Runokokoelmani
Kaipa nämä ovat runoja tai runoelmia tai muuten vain tarinoita. Alkuun laitan vanhempia negatiivisempia rakkausjuttuja ja loppupäähän asettelen sitten uudempia sepustuksia elämäni varrelta...
Onhan tuossa luettavaa kai paljonkin(?) :) mutta eiköhän sinnikkäimmät jaksa lukea ainakin osan. En nyt aivan krinologiseen ja loogiseen järjestykseen noita saanut, mutta kaikki tekoseni tuossa kyllä on. Tekstit on kirjoitettu n.4-6vuoden aikana erilaisissa elämänvaiheissa alkaen vanhimmista ja päättyen lähihistorian menneisyyteen.
Toivon antoisia lukuhetkiä ja toivon että näistä on jollekkin edes iloa.
Alkuun nimetön tuotos...
...
Yksin katson maailmaa, kelaan ajatukseni yhä uudestaan. Kerrottavasi kerro joutuin. Auta minua pääsemään näistä kahleista. Onnettomana katson, epätoivossa tuumin päivien kulkevan ohitseni hiljalleen, varmasti. Kun läheltäni kuljet, käteeni tartu ja näytä minulle tie. Kerro minulle totuus, tinkimätön totuus, mitään pois jättämättä ja mitään siihen lisäämättä. Ainut keino tulevaisuuden valo, tunnelin päässä näkyy jo hohto. Johda minut onneen, anna minulle ilo, vie pois tunteettomuus ja tuo elämälleni tarkoitus.
...
Vääryys.
Nostit minut pimeydestäni. Avasit silmäni ja annoit minulle hengen. Vaan kauaa se ei kestänyt, sinä nöyryytit, pilkkasit, satutit, vain herjaa kustannuksellani heitit. Vaan en langennut pimeyteen. Viha pitää minut elossa, viha haistaa, viha muistaa ei viha vanhene. Vihan ja rakkauden jälkeen olo on kuin revityllä. Päästäkää jo irti oi päästäkää ja minut rauhaan laskekaa. Vielä jäljessäni kuljet ja kannoilleni potkit, en halua eroon en halua yhteen. Vaikka vihaa kannan en tarkoita että haluan pahaa. Pahuus on väärin sinua kohtaa. Et ehkä sitä ymmärrä vaan minä olen sen kokenut. Kasva jo sielusi sisimmässä, kasva ja ymmärrä asiat uudessa valossa ja hae pois vihani ja palauta rakkauteni sinuun.
...
Rakkauden kaipuu
Miksi kertoa en saata tunteitani sinuun. Iltaisin kelaan ajatuksiani, käyn kanssasi keskustelua ilman sinua. Kaikki on selvää mielessäni, mutta kun kuulen sinut, näen sinut en voi ajatella asioita selkeästi. Minut kohtaa jälleen epätoivo, epävarmuus ja itsetuntoni romahtaa. Ei ole oikein ajatella itseään huonona mutta se on väistämättä edessä. Tahtoisin kertoa sinulle tunteeni, mieleni vaan en voi luottaa sinuun. Sinä luulet minun olevan kylmä, ehkä olenkin. Minä luulen sinun olevan kylmä, ehkä oletkin. En voi olla kanssasi ajatellen oikein tietäen että mielessäsi on jatkuvasti toinen. Miettien mietin miksi juuri minun saattaa näin käydä. Aina sama asia. Löydän mieleisen, ajatus katkeaa, epäilen, vaivun apatiaan ja näen kaiken juoksevan ohitse. Missä lie ikuinen rakkaus minua varten? Onko ikuista rakkautta olemassa vai onko se vain satua, kuvitelmaa ja mielen epätoivoista halua täyttyä? Haluan rakastaa, haluan rakkautta! Onko se väärin!? Tämä helvetin tuska saa riittää. Painu sinne mistä olet tullut! Päästä irti! Mene pois!
...
