Kuka arvioisi hintaa?

Selailin ns. antiikkisivuja ja panin taas merkille, kuinka huonokuntoisia muutamat huonekalut ovat. Maalit rapistuneet ja selvästi liimaa ja ruuveja tarvittaisiin monen mööpelin koossapitämiseen.
Mistä nämä huonokuntoiset huonekalut oikein löytyvät! Kuka pitää esineitään niin huonosti, etteivät ne katsetta kestä. Omassa suvussani on kierrätetty huonekaluja sukupolvelta toiselle. Osa on täysin alkuperäisessä asussaan, mutta vaikka tietenkin ikä näkyy, ei huonekalujen kunnossa ole juuri sanomista.

Kirjoitukseni aiheena on eräs myyntipalstan romuttuneen näköinen satavuotias lipasto, jollainen omassa kodissanikin on, aivan samanlainen. Lipastoni on olohuoneen kaunistuksena, alkuperäisessä buleerauksessaan. Netin lipasto pitäisi kalliisti kunnostaa ennen kuin sen voisi tuoda sisätiloihin.
Samoin päivittelen aina fajanssia ja porsliinia. Kirpputoreilla ja vanhojen tavaroiden liikkeissä yritetään myydä, ja varmaan myydäänkin, lohjenneita, krakeloituneita ja haalistuneita astioita, joissa on se maaginen Arabialeima. Ei pelkkää leimaa voi myydä ja ostaa, kyllä sen esineenkin pitää olla silmälle mieluinen.
Keräilyharrastus on ihan suositeltavaa ja mukavaa, mutta on myös paneuduttava asioihin. Kirjastot ovat suurena apuna siinä.
Ei pidä liian luottavaisena rynnätä ostamaan "antiikkia", sillä vanha totuus on, että herkkäuskoista jymäytetään helposti.
Pelkkä ikä ei tee esineestä antiikkista, jos se on tehdastekoinen ja ilmiselvästi sarjatuotantoa. Vanha huonekalu kuitenkin usein on parempilaatuinen kuin tuore. Täyttä puuta ja huolellista tekoa. Olen havainnut, että uusiin verrattuna monet ovat edullisempiakin. Kannattaa ostaa harkiten.