Olen hankkinut tontin, jossa kaava määrää rapatun julkisivun. Haluaisin nyt selvittää itselleni eri kivirakennusärjestelmien eroja, jotta tiedän mistä lähteä taloa suunnitteluttamaan. Arkkitehtini sanoi, että olisi tärkeää tietää ensin, teenkö tiilistä, harkoista, elementeistä vai mistä... Eroja on kuulemma paljon ja päätös tässä vaiheessa vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin jatkossa...alentavasti. Kuulostaa järkevältä. Arkkitehti ei kuitenkaan halunnut lähteä suosittelemaan, vaan piti tärkeänä, että päätös on minun. Urakoitsijaehdokkailta tai mestariehdokkailta kun kysyy, niin jokaisella tuntuu olevan oma lehmä ojassa tai ainakin joku vakaumus taustalla. Hauaisin nyt kuitenkin faktoja enkä haluaisi lähteä kaikkia toimittajia kiertämään.
Tään palstan kirjoittelun pohjalta näkisin, että täällä on paljon alan myyjiäkin paikalla... Tai ainakin asiantuntijuutta jollain tasolla. En nyt haluaisi järjestää tästä keskustelusta toisten haukkumis- kisaa, vaan oman tuotteen kehumiskisan. Minä teen sitten kirjoittelun pohjalta omat päätelmäni. Kuka aloittaa?
Mistä tulee paras kivitalo
109
5817
Vastaukset
- ArskaS59
Ääni kevytbetonin puolesta. Sillä saa hyvän, mutta erittäin yksinkertaisen rakenteen. Ulkoseinä 500 mm, kantavat sisäseinät 200 mm, ei-kantavat 100 mm. Ala- ja yläpohjaan myös omat elementit. Pitkään käytössä ollut ratkaisu, joka on osoittanut toimivuutensa vuosikymmenien aikana. Kiristyneet energiamääräykset ovat toki kasvattaneet ulkoseinäelementin paksuutta, mutta emme ole kokeneet tätä erityisenä ongelmana. Omakohtaiset kokemukset (rakentaminen 2012-2013) rakenneratkaisun osalta pelkästään hyvät.
- Ulkopm
Minä rakennan perheelleni omakotitaloa kevytsoraharkoista (Leca) ja olen materiaaliin erittäin tyytyväinen. Kevytsoraharkko on materiaalina melko helposti työstettävä, eikä se ime itseensä kosteutta. Ohutsaumamuurattavana rakentamisesssa käytettävä veden määrä pysyy hyvin vähäisenä lattiavalua lukuunottamatta.
Sisäseinät olen muurannut Lecan Easylex-harkoista. Niissä on aika kova työ, mutta kyllä niistä aloittelijakin ihan kelvolliset seinät saa, kun noudattaa tarkkaan valmistajan ohjeita. Ärsyttävinsä niiden muurauksessa on oikeastaan harkkojen leikkaaminen sekä välillä klimppiseksi mennyt laasti. Rautakaupat säilyttävät laastisäkkejä usein kosteissa ulkotiloissa, ja laastit tuppaavat menemään kokkareisiksi. Laastikelkassa nuo kokkareet ovat ongelmallisia, kun tukkivat laastin tuloaukot. Kokkareisella laastilla on huono muurata, eivätkä kokkaseet edes huolellisella sekoittamisella hajoa.
Kivitalon rakentaminen on varsin iso kokonaisuus, ja kaikkea siihen liittyvää ei harkkoja tai elementtejä valitessa millään osaa ottaa huomioon. Harkoista pystyy tekemään elementtejä helpommin monimuotoisen talon, mutta työlästä se harkkojen leikkaaminen on. Helpommalla pääsee, jos tekee yksinkertaisen talon, jossa on suorat seinät eikä mitään erikoista.
Kevytsoraharkkojen työstäminen ja roiloaminen on suhteellisen helppoa, ja läpivientienkin poraus sujuu hyvin, kun raudoitusta on vähän. Itse valitsisin kevytsoraharkon edelleen, jos nyt miettisin materiaalivalintaa.
Vielä sanoisin, että harkkovalinta on vain yksi osa suurta kokonaisuutta. Hyvän talon saa tehtyä monesta eri materiaalista. Tärkeää on että rakennesuunnilltelija ymmärtää tarkkaan, mitä mikäkin materiaali vaatii, ja toteutus tehdään huolella. - Rak.Inssi
Yksi vaihtoehto on käyttää ulkoseinässä 150-200 mm kevytbetoniharkkoa. Sen ulkopuolelle 200 mm EPS eriste. Rakenne on edullinen ja todella hyvä lämmöneristys. U-arvo 0.1-0.12 W/m2K.