Missä olen, missä olet. Olisitpa lähelläni
Minun tunteeni, toivoni ja kohtaloni ohjatkaa oikeean ja antakaa selkeyttä ajatteluun, antakaa rohkeutta. Viekää pois tuo kurja ja kamala mieleni tumma osa joka jatkuvasti ohjaa väärin, antaa tumman toivon tulevasta. Johtaako kohtaloni käteni käteesi, vaan missä ovat kätesi lämpimät, poskesi pehmeät ja silmäsi säihkyvät. Avullasi saavutan mieleni kirkkaan puolen, karkotan tumman, aloitan tasapainoisen olotilan ja hallitsen itseni. Käsissäsi on nyt paljon, paljon enemmän mitä osaat odottaa. Rakkaus on lahja, lahja joka pitäisi ottaa vastaan nöyrästi ja kunnioittaen. Toivoni on harras, tunteeni on rauhaisa ja kohtaloni mysteeri. Kestävyys kasvaa koettelemuksien viedessä ohitse harmaata tietoa, mustaa todellisuutta ja petollisia ajatuksia.
...
Rakkaus koskettaa
Jos olet siellä, siellä kaukana kaipuun tuolla puolen, tule luokseni lämmin tuuli, henkäys rakkauden. Tiedän olevaisen olevan tietoisuuden toimivan, sinun siipiesi liihottavien lehtien tulevan. Missä olet missä viivyt. Tuulen vaimeaa huminaa kuunnellen katso kasvoja suudellen. Tunnetko rakkauden. Syvällä sisimmissäni palaa jo tuo liekki leimuten huudellen iloiten.
...
Hämmennys ja epätieto
Tuo tuska ja hämmennys jonka olen kokenut. Olen oppinut, olen hävinnyt. Kaiken jälkeen katson tulevaa toiveikkain silmin. Tieto on valtaa, kuten sanotaan. Uuden tavan valtias, aikakauden ruhtinas, tule ja näytä sisimpäni merkitys, elämän tarkoitus. Paljon on takana, paljon häviöitä. Paljon on myös onnea, vaan onni on hiljainen, näkymätön. Mitä edessä? Paljon surua? Paljon tuskaa? Vai onnea ja mielenrauhaa, iloa ja elämän lahjoja? Olenko täällä? Tunteideni säälimätön selvyys raivostuttaa, miksi olen niin tietoinen itsestäni? Miksi muut eivät tiedä? Kertoakko heille?
...
Lukemattomat yöt
Lukemattomat yöt olen itkenyt ja pahaa mielestäni kitkenyt. Ajan kulua ja elämää ei sen kummempaa. Elämä uutta luo ja myös kuoleman mukanaan tuo. Kaikki katoaa aikanaan ja kuolema kuntaansa valloittaa.
...
Seuraavaksi väliin kolme lyhyttä pikaisesti rustattua ja ehkä kevyempääkin runoa.
...
Kaipuu
Ei hellitä multa tää kaipuu ennenkuin rakkauden laiva tuo saapuu ja sen käytävillä kutsusi kaikuu ja ikäväni lepoon taas vaipuu.
...
Mennyttä
Se rakkautta varmaan oli ensi silmäyksellä. Voi kumpa vielä joskus saisin olla sun lähellä. Pitäisin sua todella kuin kukkaa kämmenellä. Ei epäselväks jäis ees sulle että olen hellä. Vaan turha tässä kuitenkaan on enää selitellä.
...
Kiertokulku
Yhteiskunnan sana kun kaikuu, laukaukset ne kaduilla raikuu ja viattomat hautoihinsa vaipuu. jäljellä vain haudat ja kaipuu kun jälleen sortaja saapuu
...
Katkeruus ja haikeus…
En sääliä kaipaa, en muistoja kaipaa. Mut haudan takaa huutoni raikaa! Elämäni täynnä tuskaa ja aivoni täynnä mustaa. Elämä opettaa, elämä näyttää ja tuskalla sielumme täyttää. Ole viisas, ole hellä ja pidä muita sun lähellä.
...
Uusi aika
Uusi aika maailman näyttää. Epätoivolla ajan täyttää ja hyväkseen vain meitä käyttää.
Uudet ajatukset mielessäni juoksee ja kyyneleen vierivän luokseen kutsuu.
Ei uusi aika tuonut mukanaan kultaa, enkä sultakaan saa muuta kuin multaa.
Huomiseen en toivoa heitä, se ei ole varten meitä.
Uusi aika2
Uusi aika maailman täyttää. Toivolla mielemme ja kehomme täyttää. Iloa ja onnea välillämme näyttää. Vanhat ajatukset mielessä juoksee ja ilon sanomaa tajuntaan syöksee. Ilon kyyneleet
kauneimmat näyttää ja toivolla päämme täyttää. Sulta sain kultaa ja taakse jäi vain multaa. Huomenna on se päivä. Huomenna on ilon päivä.
