaiselle päivälle jotain todellista tekemistä
Miten kauan elinkeinopäällikkö Kaattari ja elinkeinojohtaja Mäkilä ovat Heinolassa toimineet ennenkuin valittiin nykyisiin virkoihin? Osoittivatko erinomaista kaupungin kannalta merkityksellistä työtä esim. työllisyyden hoidossa? Eikö Kaattari ollut aiemmin EU-asiota 100 %:sesti hoitava ja sitä ennen kulttuuritoimen johtaja sekä EU-koordinaattori ja sitä ennen Heinolan Ohjelmapalvelut Oy:n johtaja?
Eikö Mäkilä tullut tunnetuksi paitsi Dazid Oy:n toimitusjohtajana, kaupunginhallituksen varapuheenjohtana myös selvitystyöryhmän puheenjohtajana ratkomassa viranhaltijoiden kriisiä kaupunginjohtaja Rinnevaaran aikana ? Mäkilä jääväsi itsensä selvitysryhmästä vaikka nykyinen hallinto- ja kehitysjohtaja Malin oli tilannut Mäkilän Dazid Oy:lta asiantuntijapalveluita saman selvitystyöryhmän sihteerinä toimiessaan ja myös erilaisissa johtotehtävissä Heinolassa esim. henkilöstöjohtajana, va. kaupunginjohtajana, va.kansliapäällikkönä ja tilapäisen valiokunnan sihteerinä.
Heinolalaista hallintokoneiston "rasvausta" ja uudelleenjärjestelyä kuvaa paitsi elinkeinotoimen perustaminen, jossa uusina virkoina elinkeinopäällikkö ja -johtaja myös hallinto- ja kehitysjohtajan viran perustaminen entisen kansliapäällikön viran sijaan. Kansliapäällikön virasta jätettiin lakiopinnot pois, joten kaupunki on nyt ilman lakimiestä. Hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan valittiin henkilöstöjohtajaksi Heinolaan palkattu Malin, joka esitti kaupunginhallitukselle kirjeessään 5.4.2013 seuraavaa:
"Tulin Heinolan kaupungin henkilöstöjohtajan virkaan helmikuun alussa 2011 toiveenani voida työskennellä näillä "kypsillä virkavuosilla" hieman aiempaa kunnanjohtajatehtävääni rajatummalla tehtäväalueella, keskittyä ja syventyä henkilöstövoimavarojen ylläpitoon, kehittämiseen ja turvaamiseen. Toiveeni on edelleen sama".
Erikoiselta vaikuttaa myös Malinin vetoomus kaupunginjohtajan sijaistamisesta hänen toimiessaan va. kansliapäällikkönä: "Heinolan kaupungin hallintosäännön henkilöstöorganisaatiota koskevassa määräyksessä todetaan, että kaupungin hallintoa johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunginjohtaja, jonka sijaisena toimii kansliapäällikkö, ellei kaupunginhallitus toisin päätä. Pyydän, että kaupunginhallitus harkitsisi tässä tilanteessa kaupungin edun mukaiseksi käyttää toimivaltaansa päättää kaupunginjohtajan sijaisena toimivan jonkun muun viranhaltijan kuin kansliapäällikön kunnes kansliapäällikön virka tulee täytettyä."
Vielä erikoisemmalta vaikuttaa se, että 6.5. ja 20.5.2013 va. kansliapäällikkö Malin valmisteli kaupunginhallitukselle organisaatiomuutosta ja muun muassa hallintojohtajan virkaa. Malin valittiin myöhemmin uudistettuun hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan. Malinin mukaan hallintojohtajan tehtävät olisivat olleet seuraavat:
- tulosaluejohtaja
- suoraan vstuullaan lisäksi tuloalueen keskitetyt sihteeritehtävät: kaupunginjohtajan sihteeri ja "hallintosihteeri" (uusi tehtävä)
- kaupunginjohtajan sijainen, kaupunginhallituksen ja -valtuuston toiminnan ja asioiden käsittelyn vastuu (esityslistavstuu, pöytäkirjavastuu)
- tiedottamisvastuu
Valmisteliko va. kansliapäällikkö Malin hallintojohtajan virkaa itselleen sopivaksi, kun hänet sitten valittiin HALLINTO- JA KEHITYSJOHTAJAN virkaan. Kukahan se toimiikaan nykyään kaupunginjohtajan sijaisena?