Materiaalikustannus suunnilleen sama kuin puurakenteisessa ulkoseinässä, mikäli ulkopinta pitää rapata. Kantavat väliseinät 150-200 mm kevytbetonia. Vaihtoehtoisesti kevytbetonin tilalla voi käyttää Kevytsoraharkkoa. Silloin tosin U-arvo on hiukan huonompi, mutta parempi kuin eristeharkoissa.
Väliseinät voi tarvittaessa tehdä myös puurungolla levytettynä.- Sankarisuuri
Väärin laskettu U-arvo, tuolla eristemäärällä 0.16
- Cuttheshit
Eli hemmetin hyvä sekin. Markkinoilla olevan, u-arvoltaan huonoimman ja parhaimman kiviseinärakenteen vaikutus energiankulutukseen on n. -500kwh vuodessa. Euroissa puhutaan siis kympeistä vuodessa, joten cut the shit!
- Rak.inssi
Sankarisuuri kirjoitti:
Väärin laskettu U-arvo, tuolla eristemäärällä 0.16
aeroc kivi lamda 0.1 (esitteen mukaan) Ukorex grafit 0.030. Näin ainakin valmistajat väittävät. => 0.2/0.1 0.2/0.03 0.2=8.87 > 1/8,87=0.113 W/m2K
- Todellahyvätalo
Toi on muuten hemmetin hyvä rakenne (kevytbetoni EPS-eriste). Virossa ja keski-Euroopassa tehty sillä jo pitkään. Ennen laitettiin siporexin pintaan villa ja tiiliverhous... tuhansia taloja Suomessa tehty näin... toiminut ihan hemmetin hyvin sekin rakenne. Itse asun Vantaan Askistossa ja tällä kadulla on yli 10 tällä rakenteella olevaa sipotaloa. Kaikki ihan hemmetin tyytyväisiä. Nämä rakennettu vuosina 1981-87.
- Rak.inssi
Todellahyvätalo kirjoitti:
Toi on muuten hemmetin hyvä rakenne (kevytbetoni EPS-eriste). Virossa ja keski-Euroopassa tehty sillä jo pitkään. Ennen laitettiin siporexin pintaan villa ja tiiliverhous... tuhansia taloja Suomessa tehty näin... toiminut ihan hemmetin hyvin sekin rakenne. Itse asun Vantaan Askistossa ja tällä kadulla on yli 10 tällä rakenteella olevaa sipotaloa. Kaikki ihan hemmetin tyytyväisiä. Nämä rakennettu vuosina 1981-87.
Tällä tekniikalla tein talon itselleni. Hyvin tuntuu lämpö pysyvän sisällä. Tuulikaan ei aiheuta sisälämpötilan laskua, kuten hirsitalossa tai puurunko eriste talossa tahtoo käydä.
- SuosittelenJämerää
Rak.inssi kirjoitti:
Tällä tekniikalla tein talon itselleni. Hyvin tuntuu lämpö pysyvän sisällä. Tuulikaan ei aiheuta sisälämpötilan laskua, kuten hirsitalossa tai puurunko eriste talossa tahtoo käydä.
Minäkin tein ensimmäisen kotini tällaisella rakenteella 80-luvun puolessavälissä. Nyt olemme jo 10 vuotta asuneet täyskevytbetonitalossa, jossa kattokin on kiveä... ja tämä on kyllä vielä parempi ja energiapihi kuin mikä. Kyllä Jämerä jos joku osaa talon tehdä!
- Tuomo-58
Täällä pari muutakin on nostanut kevytbetonin, kansankielellä Siporexin, esille ja niin teen minäkin. Olen koko ikäni asunut kevytbetonitalossa. Isäni rakensi talon -50 luvulla siporexista ja siinä on tiiliverhous. Ensimmäisen taloni tein Siporexista 80-luvulla silloisen Lohja Oy:n alaisen Jämerä -malliston pohjalta. Nykyisen Jämerämme rakensimme 2005 ja tässä mennään vielä pitkään. Energiakustannukset ovat todella mitättömiä rakenteen lämpöenergiaa sitovan massan ansiosta. Vuodessa lämmitykseen menee vähemmän energiaa kuin kesämökillämme, jossa on kuitenkin vain 80m2 ja osan aikaa se on n. 10-asteessa. Meillä seinärunko on 375 -harkosta. Poikani on aloittamassa talonrakentamista ja hänelle on itsestään selvää, että talosta tulee kevytbetonirunkoinen. Sama arkkitehti kuin meillekin piirsi talon, piirtää myös pojalleni, sillä on tärkeää, että arkkitehti on perehtynyt Jämerän elementteihin, jotta talosta tulee kylmäsillaton ja varsinkin kustannustehokas. Yhtä ehdottomasti olen sitä mieltä, että kivitalossa pitää olla kiviyläpohja, joten arkkitehdin tulee osata sovittaa kantavat linjat siten, että kiviyläpohja onnistuu.
