Olen mietiskellyt, että millaisiin vapaaehtoistehtäviin alkaisin osallistua. Kertoisitteko, millaista vapaaehtoistyötä te teette?
Ei tarvitse kirjoittaa mitä ei tee eikä miksi.
Pitäisikö liittyä jonkun yhdistyksen jäseneksi tai ilmoittautua jonnekin.
Mikä olisi mukavaa myös omasta mielestä?
Luulen, etten ole ainoa asiaa pohtiva, joten toivon asiallisia kommentteja ja tarinoita.
Ei tarvitse kirjoittaa mitä ei tee eikä miksi.
Pitäisikö liittyä jonkun yhdistyksen jäseneksi tai ilmoittautua jonnekin.
Mikä olisi mukavaa myös omasta mielestä?
Luulen, etten ole ainoa asiaa pohtiva, joten toivon asiallisia kommentteja ja tarinoita.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensin liityt johonkin yleishyödylliseen yhteisöön, joka kouluttaa sinut mikäli sinulla on kykyjä toimia vapaaehtoistyössä.
Aika sitovia.
Ite vältellyt. Jotsin pientä nuorempana, mutta alkoivat käymään työstä, ei hyvä. Seuraillut jotain spr-tuttuja tai vpk-laisia, mitä kaikkea Niillä kalentertrit täynnä kesään asti jotain päivystyksiä, keikkoja, koulutuksia. Kyse loppujen lopuksi ilmaistyövoimasta.
Monille sopii, ihan hyvä. Kai. Kyllä duunista jotain korvausta pitäis saada. Monet käyttää omaa rahaa "harrastuksiinsa". Noh, harrastaminen juu maksaa aina, näissä järjestöissä ja organisaatioissa maksaa siitä, että tekee ilmaiseksi tai ruokapalkalla töitä niskalimassa. Joku vetää välistä.
Itellä oli nimittäin aikanaan kiinnostusta spr.tiä kohtaan. Kun perehdyin asiaan, lakkasi kiinnostus. Kallis ja aikaa vievä harrastus. Lisäksi aattellinen pohja ei miellytä. Liian poliittista, vaikka sitä vältellään mitenkään ilmaisemasta. Jos edes pinnallisesti perehtyy sen historiaan, eipä kovin puolueetonta ole.
Uskonnolliset touhut sentään avoimesti uskonnollisia. Paitsi harvempi hokaa Hurstin taustat, tai ällistyttävän harva ajatellut Pelastusarmeijaa.
Ei ole ilmaisia lounaita. Ei vapaaehtoistyössäkään. Se pitää muistaa, takana aina jokin aate. Jos aate sopiva ja kiinnostaa, mitäpä siinä. Ajatellut mennä vapaaehtoistyöhön johonkin vahystentaloon vaihtelemaan vaippoja? Meinaan, siinä ois sullakin omalehmä ojassa tulevaisuutta ajatellen.
=DW=
Minä en tee mitään, mutta niitä on ihan mukavia ajanvietteeksi, mitä nyt ei voi sillätavalla työnä pitää, mutta mistä joillekin on hyötyä.
Niinkuin veljeni kuuluu sellaiseen etsijäryhmään, että puhelimeen tulee viesti, jos joku on vaikka eksynyt metsään tai lähtenyt muuten harhailemaan.
Nuorempi likkani jotain tehdäkseen kuuluu ensiapuryhmään, jos lähistöllä on joku apua tarvitseva, niin hänelle tulee siitä tekstari. Ja sitten hänellä on lisäksi päivystysvuoroja sellaiseen nuorten auttavaan keskusteluun puhelimitse ja nettillä. Siihen hän kävi jonkunlaisen lyhyen harjoittelukurssin.
Suomi taitaa olla kaikenlaisten seurojen yhdistysten ry luvattu maa, pitsinnyplääjistä liito-oravien suojelijoihin niin paljon kuin mielikuvitusta riittää.
Ei yhdistyksissä jne ole mitään pahaa.
Positiivinen asia, että on erilaisista asioista kiinnostuneita. Kun siis ei maan nimi ole neuvostoliitto, tai pohjoiskorea.