...
Uusi päivä.
Poissa suru, poissa tuska. Jäljellä ilo aito elämän. Kaiken nyt uutena voi nähdä. Uutena voi kokea. Sitä vahvinkaan ei itkemättä voi katsoa, kun alkaa vain seurata vaistoa. Suuria tunteita sisältä ja voitonriemua taistelun voitosta. Sota ei ole vielä ohi, mutta ajatus ja suunta sille on jo annettu. Sen suunta on oikeus ja onnistuminen. Sitä ohjaa suurin ja paras. Kaiken se näkee, etkä mitään siltä salassa tee. Tuskaa se väärästä antaa ja iloa oikeamielisille. Omatunto kerää tehtävälistaa ja sydän näyttää suunnan. Tänään on se päivä. Tänään voit valita ja uudella tavalla asiat järjestää. Ota se askel. Kulje se tie…
...
Totuuden takana
Vain osasen näen läpi totuuden sinisen. Suuri kuvio ja juoni ja punos ison verkon ikuisen. Elämälläni on tarkoitus, sen tiedän, mutta mikä se on ? Totuus unta vain ja totuus epätoden tosi on nyt ja eilen ja huomenna. Paratiisin muistot, menneen muistot ja kaukaisuuden katkeruus kaikki suurina mielessäni. Pakko kulkea, pakko etsiä ja pimeimmistäkin metsistä totuutta etsiä.
...
Seuraava on suosikkini :)
...
Linnani
Oma linnani mun. Sinne mä suojaudun.
Jos maailmaa joskus havahdun on muurit kaatuneet linnani mun.
...
Lannistettu sielu.
Pieni sieluni murjottu ja potkittu. Hyvää he kai tarkoittivat vain, vaan eivät minua ymmärtäneet. Elämäni viimeisiä päiviäkö elän ? Liian tuttu on tämä taival ja liian tutut ovat nämä tunteet. Pohjatonko on tuo kuilu vai onko tämä vain sieluni huilu joka ikuista mollia soittaa? Kansa vastaan minua. Tuskaa takana ja silti rakastan sinua.
...
Seuraava kumpuaa tuskan syövereistä...:(
...
Matkani…
Riipivää tuskaa ja raastavaa sisäistä kuolemaa. Tuska huutaa pelastajaa ja sisäinen kuolema kaiken valloittaa. Kaikki kaunis katoaa, suruna taivaalle liihottaa. Ne suunnitelmat, kauniit hetket ja ihana aika ovat vain kaukaisena muistona elämän tiellä. Häviäjiä vain, ei voittajia tässä maailmassa. Suuria häviäjiä häpeäviä. Tuskaa raastavaa joka sydäntä rinnassa haavoittaa . Pettymystä, julmuutta, surua ja häpeää, jotka elämäni tulvilleen täydentää. Kohti uutta, alla mennyt. Taas edessä helvetin tuskainen taival. Kuolleena, eläessä minä tätä matkaa nyt vaellan. Tulevaa nöyränä toivon ja surullisena elämääni jatkan. Mikä on minun matkani tarkoitus ? Raskas on se tie jolla kuljen, raskas on se risti jota kannan ja ylivoimainen on se taakka jota maasta nostan. Kohti tulevaa kuljen ja valoa etsin. Synkkyydessä rämmin ja sydämen valoa etsin. Vain loppuun saakka se jaksaa ja paljon se vielä maksaa…
...
Aika on koittanut.
Suloiset sävelmät korviini kiirii. Kauniita maisemia katselen ja kauneutta silmiini ahmin. Sydämeni avoimena ja uutena. Ajatukseni kirkkaana kulkee ja yksi toisensa jälkeen huonot asiat pois sulkee. Jäljellä vain rauha. Rauha ihmisen. Moni kai ajattelisi kuinka tuo julkee, mutta minä tiedän, että näin on hyvä ja näin on oikein. Näin sitä pitää ihmisen olla ja näin sitä elää sovinnolla. Keskitytään hyvään, keskitytään iloon ja rauhaan sillä nyt aika on unohtaa murheet ja paheet. Unohtaa menneet, unohtaa kurjuus ja synkkyys. Unohtaa pahuus ja ilkeys, Unohtaa kateus ja katkeruus. Unohtaa Viha ja unohtaa himo. Unohtaa Vääryys, sekä unohtaa pahuus. Nyt on aika astua se askel. Nyt on aika kohdata totuus ja punnita se mikä meistä todella tekee sen mitä olemme. Nyt on sen aika, eikä huomenna. Ei huomenna, vaan tänään se on tehtävä. Nyt on sen aika.