- Nähnyt
Yksiaineisuudet ja varaavat massat ovat 1980 luvun juttuja. Nykymääräyksillä Passiivitaloissa, joissa energian kulutus on 20 kWh/lämmitettävä neliö vuodessa, usein vielä maalämpö, ei mitään merkitystä.
200 m2 talo esim. Kuluttaa lämmitykseen 4000 Kwh, maalämmöllä kilowattia kuluu enää n. 1500, se siitä varaavasta massasta. Pian tehdään jo plus energiataloja, että heilahtaa.
Kivitalo on kyllä aina hyvä päätös, ei narise tai notku, lahoa tai mätäne. Siporexi korkeintaan jäätyy ja putoaa palasina alas. - aloittaja-
Minä en ainakaan luota yhteenkään kommenttiin tässä keskustelussa, joka moittii jotain toista ratkaisua. Silloin kirjoittaja on hakoteillä eikä aidosti pysty kehumaan omaansa vaan yrittää ( lue epätoivoisesti) mustamaalata muita. Eli Lammi ja Passiivitalot ovat heti keskustelusta ulkona. Mukana on enää kevytbetoni, leca ja tiili
- Näilletampioille
aloittaja- kirjoitti:
Minä en ainakaan luota yhteenkään kommenttiin tässä keskustelussa, joka moittii jotain toista ratkaisua. Silloin kirjoittaja on hakoteillä eikä aidosti pysty kehumaan omaansa vaan yrittää ( lue epätoivoisesti) mustamaalata muita. Eli Lammi ja Passiivitalot ovat heti keskustelusta ulkona. Mukana on enää kevytbetoni, leca ja tiili
Ihan totta. Tällä palstalla ja koko alalla kun ei osata pitää huolta omista asioista, vaan yritetään toisista löytää väkisinkin heikkouksia. Sama vekkihameporukka valittaa koiranpaskoista lehtien palstoilla aina keväisin kun lumet sulaa. Kehoitan jokaista kivitaloa harkitsevaa kiertämään kaukaa ne myyjät, jotka puhuvat enemmän kilpailijoista kuin omista tuotteistaan. Jos muiden tuotteissa on enemmän huonoa kuin omissa hyvää, niin sitten on myyjä väärällä alalla.
Koittakaa ääliöt parantaa sisälukutaitoanne... Aloitta halusi että nimenomaan kehuisitte omia tuotteitanne. Jos ei kehuttavaa ole, pitäkää turpanne kiinni. - Muurari46
aloittaja- kirjoitti:
Minä en ainakaan luota yhteenkään kommenttiin tässä keskustelussa, joka moittii jotain toista ratkaisua. Silloin kirjoittaja on hakoteillä eikä aidosti pysty kehumaan omaansa vaan yrittää ( lue epätoivoisesti) mustamaalata muita. Eli Lammi ja Passiivitalot ovat heti keskustelusta ulkona. Mukana on enää kevytbetoni, leca ja tiili
Mitä sitte tulet tänne puuhastelijoiden palstalle kyselemään.
- eläkeukko
Nähnyt kirjoitti:
Yksiaineisuudet ja varaavat massat ovat 1980 luvun juttuja. Nykymääräyksillä Passiivitaloissa, joissa energian kulutus on 20 kWh/lämmitettävä neliö vuodessa, usein vielä maalämpö, ei mitään merkitystä.
200 m2 talo esim. Kuluttaa lämmitykseen 4000 Kwh, maalämmöllä kilowattia kuluu enää n. 1500, se siitä varaavasta massasta. Pian tehdään jo plus energiataloja, että heilahtaa.
Kivitalo on kyllä aina hyvä päätös, ei narise tai notku, lahoa tai mätäne. Siporexi korkeintaan jäätyy ja putoaa palasina alas.Plus energia talo on utopiaa. Lämpöä ei synny tyhjästä . Niin kauan kuin talossa on vähänkään avautuvia ovia, ja vaaditaan koneellisia ilmanvaihto järjestelmiä, tuskin tullaan pääsemään siihen että rakennus tuottaa energiaa enemmän kuin siinä asuva aiheuttavat menekkiä.
Lvi alan ihmisenä ennätin seurailla miten ihmiset uskovat kaiken mitä markkina mies suustaan suoltaa.
Eräs rakentaja halusi taloonsa maalämmön. Silloin taisi olla luvattu 70% säästöä
Ilmastointi lämmön talteen otolla säästö 40%
Selektiivi lasi-ikkunat säästö 20%
Jo pelkästään Ojasen laskuopilla pitäisi päästä myymään Suur-Savolle sähköä.
