Millä tavalla pitäisi kytkeytyä valmetissa isot vaihteet päälle? vivusta eteen päin mutta kytkimel vai miten pelkää rutinaa kuuluu kun työntää isolle ryhmävivun ja sitten kytkee vaihteen päälle
valmet 502
valmet89
171720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos tuossa "torni-mopossa" on kytkin kunnossa, niin vaihteet menevät päälle ilman mitään rutinoita, kun kytkin on painettuna täysin pohjaan, niin isot, kuin pienetkin vaihteet.
joo oli vähän huonosti laitettu kysymys. Kyse on ryhmävivusta joka ei pysy isolla vaihteella jurraa vaan ja hyppää pois. Voisko olla että keppi ei mee riittävän eteen tai sitten on jotain hajonnut
laatikko auki, siellä on vikaa. Älä aja yhtään!
Ammattiasentajat kutsuvat valmetin vaihteistoa kenkälaatikoksi. Se kertoo laadun eli koon ja 502 mallit alkavat olla siinä iässä että välystä on riittävästi temppuiluun saakka. Uusia osia ei tehdä eikä saa kuin joiltakin asentajien takvarastoista menneiden vuosien jäämistöä.
No,no, lapsukaiset !! P...apuhetta, älkääs taas panetelko suunnannnäyttäjää, jossa kuljettaja on kuningas. Suomenmaa on täynnänsä konepajoja, pikku kyselykierros vain, että kuka tekee halvimmalla rattaan tai akselin. Kun keinot loppuu, niin konstit alkaa. Tai nolooki saa olla muttei keinotoon. Tämänpäivän nuori käyttäjäkunta on kärsimätööntä ja mielikuvituksetoonta äidin lellipoika sakkia, jotta kaikki pitääs olla heti hyllystä tai purkaamolta ostettavissa. Pura loota atomeiksi ja katso mitä on rikki jos kerta on .Kysy sitten esim. Peuralan konepajalta (Lapua) tms:lta joka tekee työkseen voimansiirtokomponentteja, että onko valmiuksia tehdä se ratas tai akseli. Tällaisena aikana nämä pajat saattaa vastata haasteeseen ja tehdä ko. osan. Ai niin, ei taidakkaa olla niitä konepajoja sielä itä/pohjois-Suomessa. Mutta täällä pohojammaalla teherähän vaikka pikkumukuloita pyynnöstä, puhumati nyt yhdestä osasta.
On onnellista asua pohjanmaalla, entäpä itä-suomessa. Ei täältä kummarrella pohjanmaan suuntaan. Jos meillä ei kauppa tarjoa tavaraa, romutukseen menee kone.
Pohjanmaan miehet arvelee, että koko suomi palvelee teitä, ei ei. Sorvatkaa vaan te siellä, ei me täällä itä-suomessa.
Jep, mieluummin täällä kuin susirajalla. Kuka palvelee ja mitäkin, mutta esimerkki: N. 10vuotta takaperin satuin olemaan eräässä työkonerengasfirmassa, joka myy tr:n paripyöristä alkaen erilaisia vaihtoehtoja aina perävaunun koko kirjoon asti. Saapui jostain Kuopion takaa isä ja poika, olivat lähteneet aamulla "ennen sian pieremää" liikkeelle. Piti saada merikelpoisemmat renkaat puimuriin, ja siis vaihtokauppa aikaiseksi. Kovasti ihmettelivät kun pohjanmaalla otettiin asiaan kiinni, olivat yrittäneet sitä kauppaa jossain Kuopion paikkeilla, mutta kukaan ei tehnyt edes tarjousta. Sanoon siihen jotta, "täälä yrittää joka äijä, ja jos ei ole muuta yritysmaharollisuutta, niin ne vähäväkisimmät yrittää eres emännän kans teherä mukuloita iltapuhteella." Tyytyväisinä lähtivät kaupat tehtyään Kuopion taakse "mouhukummit kyytillään".Mutta tosiasia on , että itä-Suomeenkin menee uutta täällä sorvattua/tehtyä puimurin tarvikeosaa tietysti niitä purkuosiakin, kuin häkää vain. Myös rantaruottalaisten oon huomannu osaavan kummasti puhuvan suomenkieltä kun hakevat osia puimureihinsa.Ja homma eikun paisuu vain, laajennuksesta päätellen. En tiedä, kai itä-Suomessa on antauduttu ja lyöty kintaat tiskiin. Valmistaudutte taas pian ilmeisesti evakkoon kun rajan takaa kuuluu Putinin panssareiden telaketjun klapina.