...
Hyvästi ja näkemiin…
Itsestäni luovun ja elämän energiaa kuohun. Liian voimakas tuo tunne on mulle. Kuoleman kautta herään ja palaseni lattialta kerään. Roskakoriin ne heitän ja mullalla peitän ja viimeisenkin toivoni menemään heitän. Silti. Uusi alku, uusi kierto ja uusi kulku näkyvät jo horisontissa…
...
Viimeisen räätälöin äitini muistolle joka nukkui pois kesän 2004 lopulla.
...
Hyvästi Äiti.
Niin monia vuosia, mutta vain niin vähiä hetkiä kanssasi ehdittiin. Kivinen menneisyys täynnä väriä ja elämän kolhuja kipeitä. Niin hetken se kesti vain, vaikka luulin sen kestävän ainiain. Ehdeit kyllä kertoa, ehdeit kyllä näyttää ja viisauksilla pääni täyttää ja siitä mä sua kiitän Äiti.
Rakkaus ei sammu nyt, eikä koskaan ja sen sanon nyt, vaikka harvoin, että Äiti sinua rakastan ja rakastin. Vain niin vähiä hetkiä kanssasi ehdittiin. Enää sanaakaan emme kai vaihtamaan ennä, nyt mene ja kauniisti taivaisiin lennä. Hyvästi rakas Äiti.
...
Siinäpä alkaisi olemaan vuosien varrella kertyneet tarinat.
kirjoittanut... A-O
Kaipa nämä ovat runoja tai runoelmia tai muuten vain tarinoita. Alkuun laitan vanhempia negatiivisempia rakkausjuttuja ja loppupäähän asettelen sitten uudempia sepustuksia elämäni varrelta...
Onhan tuossa luettavaa kai paljonkin(?) :) mutta eiköhän sinnikkäimmät jaksa lukea ainakin osan. En nyt aivan krinologiseen ja loogiseen järjestykseen noita saanut, mutta kaikki tekoseni tuossa kyllä on. Tekstit on kirjoitettu n.4-6vuoden aikana erilaisissa elämänvaiheissa alkaen vanhimmista ja päättyen lähihistorian menneisyyteen.
Toivon antoisia lukuhetkiä ja toivon että näistä on jollekkin edes iloa.
Alkuun nimetön tuotos...
...
Yksin katson maailmaa, kelaan ajatukseni yhä uudestaan. Kerrottavasi kerro joutuin. Auta minua pääsemään näistä kahleista. Onnettomana katson, epätoivossa tuumin päivien kulkevan ohitseni hiljalleen, varmasti. Kun läheltäni kuljet, käteeni tartu ja näytä minulle tie. Kerro minulle totuus, tinkimätön totuus, mitään pois jättämättä ja mitään siihen lisäämättä. Ainut keino tulevaisuuden valo, tunnelin päässä näkyy jo hohto. Johda minut onneen, anna minulle ilo, vie pois tunteettomuus ja tuo elämälleni tarkoitus.
...
Vääryys.
Nostit minut pimeydestäni. Avasit silmäni ja annoit minulle hengen. Vaan kauaa se ei kestänyt, sinä nöyryytit, pilkkasit, satutit, vain herjaa kustannuksellani heitit. Vaan en langennut pimeyteen. Viha pitää minut elossa, viha haistaa, viha muistaa ei viha vanhene. Vihan ja rakkauden jälkeen olo on kuin revityllä. Päästäkää jo irti oi päästäkää ja minut rauhaan laskekaa. Vielä jäljessäni kuljet ja kannoilleni potkit, en halua eroon en halua yhteen. Vaikka vihaa kannan en tarkoita että haluan pahaa. Pahuus on väärin sinua kohtaa. Et ehkä sitä ymmärrä vaan minä olen sen kokenut. Kasva jo sielusi sisimmässä, kasva ja ymmärrä asiat uudessa valossa ja hae pois vihani ja palauta rakkauteni sinuun.
...