Muutaman vuoden päästä kaveri hirtti itsensä Siitä tuli hiukan lisää säästöä- - loppuun
Muurari46 kirjoitti:
Mitä sitte tulet tänne puuhastelijoiden palstalle kyselemään.
Olen samaa mieltä. Olen 15 vuotta muurannut kivitaloja. Joten kysykää muurareilta mikä on paras ratkaisu. Eikä leipureilta jotka meinaa itse pystyttää, koska silloin ei tartte maksaa muurarin palkkaa.
- nomikämikä
no mikäs se tämän muurarin mielestä on paras ratkaisu? Olet varmaankin kaikkia tehnyt, vaikka kaikkia tosin ei edes muurata, vaan pystytetään muulla tavalla... esim. valamalla. Arvaan että se paras on sinun mielestäsi se mitä eniten olet tehnyt ja mistä parhaan rahan saat helpoimmalla... eli se siitä vinkistä.
- VoivalaPetri
aloittaja- kirjoitti:
Minä en ainakaan luota yhteenkään kommenttiin tässä keskustelussa, joka moittii jotain toista ratkaisua. Silloin kirjoittaja on hakoteillä eikä aidosti pysty kehumaan omaansa vaan yrittää ( lue epätoivoisesti) mustamaalata muita. Eli Lammi ja Passiivitalot ovat heti keskustelusta ulkona. Mukana on enää kevytbetoni, leca ja tiili
Lammilla on hyvä jalansija kun on tuotemerkiksi päässyt. On siis muitakin valueristeharkkoja kuin em. harkko. Olen tehnyt täystiili-, kevytbetoniharkko- ja valueristeharkkotaloja. Antaisin rakennesuunnittelijan päättää yhdessä rakentajan kanssa. Ammattitaitoinen riippumaton rakennesuunnittelija osaa kertoa faktat.
- Teräsbetonimies
Valuharkko Lammilta on paras. Rakenne kestää vaikka tankin tai pommituksen, toisin kuin nuo lusikalla kaivettavat kevytharkot jotka kelluvat vedessä. Köyhät ostaa niitä.
- BauHerr
Aivan niin. Lammi on hinnoitellu juuri niin, että ostajalla tuleekin olla löysää rahaa.
Ei siinä mitään, jos on löysiä, niin rahahan on luotu kiertämään.
Minä valitettavasti synnyin naisesta, alasti ja ilman omaisuutta, eikä työurallakaan ole tullut muita optioita kuin se tuotto, minkä olen itse tehnyt. Tästä syystä lasken aina muiden katteet. Kaupat syntyvät, jos mennään alle 20 %.
Ei ole tarvinnut yhtään Lammia vielä ostaa.
Laitan sellaisen pystyyn tuntitaksalla kyllä kaikille niille, joilla on riittävästi maksukykyä. Vielä ei ole sitäkään tarvinnut tehdä, kun olen hinnan heti kättelyssä kertonut. - Rakentava
Kai sitä nyt muitakin kriteereitä käytetään kuin pelkkä hinta. Rakentamisessa voi tuhlaantua pätäkää kyllä paljon muuhunkin. Yleensä tehottomuuteen ja tyhmyyteen, sekä suuruuden hulluuteen.
Palveluista joutuu yleensä maksamaan tai sitten niitä ei saa. - BauHerr
Kuten olen moneen kertaan todennut, niin rahakas voi ostaa ja köyhempi tekee itse. Jälkimmäinen saa takuulla laatua sen mukaan, mitä osaa. Ostopalveluista kukaan ei käytännössä mene takuuseen.
Laskutoimitus on selkeä: miestyötunti maksaa kuluttajalle noin 50 €. Jos tienaa yli 100 € tunnissa ts 17.500 € kuussa, kannattaa teettää muilla. Jos tienaa alle tuon, on syytä rakentaa itse se, minkä osaa/oppii. 90 % suomalaisista palkansaajista ansaitsee alle 4.500 € kuussa. Heidän kannattaa tehdä talonsa itse.
Ostopalvelut ovat sitten hyviä harvoille paljon ansaitseville. JOSKIN olen nähnyt vuorineuvoksenkin maalaamassa omia seiniään!
- Jari333
Yksiaineinen tiilitalo on myös hyvä vaihtoehto joka kannattaa harkita.
