"Suvaitsevaisuus" on rasismia parhaillaan

Ennen kuin tässä aloitan, täytyy pitää pieni johdatteleva puhelu. Ensinnäkin sosialinen konstruktio, joka päättää esim miehen ja naisen paikan, voi demokratian älykääpiöiden voimin muuttaa muotoaan vaikka miksi. Sellaisekseksi jona yksilöt sen haluavat tietyin ominaisuuksin ollakseen valmiina myymään itsensä joukko-libido hengen nimeen. Nimeen jolla ei ole mitään älyä tahi sen yksilöillä omia mielipiteitä. Yksilö sitoutuu näin varsinaiseen idiotismiin omin älyin kustannuksin (joka ei ole ollekaan omin päin paha tai ristiriitainen).

Olin saanut negaationi homoihin varauksella, joka oli syntynyt ensikoulun päivinä "homottelujen" voimin. Vieras sana ilman tarkoitusperiä. Huom! Lesbous ei sanana ole ollenkaan paha eikä se seksuaalilibidon kontaktein niin pahalta näytäkkään. Olen eri mieltä näiden konstruktioiden, sosialismin kaikkivoipauden kanssa.

Huom. myös että olen mm. herra Sigmund Freudia lukemalla alkanut ymmärtämään psykologian rakenteet ja hyväksymään ne joita jaksa itse fundeerata odottaen rakenteellisen ideani torjumista, joihin vaikuttavat mm. karisma ja oman ihanne egon puute, joka toisella on. torjumaan... Luo siinä sitten käsite itse kokonaisuudesta ja ymmärrä muita, jos et saa edes omasi viimeisintä palaa kasaan,

Miksi pitäisi ynnätä jotain sosialisen top-listan (Mutta kun nää on kivoja, olet rasisti jos olet eri mieltä, (olemalla osa meitä olet oikeassa)) myötäilijä? Jos olisin heitä, tuskin olisin elänyt päivääkään.

Ei ole ihme että myös ei-homot viiltävät ranteensa auki, koska huolet pyörivät pienessä, narsistisessa piirissä joka kerää itsellensä "suvaitsevaisen" selfie-imagon. Muille ei jääkkään muuta vaihtoehtoa kuin kysyä itseltään "Olenko hullu?". no ehkä kuihdun täältä muita pois häiritsemästä. Tämä on ikävää ja sangen huolestuttavaa.

Ja kyllä olen miettinyt oman viettimys-energiani tämän vuoden puolella Freudin johtamana, Olen vaan tullut siihen johtopäätökseen että naiselle jolle sisäiseni narsismini menetän (ja tämä ailahtaminen on koettu käytännössäkin, muttei tunnustetu), on rakkautta. Jos se narsismi hakee johdattelun mukaan itseään takaisin, voisi oletta että avioerot on aliarvostettu ja parasta kokonaisuudessaan.

Ja rakkaus on naisten ja muiden sivaripaskahousujen hommaa... Ällöttävää!