Eläpä nyt... Vaikka asiaa kirjoitatkin pohjanmaalaisten yrittäjyydestä. Kyllä täällä Päijänteen itäpuolellakin osataan sorvata ja jyrsiä uusia osia, sekä korjata vanhoja. Pitää vaan osata etsiä, tulee Valmettiin ja vaikka Caseen osia, jos ei muualta löydy. Eräskin firma mainostaa "soita meille viimeiseksi" tarkoittaen tietty, että heiltä se apu lopulta löytyy ja samalta teollisuusalueelta löytyy muitakin yrityksiä, jotka osaavat tehdä vaikka mitä.
Ja muutenkin Suomessa on niin paljon erilaista osaamista, että vanhan työkoneen kanssa ei ole ongelmissa. Tämä kokemuksella, meinaan löytyy sellasia mestareita, ettei uskoisi. Vanhojen koneiden kanssa olen ikäni ährännyt ja vähillä rahoilla pitänyt kunnostaa niitä. Ja vaikka rahaa olisikin käyttää remontteihin, niin on sulaa hulluuttaa tuhlata johonkin akseliin varaosana 11000€, kun sellaisen saa sorvautettua muutamalla satasella jossakin konepajalla. Ja ihan esimerkkinä, minulle sattui erään ajoneuvon kohdalle, että ruiskutuspumppuun oli tullut ulkopuolelta kipeää ja kyljessä ammoittava reikä. Uusi ruiskutuspumppu olisi maksanut tuhansia, joten en menettänyt mitään, kun irroitin itse ruiskutuspumpun ja purin sitä niin paljon, että eräs kaveri sai hitsattua tigillä paikan siihen pumpun runkoon satasella, tämän jälkeen kiikutin ruiskutuspumpun alan ammattilaiselle, joka sai viidellä sadalla pumpun kuntoon. Tämän jälkeen minulla oli kunnostettu pumppu ja moottori kävi moittettomasti!
Joten ei ne Valmetin mahakalut ole siemenestä kasvaneet, kyllä ne saa kunnostettua!
No niin, tällaisia esimerkkejä minäkin jo kaipasin. Oonki ihimetyksestä ollu aiva "äimänä", jotta onko uusavuttomuus tosiaan niin vahavasti iskeny itä-suomalaasihin. Nämä asiat pitää ottaa haasteena eikä valituksena. Siis jos osaa ei oo, niin se teherähän tai koriatahan vanha toimivaksi. :)
Älä vaan mene laittamaan sinne kenkälaatikkoon mitään pohjanmaan poikien nykertämiä rattahia. On meinaan lopullisesti pilalla sen jälkeen. Huonekalu putkesta ja pläkkipellistä ei ole koskaan tehty oikeaa työkonetta. Valitettavasti näillä puukkojunkkareilla on tämä käsitys. Otetaan uho ja itsekehu pois, niin mitä siitä jäljelle jääkään?
Ne on kaukana ne ajat, kun Pohjanmaalla tehtiin huonekaluputkesta ja läkkipellistä, sekä 6" rautanauloista ja solmukettingistä koneita. Se on sitä aikaa, kun Vakolassa testattiin enempi koneita ja jaettiin myyntikieltoja "täystuhoille", siitä on ajat muuttuneet ja pohjalaisten koneet parantuneet. Sehän on "tornimopon" ja muidenkin uudempien Valtterien kabiinit tehty Pohjanmaalla aikaa sitten.