Tiilitalo Porotherm-kennoharkoista, katso videot.
http://www.wienerberger.fi/ajankohtaista/uutiset/porotherm-kennoharkkotalo-nopeaa-ja-terveellistä-rakentamista/uudenlainen-tiilitalo-porotherm-kennoharkoista.html
Yksi projektiblogi:
http://tiilitalo.talopaketti.fi/kaynti-wienerbergerilla/ - Muuraripena
Älähän missään nimessä unohda perinteistä tiilitaloa, jossa runko ja julkisivu muurataan eriksee ja välissä villa. Toki tuo rappaus syö hyötyä tästä vaihtoehdosta, mutta onhan poltettu tiili ihan eri asia kuin höttö harkot.
- Homepesä
Jos näin teet, muista että taloosi tulee ylipaineinen ilmanvaihto, ettei tiilien välissä oleva homentuva villa tuo homeitiöitä sisälle. Sama ongelma koskee myös sandwich-betonielementtejä.
- rakentajatar
Lammin harkkoon kanttaa satsata, ei murene. Vähän kovempaa työstää, mutta kestää.
- Olikovielämuuta
No hyvä ettei se murene. Oliko siinä jotain muutakin hyvää? Sen tiedän, että reilusti kallein rakenne se ainakin on.
- Rakentamaan
Ei harkoista tule kivitaloa. Siitä tulee harkkotalo!
Soitapas Klemolan betonille ja kysy millainen on oikea kivitalo!
http://www.klemolanbetonioy.fi/
Sieltä saa oikeita kivitaloja. He toimittaa minnepäin Suomea vaan sellaisen. On siistiä työtä. Tulee valmiina sokkelit, sisä ja ulkoseinä.
Ei kun rakentamaan.
Varmaan rekat tulee keväällä kohti Kuopiota kivitalon seinät kyydissä.
- rmtob
Voithan toki rakentaa vaikka puutalon, ja rapata seinät. Hyvin suosittu ratkaisu jo 100 vuotta sitten.
- BauHerr
Tuohon kysymykseen ei ole oikeaa vastausta. Hyvin paljon riippuu siitä, kuinka paljon teet itse. Jos muuraat itse, niin halvin on täystiilitalo.
Jos tee itse talotekniikkaa ja sisustustöitä, niin elementtitalo on silloin paras.
Kaikki tuotteistetut ja paketoidut systeemit ovat sikakalliita. Lammi ja sen jatkumona syntyntyt Passiivi ovat tästä esimerkkejä. Jos on paljon löysää rahaa, niin voit toki ostaa seinämateriaalit, ikkunat jne. "yhdellä laskulla".
Rakennusmääräysten vuoksi talo on nykyään enemmänkin eristettä kuin mitään muuta. On aikaa samantekevää onko eristeen sisällä betonia vai esimerkiksi betonilla liimattuja savirakkuloita.
Kustannuksista yli puolet aiheutuu valtion ja kuntien ahneudesta. Veroja voi laillisesti välttää vain tekemällä itse.
Jos teet itse, talosi maksaa noin 2.000 € per m2, mutta ostettuna työnä neliö maksaa 3.500 - 4.500 €. Enemmänkin saa menemään. Rungon materiaalin kustannusmerkitys on kymmenyksen luokkaa suuntaansa, siis melko yhdentekevä.
Summa summarum: valitse materiaali, jonka osaat itse tehdä. Jos et osaa, niin mieti tarkkaan, oletko oikea henkilö rakennushankkeeseen. Jos katsot, että olet, niin pyydä arkkitehtikuvilla tarjouksia - kivitalon voi piirtää ilman, että ottaa kantaa materiaaliin. Asia on varmasti juuri näin, sillä itse teetän aina kuvat ja pyydän tarjoukset lähes kaikilta alan toimijoilta.- Järkikäteen
Kivitaloa ei nimenomaan voi suunnitella JÄRKEVÄKSI rakentaa tai KUSTANNUSTEHOKKAAKSI toteuttaa ilman, että arkkitehti tuntee halutun runkorakenteen laajemmalti, kuin että siitä tulee kivitalo. On olemassa harkkoratkaisuja, kuten valu-, kevytsora- ja EPS-harkkosysteemit. Sitten on elementtiratkaisuja, kuten kevytbetoni- ja teräsbetoniratkaisut. Mitä paremmin talo on suunniteltu johonkin tiettyyn järjestelmään, sitä parempi siitä tulee kaikella tapaa. Nämä rakenteet ovat myös tekniseltä toimivuudeltaan todella erilaisia, samoin niiden asentaminen, pinnoittaminen ja niihin kiinnittäminen on hyvin erilaista. Selvitä siis ensin rakennusjärjestelmän ja itse tuotteen ominaisuudet ja päätä sitten mihin suuntaan lähdet. Suurin virhe mitä voit tehdä, on ensin suunnitteluttaa talo ilman tietoa tulevasta rakennusjärjestelmästä ja sitten vasta kilpailuttaa kuvat. Silloin saa yleensä kustannustehottoman ja ei millekään järjestelmälle hyvin sopivan talon.