Rakkauden kaipuu
Miksi kertoa en saata tunteitani sinuun. Iltaisin kelaan ajatuksiani, käyn kanssasi keskustelua ilman sinua. Kaikki on selvää mielessäni, mutta kun kuulen sinut, näen sinut en voi ajatella asioita selkeästi. Minut kohtaa jälleen epätoivo, epävarmuus ja itsetuntoni romahtaa. Ei ole oikein ajatella itseään huonona mutta se on väistämättä edessä. Tahtoisin kertoa sinulle tunteeni, mieleni vaan en voi luottaa sinuun. Sinä luulet minun olevan kylmä, ehkä olenkin. Minä luulen sinun olevan kylmä, ehkä oletkin. En voi olla kanssasi ajatellen oikein tietäen että mielessäsi on jatkuvasti toinen. Miettien mietin miksi juuri minun saattaa näin käydä. Aina sama asia. Löydän mieleisen, ajatus katkeaa, epäilen, vaivun apatiaan ja näen kaiken juoksevan ohitse. Missä lie ikuinen rakkaus minua varten? Onko ikuista rakkautta olemassa vai onko se vain satua, kuvitelmaa ja mielen epätoivoista halua täyttyä? Haluan rakastaa, haluan rakkautta! Onko se väärin!? Tämä helvetin tuska saa riittää. Painu sinne mistä olet tullut! Päästä irti! Mene pois!
...
Missä olen, missä olet. Olisitpa lähelläni
Minun tunteeni, toivoni ja kohtaloni ohjatkaa oikeean ja antakaa selkeyttä ajatteluun, antakaa rohkeutta. Viekää pois tuo kurja ja kamala mieleni tumma osa joka jatkuvasti ohjaa väärin, antaa tumman toivon tulevasta. Johtaako kohtaloni käteni käteesi, vaan missä ovat kätesi lämpimät, poskesi pehmeät ja silmäsi säihkyvät. Avullasi saavutan mieleni kirkkaan puolen, karkotan tumman, aloitan tasapainoisen olotilan ja hallitsen itseni. Käsissäsi on nyt paljon, paljon enemmän mitä osaat odottaa. Rakkaus on lahja, lahja joka pitäisi ottaa vastaan nöyrästi ja kunnioittaen. Toivoni on harras, tunteeni on rauhaisa ja kohtaloni mysteeri. Kestävyys kasvaa koettelemuksien viedessä ohitse harmaata tietoa, mustaa todellisuutta ja petollisia ajatuksia.
...
Rakkaus koskettaa
Jos olet siellä, siellä kaukana kaipuun tuolla puolen, tule luokseni lämmin tuuli, henkäys rakkauden. Tiedän olevaisen olevan tietoisuuden toimivan, sinun siipiesi liihottavien lehtien tulevan. Missä olet missä viivyt. Tuulen vaimeaa huminaa kuunnellen katso kasvoja suudellen. Tunnetko rakkauden. Syvällä sisimmissäni palaa jo tuo liekki leimuten huudellen iloiten.
...
Hämmennys ja epätieto
Tuo tuska ja hämmennys jonka olen kokenut. Olen oppinut, olen hävinnyt. Kaiken jälkeen katson tulevaa toiveikkain silmin. Tieto on valtaa, kuten sanotaan. Uuden tavan valtias, aikakauden ruhtinas, tule ja näytä sisimpäni merkitys, elämän tarkoitus. Paljon on takana, paljon häviöitä. Paljon on myös onnea, vaan onni on hiljainen, näkymätön. Mitä edessä? Paljon surua? Paljon tuskaa? Vai onnea ja mielenrauhaa, iloa ja elämän lahjoja? Olenko täällä? Tunteideni säälimätön selvyys raivostuttaa, miksi olen niin tietoinen itsestäni? Miksi muut eivät tiedä? Kertoakko heille?
...
Lukemattomat yöt
Lukemattomat yöt olen itkenyt ja pahaa mielestäni kitkenyt. Ajan kulua ja elämää ei sen kummempaa. Elämä uutta luo ja myös kuoleman mukanaan tuo. Kaikki katoaa aikanaan ja kuolema kuntaansa valloittaa.
...
Seuraavaksi väliin kolme lyhyttä pikaisesti rustattua ja ehkä kevyempääkin runoa.
...
Kaipuu
Ei hellitä multa tää kaipuu ennenkuin rakkauden laiva tuo saapuu ja sen käytävillä kutsusi kaikuu ja ikäväni lepoon taas vaipuu.
...