Tietenkin usein jaksaa ihmetellä, kuinka kiihkoissaan ihmiset on jonkin yksittäisen asian puolesta. Kun kokonaisuushan pitäis olla hallinnassa. Laaja-alaisemmin. Kuka muuten muistaa Pahkasika-lehden kampanjan aikoinaan "Keskiolut R-kioskeinin"? Se ei ollut kiihkokampanja, huumorrilla vedetty. Mutta moni ihmettelisi, jos keskaria ei nykyisin saisi R-kioskeista. Vastaavia esimerkkejä muitakin. Mutta asioihin ei voi vaikuttaa, ilman jotain toimintaa. Ja se seurojen jne voima. Joskus voi edistystäkin tpahtua, isommissakin asioissa. Kuka ois uskonut, että vihreät on joskus hallituspuolue?
ja noin pitsinnyplyksestä, eilman aktiivisia harrastajia, sekin taito ja kulttuuri olisi hävinnyt. Liito-orava on harvinainen elukka, pitää sitäkin ajatella jonkun.
Ite en ole yhden asian liikkeistä innostunut, jus kapea-alaisuuden takia. Mutta kyllä niitä tarvitaan.
=DW=
Vierailen sairaalassa lukemassa ja ulkoiluttamassa pitkäaikaispotilaita.
SPR:n ystävätoiminnan kautta pystyy tuottamaan iloa esim. yksinäisille vanhuksille ja laitospotilaille.
Muutama tunti viikossa jo riittää.
Edellyttää maksuttoman ystäväkurssin käymistä.
Itsestä riippuu,kuinka paljon muuten haluaa sitoutua ja antaa aikaansa sille muulle järjestötoiminnalle.
alotukseen,
tule mulle vapaaehtoisesti oikeaksi ystäväksi,
semmonen joka joskus lapsenaki oli olemassa, jonka kanssa voi jutella ihan mistä vaan iloita, juoruta olla vaan, joskus käydä katsomassa toinen toisiaan, käytäs vaikka konsetissa, tai vaikka ulkomailla lomia viettämässä,
vaatimuksena on ( 100 % ) sataprosenttinen rehellisyys, petos ei tulisi ikinä mieleenkään,
vaan vilpitön oikea lämminhenkinen ystävä, oletpa sitten nainen tai mies,
miehen kanssa kyllä tulee lunononmukaista jännitettä,
joten miehen kanssa ystävystyminen vaatii enemmän kuin naisen kanssa,
koska mieheen liittyy aina naisen normaalit seksuaaliset alitajuinen vietti,
seksi ei tässä ijässä ole enään minkäänlainen välttämättömyys, vaikka jännitettä olisikin,
naisystävän kanssa ei ole seksuaalista jännitettä koska olen hetero nainen,
siksi naisystäväki tulee kysymykseen samoin kriteerivaatimuksin kuin miehellekki, ehdoton vilpitön rehellisyys, oikea ysätävyys.
Siis vapaaehtois työnä oikea ystävyys.
Seurakunnasta on hyvä alkaa, ellei se tunnu vieraalta. Isossa seurakunnassa saattaa olla tarjolla ystäväpalvelua, saattajapalvelua (siis asioilla käyntiin), kahvilatyötä, saattohoitoa.
itse teen parhaillaan työtä kierrätyksen parissa ja kahvilassa kuntosalilla. Ei niitä vuoroja niin paljon ole, määrän saa itse päättää.
Eri yhdistyksissä ja potilasjärjestöissä tehdään myös paljon vapaaehtoistyötä.. Ei tarvitse kuin valita. Meidän kunta kutsuu myös aktiiveja mukaan senioritoimintaan ja siellä voi kuvitella pääsevänsä jopa vaikuttamaan kuntapäätöksiin. Kunnan järjestämät tilaisuudet ovat usein koulutusta tai erilaisia ideariihiä ja tulokset - jos niitä on, tulevat viiveellä.
Edellä luetellut ovat, kuten sanottu, isojen kuntien toimintoja, pienistä en oikein tiedä.
Haluan osallistua vain sellaiseen, mistä itse nautin. Hoivannut olen ihan tarpeeksi. Olen yhden yhdistyksen sihteeri. Leivon myös silloin tällöin erilaisiin tilaisuuksiin ja osallistun talkoisiin, mm. Louna Jukolaan.