- BauHerr
VÄÄRIN! Talo suunnitellaan lähes aina moduulimittoja käyttäen. Arkkitehdin ei tarvitse tietää kuvaa piirtäessään, mistä materiaalista runko tulee. Kaikkeen rakentamiseen pätee samanlaiset kustannussäännöt: mitä enemmän neliömuodosta poikkeat, sitä kalliimpaa.
Teknisellä toimivuudella ja asentamisella on eroa, MUTTA arkkitehtisuunnittelussa niillä ei ole merkitystä.
Valmiiden kuvien etu on siinä, että niillä voi vertailla hintoja. Hieman on hilpeyttä herättänyt esimerkiksi se, että Lammi-talon tarjouksen mukana tullut LVI-tarjous oli korkeampi kuin kilpailijan runko-pystytettynä -tarjous. LVI-tarjouksen hinnalla olisi saanut uuden talon Tallinnasta, kuten virolaiset rakennusmiehet naureskellen totesivat.
Tuo "järkikäteen" nimimerkin lausunto on suorastaan vaarallinen ja johtaa mielikuvien varassa tehtävään päätökseen.
Teetä kuvat ja kilpailuta kalikoiden ja elemennttien myyjät. Saat selkeät hinnat, joita voi vertailla. Loppupeleissä rungon materiaali on jokseenkin yhdentekevä, hinta ei. Normirakentajalta loppuvat rahat kesken hanketta joka tapauksessa, siksi hinta merkitsee hyvin paljon. Mitä vähemmän maksat alussa, sitä enemmän on ostovoimaa hankkeen loppumetreille. - ARKRAK56
Jaa että kilpailuttaminen ja hinnan huudattaminen on tämän BAUHerran mielestä ainoa tapa saada hinta-laatusuhteeltaan paras lopputulos. Hehheh... ilmankos rakentajilla on ongelmia pysyä budjeteissaan. Ala-arvoinen ja epäammattimainen lausunto, jonka taustalla on todennäköisesti joku laskentamerkonomi, jolle laatu on kirosana ja osaaminen on euroilla hankittua. Juuri BauHerran kaltaisten nihilistien takia rakennusala on pahassa pulassa. Jos tehtäisiin aidosti laadukkaasti nyt vaikka nämä kivitalot ja arvostettaisiin tuotteita ja rakennusjärjestelmiä edes hiukkasen enemmän, niin tilanne voisi olla täysin erilainen. Mitäsattuu -suunnittelmilla ja hintaa huudattamalla saa mitä tilaa: Mitäsattuutalon ja tod.näk enemmän velkaa kuin pers kestää.
Taitavalle arkkitehdille kuuluu maksaa keskimäärin 8000-10000€ laadukkaista luonnoksista ja lupakuvista. Jos niissä ei olla mietitty lainkaan rakenteita, voi niillä pyyhkiä sen pärsunsa. Hyvää ja laadukasta tarjousta, saatikka taloa niillä ei saa. Ja tämä on fakta vaikka erilaiset harkkopuliveivarit kovin koittavat muuta väittää 1000-2000€ suunnitelmillaan.... niitähän ei voi tehdä jos joutuu oikeasti käymään tontilla ja miettimään niitä järkeviä rakenneratkaisuja. Älkää ihmiset vaan menkö tuohon halpaan!!! - BauHerr
Minun koulutustaustani ei kuulu tähän mitenkään. Jos se kiinnostaa, niin tutkintoja on useita ja yksi niistä KTM.
Kaikella, minkä rakennan, on elinikäinen takuu, mikäli reklamaatio perustuu muuhun kuin tunteeseen, ts. voidaan jollain tavalla mitata.
Hyvä arkkitehti piirtää kiltisti sen, minkä luonnostelen ja korjaa mahdolliset ajatusvirheeni. Kaiken toivon saa heittää, jos arkkitehdelle antaa vapaat kädet. Niitä luovia luomuksia on nähty. Rakennuttaja valvoo ja vastaa. Jos arkkitehti halaa itsenäisesti päättää, niin ryhtyköön rakennuttajaksi.
Minä ostan lupakuvat ja fundeeraan itse materiaalit. Sen olen kyllä havainnut, että rakennesuunnittelijoita on syytä valvoa haukan katseella, koska muuten siltä suunnalta tulee kallista sutta ja sekundaa. Perusvirhe sillä suunnalla on se, ettei tehdä lujuuslaskelmia, vaan arvataan kaksi kertaa ja kerrotaan keskiarvo kymmenellä. Muutaman kerran on tullut vastaa myös rakenteita, jotka eivät olisi olleet kestäviä, ellen olisi ehtinyt itse tarkistaa. Esimerkiksi liimapuupalkki tuntuu olevan monelle ylitsepääsemätön laskentakohde. Ja jos valitsee liian ohuen, niin ...