Heinolaan saatiin kaksi tärkeää johtajan virkaa, joihin ei ulkopuolisia valittu. Hallinto- ja kehitysjohtajan virka sekä elinkeinojohtajan virka. Onko nyt Heinolan tulevaisuus turvattu, saadaako suurtyöttömyys kuriin ja väkiluvun nopea vähentyminen estettyä? Entä milloin Heinolaan saadaan kaupungin oma lakimies? Kuihtuuko kaupunki uusista "valovoimaisista" viroista huolimatta?
Heinolan surkein hanke on ollut matti seppä joka on sotkenut kaiken .
Mitä tarkoitat? Sitäkö, että Matti Seppä on sotkenut kaupunginhallinnon mahdollisesti laittomia ja kaupunkilaisille epäedullisia toimia?
Hyvin sanottu, se on ollut todella surkein hanke, satatonnia kultaisena kädenpuristuksena.
Matti on harvoja järjen ääniä tässä osaamattomien päättäjien hiekkalaatikossa.
Olipas tänäänkin IH:ssa sisällöltään tyhjyyttä humiseva , elinkeinojohtajaa hypettävä, kirjoitus. Osoitus taas siitä, kuinka lehti on kallellaan hallintoon eikä kritisoi edes utopistisia heittoja työpaikkojen luomisesta..
Kuka tahansa voi heittää ilmoille näitä "Heinolaan 1000 työpaikkaa", mutta järkevä ymmärtää ne haihatteluksi.
Voisiko joku kertoa mitä Matti Seppä on saanut aikaiseksi valituksillaan?
Linkin kautta avautuvan asiakirjan mukaan ei juuri mitään.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132613-15-1.PDF
Hän on saanut aikaiseksi erittäin tärkeän asian. Hän on nimittäin ollut aukaisemassa meidän kaupunkilaisten silmiä näkemään, miten outoa Heinolan luottamushenkilöiden toiminta asioiden hoitamisessa toisinaan on.
Eli kirjoittaja tarkoittaneen päätöksen teon jarruttamista ja valittamista ilman tuloksia. Päättäjien kiusaaminen näyttää olevan pääosassa, koska yhtään varsinaista asiaa ei osata ja pystytä nimeämään.
Jos ainoa mahdollisuus on estämisen sijaan viivyttää järjettömiä päätöksiä, niin viivyttäminenkin on tyhjää parempi.
Silloin ainoa keino lienee toivoa, että järki löytäisi tiensä takaisin päätöksentekijöiden päähän ja päätöstä muutettaisiin. Heinolan pikkusieluiset hyvävelikerholaiset tosin eivät ole päätään kääntäneet vaan on menty pää edellä seinään, toistuvasti.
Vai mitä sanotte päätösten järjellisyydestä, kun katsoo Heinolan tilannetta, joka on surullinen.
Mm. Seppä on onnistunut avaamaan kaupunkilaisille erinomaisesti Heinolan kunnallispolitiikan epämääräisyyksiä, hyvä että jotkut uskaltavat. Tieto lisää tuskaa - pätee etenkin, kun ryhtyy tutkimaan kuntamme päätöksentekoa. Ei voi välttyä ajatukselta, että kuntalaisten etu ei ole ensisijainen motiivi, kun päätöksiä tehdään.
Voisitko allaolevasta linkin listasta nimetä niitä järjettömiä päätöksiä. Kiinnostaisi kovasti tietää. Kirjoittaja ei ole viitannut mihinkään konkreettiseen.