Mennyttä
Se rakkautta varmaan oli ensi silmäyksellä. Voi kumpa vielä joskus saisin olla sun lähellä. Pitäisin sua todella kuin kukkaa kämmenellä. Ei epäselväks jäis ees sulle että olen hellä. Vaan turha tässä kuitenkaan on enää selitellä.
...
Kiertokulku
Yhteiskunnan sana kun kaikuu, laukaukset ne kaduilla raikuu ja viattomat hautoihinsa vaipuu. jäljellä vain haudat ja kaipuu kun jälleen sortaja saapuu
...
Katkeruus ja haikeus…
En sääliä kaipaa, en muistoja kaipaa. Mut haudan takaa huutoni raikaa! Elämäni täynnä tuskaa ja aivoni täynnä mustaa. Elämä opettaa, elämä näyttää ja tuskalla sielumme täyttää. Ole viisas, ole hellä ja pidä muita sun lähellä.
...
Uusi aika
Uusi aika maailman näyttää. Epätoivolla ajan täyttää ja hyväkseen vain meitä käyttää.
Uudet ajatukset mielessäni juoksee ja kyyneleen vierivän luokseen kutsuu.
Ei uusi aika tuonut mukanaan kultaa, enkä sultakaan saa muuta kuin multaa.
Huomiseen en toivoa heitä, se ei ole varten meitä.
Uusi aika2
Uusi aika maailman täyttää. Toivolla mielemme ja kehomme täyttää. Iloa ja onnea välillämme näyttää. Vanhat ajatukset mielessä juoksee ja ilon sanomaa tajuntaan syöksee. Ilon kyyneleet
kauneimmat näyttää ja toivolla päämme täyttää. Sulta sain kultaa ja taakse jäi vain multaa. Huomenna on se päivä. Huomenna on ilon päivä.
...
Uusi päivä.
Poissa suru, poissa tuska. Jäljellä ilo aito elämän. Kaiken nyt uutena voi nähdä. Uutena voi kokea. Sitä vahvinkaan ei itkemättä voi katsoa, kun alkaa vain seurata vaistoa. Suuria tunteita sisältä ja voitonriemua taistelun voitosta. Sota ei ole vielä ohi, mutta ajatus ja suunta sille on jo annettu. Sen suunta on oikeus ja onnistuminen. Sitä ohjaa suurin ja paras. Kaiken se näkee, etkä mitään siltä salassa tee. Tuskaa se väärästä antaa ja iloa oikeamielisille. Omatunto kerää tehtävälistaa ja sydän näyttää suunnan. Tänään on se päivä. Tänään voit valita ja uudella tavalla asiat järjestää. Ota se askel. Kulje se tie…
...
Totuuden takana
Vain osasen näen läpi totuuden sinisen. Suuri kuvio ja juoni ja punos ison verkon ikuisen. Elämälläni on tarkoitus, sen tiedän, mutta mikä se on ? Totuus unta vain ja totuus epätoden tosi on nyt ja eilen ja huomenna. Paratiisin muistot, menneen muistot ja kaukaisuuden katkeruus kaikki suurina mielessäni. Pakko kulkea, pakko etsiä ja pimeimmistäkin metsistä totuutta etsiä.
...
Seuraava on suosikkini :)
...
Linnani
Oma linnani mun. Sinne mä suojaudun.
Jos maailmaa joskus havahdun on muurit kaatuneet linnani mun.
...
Lannistettu sielu.
Pieni sieluni murjottu ja potkittu. Hyvää he kai tarkoittivat vain, vaan eivät minua ymmärtäneet. Elämäni viimeisiä päiviäkö elän ? Liian tuttu on tämä taival ja liian tutut ovat nämä tunteet. Pohjatonko on tuo kuilu vai onko tämä vain sieluni huilu joka ikuista mollia soittaa? Kansa vastaan minua. Tuskaa takana ja silti rakastan sinua.
...
Seuraava kumpuaa tuskan syövereistä...:(
...