Alkuperäiseen kysymykseen: ensin kuvat ja sitten kilpailutus. - Bauporvarille
No teeppä sitten kauppatieteidenmaisteri niin =). Onneksi peuhaat täällä palstoilla etkä työmailla. Prosessisi on näet väärä.
- BauHerr
Bauporvarille kirjoitti:
No teeppä sitten kauppatieteidenmaisteri niin =). Onneksi peuhaat täällä palstoilla etkä työmailla. Prosessisi on näet väärä.
Työmailla ei peuhata, vaan tehdään työtä. Miestyötunti maksaa kuluttajalle 50 € per tunti. Minun tehtäväni on varmistaa se, että joka mies/nainen tekee joka tunti jotain järkevää, jota ei tarvitse myöhemmin korjata/purattaa. Lisäksi varmistan, että kaikki se mikä voidaan tehdä matalamman kustannustason maassa, tehdään siellä.
Jos ja kun pakistanilainen insinööri tekee LVI-suunnitelmaa 0,50 € tunti, niin luonnokset tehdään siellä. Arkkitehtisuunnitteluun pätee sama logiikka. Kun tänään tilaan luonnokset perjantai-iltana, ovat kuvat maanataina kello 7.00 mennessä sähköpostissa. Hinta on pari euroa, millä Suomessa ei saa kahvikuppiakaan. Sellaisia kuvia, joilla saa rakennusmateriaaleista tarjouksia, saa hintaa 50 €. Rakennuslupaa varten tarvitaan sisäsiisti arkkitehti, jonka allekirjoitus ja käynti rakennusvalvonnassa maksaa sitten työhön nähden kohtuullisesti.
Jos niskakarvat nousevat pystyyn, niin muistutan, että Suomessa on monta rakennusten piirtäjää, joiden kuvat joku arkketehti signeeraa hyvästä korvauksesta. Se on sitten sama teettääkö osan tuosta härdelistä Pakistanissa.
Minun työprosessini on moneen kertaan koeponnistettu ja hyväksi havaittu. Lopputuloksen aon paras laatu ja edullisin hinta. - BauHerr
Bauporvarille kirjoitti:
No teeppä sitten kauppatieteidenmaisteri niin =). Onneksi peuhaat täällä palstoilla etkä työmailla. Prosessisi on näet väärä.
Työmailla ei peuhata, vaan tehdään työtä. Miestyötunti maksaa kuluttajalle 50 € per tunti. Minun tehtäväni on varmistaa se, että joka mies/nainen tekee joka tunti jotain järkevää, jota ei tarvitse myöhemmin korjata/purattaa. Lisäksi varmistan, että kaikki se mikä voidaan tehdä matalamman kustannustason maassa, tehdään siellä.
Jos ja kun pakistanilainen insinööri tekee LVI-suunnitelmaa 0,50 € tunti, niin luonnokset tehdään siellä. Arkkitehtisuunnitteluun pätee sama logiikka. Kun tänään tilaan luonnokset perjantai-iltana, ovat kuvat maanataina kello 7.00 mennessä sähköpostissa. Hinta on pari euroa, millä Suomessa ei saa kahvikuppiakaan. Sellaisia kuvia, joilla saa rakennusmateriaaleista tarjouksia, saa hintaa 50 €. Rakennuslupaa varten tarvitaan sisäsiisti arkkitehti, jonka allekirjoitus ja käynti rakennusvalvonnassa maksaa sitten työhön nähden kohtuullisesti.
Jos niskakarvat nousevat pystyyn, niin muistutan, että Suomessa on monta rakennusten piirtäjää, joiden kuvat joku arkketehti signeeraa hyvästä korvauksesta. Se on sitten sama teettääkö osan tuosta härdelistä Pakistanissa.
Minun työprosessini on moneen kertaan koeponnistettu ja hyväksi havaittu. Lopputuloksen on paras laatu ja edullisin hinta. - VoivalaPetri
BauHerr kirjoitti:
VÄÄRIN! Talo suunnitellaan lähes aina moduulimittoja käyttäen. Arkkitehdin ei tarvitse tietää kuvaa piirtäessään, mistä materiaalista runko tulee. Kaikkeen rakentamiseen pätee samanlaiset kustannussäännöt: mitä enemmän neliömuodosta poikkeat, sitä kalliimpaa.
Teknisellä toimivuudella ja asentamisella on eroa, MUTTA arkkitehtisuunnittelussa niillä ei ole merkitystä.