Linkki
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132613-15-1.PDF
Eikös valtaosa noista Heinolan maankäyttöön liittyvistä päätöksistä ole ollut järjettömiä. Tai ainakin hutiloiden tehtyjä.
On laajennettu kaupungin taajamaa sinne ja tänne, siitä huolimatta väki vähenee ennätystahtia. Tiivistämisen sijaan siis laajennetaan autioituvaa kylää.
Eipä noita päätöksiä voi ylistää, kun ei niillä ole ollut minkäänlaista positiivista vaikutusta
Heinolan tilanteeseen.
Ja vaikka olisi tehty kuinka hyviä päätöksiä tahansa, on niitäkin suurempi vaikutus sillä, että Heinolan epämääräinen maine riitaisana ja yhteistyökyvyttömänä paikkakuntana ei houkuttele tänne merkittäviä työllistäjiä, se on jo nähty.
Eikö se ollut juuri Seppä itse, joka noin 1995 uusi mökkien vuokrasopimuksia?
Ja mökkitontit annettiin vuokralle halvalla.Silloin oli hutiloiden tehdyt sopimukset.
Kuinka paljon enemmän kaupunki olisi saanut rahaa 20 vuodessa, jos sopimukset silloin olisi tehty kunnolla.
Mitkä ovat Heinolan kärkihankkeet? Montako uutta työpaikkaa saadaan? Onko uusia elinkeinoja avautumassa korjausrakentamisessa, hirsirakentamisessa tai terveyskaupunkiliikunnan puitteissa? Onko suunnitelmat olemassa ja mikä on toteutusaikatulu? Valmistuuko kenties Myllyojalle, Sinilähteelle tai muualle uusi hirsirakenteinen koulu ja milloin? Kannattaisiko Heinolan ainoaa, matkailijoita kiinnostavaa kohdetta eli lintutarhaa remontoida? Heinolan museot tarvitsevat paitsi lisää työntekijöitä myös käyttömäärärahoja, jotta museoita voitaisiin käyttää matkailuvalttina.
Hankesuunnittelua on jonkin verran ollut, mutta miksi niitä ei viedä eteenpäin? Suunnittelurahat ovat kelvanneet, joten pitäisikö ne palauttaa, ellei homma etene suunnitteluasteelta.
Ketjun avaaja kirjoitti KORA -hankkeesta, joka tähtäsi nimenomaan korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustamiseen Heinolaan. Hanke on saanut hyvät avustukset, mutta missä ovat hankkeen tulokset? Ettei vaan olisi käynyt jälleen kerran niin, että osaamattomissa käsissä tämäkin hanke levisi käsiin ja tuloksia saa etsiä suurennuslasin kanssa.
Tässäkin ketjussa on viitattu hankkeeseen sekä muuhun hölmöilyyn;
http://keskustelu.suomi24.fi/t/12213647
Heinolassa on siis tunaroitu niin hankkeet kuin investointien valmistelukin siten, että niille oltaisiin saatu valtiolta avustuksia. Vastuuta ei ota kukaan ja hallintoa kumarteleva paikallinen lehdistö ei hiisku halaistua sanaa kaupungin hölmöilyistä.
Heinolaan ei taida valmistua hirsirakenteista koulua, sillä investointitaakkansa alle musertumassa oleva Heinola ei voi käyttää yksittäiseen hankkeeseen kuin välttämättömät rahat ja hirsikoulu olisi betonista kalliimpi toteuttaa. Eli odotettavissa lienee betoninen, kiireellä hutiloitava, koulurakennus johonkin ja vain herra tietää milloin.
KORA -hankkeella Heinolasta piti tehdä myös puurakentamisen osaaja, mutta niinpä tehdään uusi vanhainkotikin betonielementeistä, rapattuine julkisivuineen.
Kertoo kyllä täydellisestä järjettömyydestä yrittää profiloitua puurakentamisen pääkaupungiksi, kun omat hankkeet ovat kaikkea muuta kuin puuta :)