Matkani…
Riipivää tuskaa ja raastavaa sisäistä kuolemaa. Tuska huutaa pelastajaa ja sisäinen kuolema kaiken valloittaa. Kaikki kaunis katoaa, suruna taivaalle liihottaa. Ne suunnitelmat, kauniit hetket ja ihana aika ovat vain kaukaisena muistona elämän tiellä. Häviäjiä vain, ei voittajia tässä maailmassa. Suuria häviäjiä häpeäviä. Tuskaa raastavaa joka sydäntä rinnassa haavoittaa . Pettymystä, julmuutta, surua ja häpeää, jotka elämäni tulvilleen täydentää. Kohti uutta, alla mennyt. Taas edessä helvetin tuskainen taival. Kuolleena, eläessä minä tätä matkaa nyt vaellan. Tulevaa nöyränä toivon ja surullisena elämääni jatkan. Mikä on minun matkani tarkoitus ? Raskas on se tie jolla kuljen, raskas on se risti jota kannan ja ylivoimainen on se taakka jota maasta nostan. Kohti tulevaa kuljen ja valoa etsin. Synkkyydessä rämmin ja sydämen valoa etsin. Vain loppuun saakka se jaksaa ja paljon se vielä maksaa…
...
Aika on koittanut.
Suloiset sävelmät korviini kiirii. Kauniita maisemia katselen ja kauneutta silmiini ahmin. Sydämeni avoimena ja uutena. Ajatukseni kirkkaana kulkee ja yksi toisensa jälkeen huonot asiat pois sulkee. Jäljellä vain rauha. Rauha ihmisen. Moni kai ajattelisi kuinka tuo julkee, mutta minä tiedän, että näin on hyvä ja näin on oikein. Näin sitä pitää ihmisen olla ja näin sitä elää sovinnolla. Keskitytään hyvään, keskitytään iloon ja rauhaan sillä nyt aika on unohtaa murheet ja paheet. Unohtaa menneet, unohtaa kurjuus ja synkkyys. Unohtaa pahuus ja ilkeys, Unohtaa kateus ja katkeruus. Unohtaa Viha ja unohtaa himo. Unohtaa Vääryys, sekä unohtaa pahuus. Nyt on aika astua se askel. Nyt on aika kohdata totuus ja punnita se mikä meistä todella tekee sen mitä olemme. Nyt on sen aika, eikä huomenna. Ei huomenna, vaan tänään se on tehtävä. Nyt on sen aika.
...
Hyvästi ja näkemiin…
Itsestäni luovun ja elämän energiaa kuohun. Liian voimakas tuo tunne on mulle. Kuoleman kautta herään ja palaseni lattialta kerään. Roskakoriin ne heitän ja mullalla peitän ja viimeisenkin toivoni menemään heitän. Silti. Uusi alku, uusi kierto ja uusi kulku näkyvät jo horisontissa…
...
Viimeisen räätälöin äitini muistolle joka nukkui pois kesän 2004 lopulla.
...
Hyvästi Äiti.
Niin monia vuosia, mutta vain niin vähiä hetkiä kanssasi ehdittiin. Kivinen menneisyys täynnä väriä ja elämän kolhuja kipeitä. Niin hetken se kesti vain, vaikka luulin sen kestävän ainiain. Ehdeit kyllä kertoa, ehdeit kyllä näyttää ja viisauksilla pääni täyttää ja siitä mä sua kiitän Äiti.
Rakkaus ei sammu nyt, eikä koskaan ja sen sanon nyt, vaikka harvoin, että Äiti sinua rakastan ja rakastin. Vain niin vähiä hetkiä kanssasi ehdittiin. Enää sanaakaan emme kai vaihtamaan ennä, nyt mene ja kauniisti taivaisiin lennä. Hyvästi rakas Äiti.
...
Siinäpä alkaisi olemaan vuosien varrella kertyneet tarinat.
kirjoittanut... A-O
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hienoja ajatuksia.
Itse jättäisin loppusointujen
hakemisen vähän vähemmälle.
Hienoja muuten. myös tuo linna.:)
tuttuja tuntemuksia ja ajatuksia
pidin tuosta Totuuden takana-kohdasta erityisesti, mielenkiintoinen ajatus
poista turha selittäminen niin runot paranevat
entisestään
Nuo tekstit ovat aivan raakaversioita suurin osa, enkä niitä ole varsinaisesti valmiiksi koskaan edes yrittänyt saada. Eli kaikki on tyyliin suoraan kirjoitettu päästä tuohon eikä ole korjailtu/paranneltu sen ihmeemmin.
että rakkausrunot.com sivustolle saa kuka tahansa laittaa ilmaiseksi omat runotuotoksensa muiden näkyviin ja arvosteltaviksi. Suosittelen, jollet vielä ole laittanut =o)