Olen siis 18-vuotias lesbo ja olen edelleen kaapissa. Seurustelen kolmekymppisen naisen kanssa, olemme umpirakastuneita toisiimme. Äitini ei tiedä mitään. Isällä on uusi elämä uuden perheen kanssa, joten hänelle en edes halua kertoa. Nainen jonka kanssa seurustelen haluaisi että tämä salailu loppuisi. Äiti siis kuvittelee että minulla on poikaystävä ja hän haluaa tavata kumppanini. Mietin vaan, että mitähän hän ajattelisi kun esittelisin hänelle naisen enkä poikaa? Äiti kun on aina vastustanut lesboja.
Miten kerron äidille?
pohdiskelee
11299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No minun äidiltäni meni parikyt vuotta tottua ajatukseen. Nyt ovat hyviä ystäviä kumppanini kanssa. Tai siis kumppaneiden kun olen aika nopea liikkeissäni. Ketään en ole loukannut, tilanteet vaan muuttuvat ja me niiden mukana ; )
Äidilleni oli järkytys kun hänelle syksyllä selvisi mitä opiskelupaikkakunnallani tapahtui.
Ei hän ole vieläkään sen kanssa sinut eli asia vaietaan.
Toivottavasti saat kerrottua hänelle :)
ehkä sun kannattaa istua alas äitisi kanssa ja kertoa ettet ole tuomassa poikaystävää koska olet kiinnistunut tytöistä. En nyt heti veisi näytille tätä naista, vaan anna äitisi ensin sulatella asiaa. Shokkina voi tulla ja saattaa sanoakkin asioita joita ei pitäisi sanoa. Joten pysy tyynenä eikä sun tarvi alkaa puolustautumaan tai selittelmään. Annat infon äidillesi ja sitten aikaa hänen se sulatella.
Ja jos susta tuntuu ettet uskalla istua alas äitisi kanssa, kirjoita vaikka kirje. Pääasia että saat asian sanottua.
Toisaalta on niinkin, että oot täysikänen ja sun tekemiset ei kuulu muille. Mutta jos asut vielä kotona, ehkä kannattaa harkita.
Kerrot sitten kun siltä tuntuu.
Asun edelleen kotona, joten siksi mietin että pitäisikö kertoa. Ja kun joku mainitsi tuolla aikaisemmin kirjeen kirjoittamisesta, niin se voisi olla ihan hyvä ajatus. En oikein voi jättää kertomattakaan, kun äiti vinkuu koko ajan että hän haluaa tavata kumppanini. Ehkäpä kirjoitan kirjeen. Mitä jos äiti haluaa senkin jälkeen tavata tyttöystäväni? Kun se olisi äidille valtava shokki, kun toisin kolmekymppisen. Äiti on aina ollut sitä mieltä että saa olla vain kahden vuoden ikäero. Tiedän jo valmiiksi että äitini alkaa rähjätä.
äitisi kanssa. Tuonikäiselle melkein lapselle sopivin ikäero on parisen vuotta. Ihmettelen, että joku kolmekymppinen alkaa seurustelemaan noinkin paljon nuoremman kanssa. Omituiselta kuulostaa ja pistää miettimään onko tuolla vanhemmalla "kaikki kotona".
Olen vähän eri mieltä. Kullakin ihmisellä älyllinen ja emotionaalinen kehitys tapahtuu vähän eri tahdissa, joten kaikki 30-vuotiaat eivät ole ns. samalla tasolla henkisesti, vaan jotkut ovat mieleltään ikäänsä nuorempia tai vanhempia. Itse olen 28-vuotias, mutta henkisesti sijoittaisin itseni jonnekin 20-23-vuotiaiden tasolle. En ole siitä ylpeä, mutta tämmönen mä vaan olen. :D Ihan hyvin 30v. ja 18v. voi kumpikin olla henkisesti vaikkapa 22v. tai jotain vastaavaa. Ikä ei välttämättä kerro ihmisen kypsyydestä.
Olisi tietysti eri asia, jos aloittaja olisi 16v ja kumppani 28v. Alaikäiseen sekaantuminen (tietoisesti) on aina arveluttavaa.
Hei!Sinun kannattaisi tutustuttaa tyttöystäväsi äidillesi ja ku he tutustuvat,voit sitten sanoa äidillesi,että hän on tyttöystäväsi.Niin mäkin tein ;)
Hmm.. Tuo voisi olla ihan hyvä idea. Ehkä kokeilen sitä. :)
En itsekkään uskalla kertoa eheh ;(