Vaan tervettä järkeä, ei se nyt niin kummonen ole kunnostaa tommosen Valtterin rasia ja rutinat pois.
John hyvin vastasit, siellä taitaa leikata
Kyllä ihailen pohjanmaan poikien toimintaa. Noin pitää olla eikä ensin epäilys iske ettei muka kannate tehdä itse. Pohjanmaan poikien navatantakana on läjäpäin epäonnistuneita hammasrattaita, mutta se viimein vihdoin valmistunut sadas ensimmäinen oikea hammasratas on vastaki hyvä. Itäsuomalainen ihmettelee, pohjanmaan poika tekee, erehtyy, tekeee............ ja perkule. Hyvää tavaraa vihdoinkin tulee peräkammarin sorvista, kyllä itäsuomen mies haluaisi ostaa itsellekin tuollaisen hammasrattaan, mutta kunnia ei anna alistua.
Siinä traktorissa on ne pitkät vaihdekepit. Jos kytkin ei irrota hyvin, joutuvat synkrokytkimet koville ja synkrorenkaat kuluvat kun kepeistä voimalla vedellään. Tärkeää on painaa kytkinpoljin pohjaan, ja tarvittaessa säätää ja korjata kytkin, tai lisätä nestettä ja ilmata käyttöjärjestelmä.
Synkrokytkimissä on aika paljon pieniä ja vanhemmiten kuluvia osia.
Hyvinhän nuo laatikot ovat kolmoset tehot ja väännöt kestäneet. Ja ääntä riittää, missä on voimaa siinä on ääntä, sanotaan.
!5 vuotta kokemusta 502:sta. Uutena tuli taloon, ei askimurheita, meni vaihdossa murheitta, eikä jälkeenpäin ole kuulunut mitää porua. Kytkin on mekaanisvälitteinen ja helposti säädettävä, ei siis nestevälitteinen. Yksi syy miksi kytkin lakkaa irrottamasta, on kampiakselin takapään stefan öljyvuoto. Öljy joutuessaan kytkinakselille ja levyille kehittää pölyn kanssa tahmean kytkimen joka ei irroita kunnolla. -> Siitä alkaa synkronirenkaiden ja laatikon rattaiden voimakas kuluminen. Vaihdekepit ja -vivusto saa myös osansa raakasta voimankäytöstä. En muista oliko ryhmävivussa jokin jousikuormitus tai pykälä joka pitää sen asennossaan. Mutta esim. 604:sen nelivedon vivusta meni joskus olematon lattajousi poikki jolloin neliveto ei pysynyt päällä. Kuten sanoin ei ollut 502:ssa voimansiirtomurheita, paitsi yksi. Se hylsy, joka yhdistää kytkinakselin ja vaihteiston akselin, piti uusia. Pultit oli katkenneet ja se hylsy oli siirtynyt ja kulunut pilalle. Se löytyy, kun ottaa lattialevyn pois ja sieltä edelleen kytkin/vaihteisto välitilankansilevy auki.
Se hylsy on voimansiirron sulake, siinä pitääkin pulttien katketa tiukassa paikassa, seuraava vaihe on jokin hammasratas on muruina ellei pultit löysää. Joutokäynnillä voimansiirto raklattaa, se on tämä sulake, jonka pultit on poikki tai melkein poikki
Joo, ei ne tahdo mennä päälle vaikka olisi kunnossakin, se pitkä vaihekeppihän kiertää koko kopin kun jotain vaihetta yrittää päälle. Kerrankin poikossa olin vänkärinä muutamalle sonnifarmarille ja istuin siinä takana niin eiköhän kyynärpäällä iskeny silimille kun pakkia yritti laittaa, ulos siitä kopista piti lähteä!