Valmiiden kuvien etu on siinä, että niillä voi vertailla hintoja. Hieman on hilpeyttä herättänyt esimerkiksi se, että Lammi-talon tarjouksen mukana tullut LVI-tarjous oli korkeampi kuin kilpailijan runko-pystytettynä -tarjous. LVI-tarjouksen hinnalla olisi saanut uuden talon Tallinnasta, kuten virolaiset rakennusmiehet naureskellen totesivat.
Tuo "järkikäteen" nimimerkin lausunto on suorastaan vaarallinen ja johtaa mielikuvien varassa tehtävään päätökseen.
Teetä kuvat ja kilpailuta kalikoiden ja elemennttien myyjät. Saat selkeät hinnat, joita voi vertailla. Loppupeleissä rungon materiaali on jokseenkin yhdentekevä, hinta ei. Normirakentajalta loppuvat rahat kesken hanketta joka tapauksessa, siksi hinta merkitsee hyvin paljon. Mitä vähemmän maksat alussa, sitä enemmän on ostovoimaa hankkeen loppumetreille.Päättäkää runkomateriaali ennen pääpiirustusten tekoa. Pääpiirustusten tekovaiheessa on näin ollen syytä arkkitehdin tehdä yhteistyötä rakennesuunnittelijan kanssa.
- laatua
Aerocin kevytbetonista tekisin. Mittatarkin ja laadukkain lopputulos. Erilaisia elementtiratkaisuja erilaisiin rakenneratkaisuihin on Aerocilla eniten. Laadukas tuote ja toimitus kaikilta osin.
- raksuuun
Päädyitpä mihin tahansa, varmista että arkkitehti tuntee kyseisen materiaalin tai ota rakennesuunnittelija mukaan jo ark-vaiheessa.
- T.Yytyväinen
Tein Eps-harkoilla, kevyttä ja helppoa sahattavaa, kuin puu. Lopputulos paksu teräsbetonirunko teräspaaluilla.
Rahat meni kaikki, suurin osa sisustukseen, rappaus tuntui myös kalliilta. - Ulkopm
Tuntuu että tällä palstalla osa porukasta koettaa tahallaan johtaa kysyjää harhaan. Voihan sitä kaikkea teettää ja maksaa jos haluaa. Kohtuuhintaiset ja hyvät piirustukset saa, kun itse ensin luonnostelee ja lähettää sitten arkkitehdille ne puhtaaksi piirrettäväksi. Me maksoimme arkkitehtikuvista 2000 euroa sisältäen alvin ja hyvät kuvat saimmekin.
Hyvä arkkitehti osaa korjata mahdolliset luonnostelijan kömmahdykset ja ehdottaa niihin toimivaa ratkaisua. Minulla arkkitehti ei käynyt tontilla, vaan lähetin hänelle valokuvia sekä luonnokseni. Hyvin hän osasi niistä piirtää talon, eikä hintakaan ollut paha. Mitään ylimääräistä ei tehty, vaan hyvät kuvat dgw- ja pdf-muodoissa. Arkkitehti löytyi kun vastaava mestarini häntä minulle suositteli. Puhelimessa juttelin arkkitehdin kanssa ja hän kertoi valmistuneensa aikoinaan Otaniemestä arkkitehdiksi.
Netistä löytyy kaikkea roskaa, mutta pientalorakentajan ei kannata niihin haksahtaa. Mielestäni on typerää maksaa arkkitehtitoimiston pahvista rakentamista pienoismalleista yms. Kun tietää mitä haluaa ja vaatii sitä, on arkkitehdin työ selkeää ja kulut pysyvät kurissa.
Haastavinta kivitaloprojektissa ei ole suunnitella yksittäisiä asioita, vaan sovittaa kaikki suunnitelmat toimivasti yhteen. Siksi pääsuunnittelija kannattaa valita huolella. Itseään kehuvat päällepäsmärit harvoin ovat niitä parhaita. Meille löytyi onneksi hyvä rakennusinsinööri, joka tunsi pientalorakentamisen ja osasi neuvoa meitä. Hän pystyi myös kriittisesti lukemaan suunnitelmia ja huomauttamaan niistä, mikäli ei jotain kohtaa ymmärtänyt tai hyväksynyt.
Talopakettifirmoja välttäisin, sillä ne ovat kalliita suhteessa heiltä saatavaan tuotokseen. Meille tuli talo vesikattovalmiina. Jälkikäteen olen laskeskellut, että edullisemman ja ehkä jopa paremman olisi saanut, kun olisi ostanut itse materiaalit ja palkannut hyvät kirvesmiehet. Mitään lisäarvoa talopakettien myyjät eivät tuo. Ensimmäistä asuntoaan rakentavan on vaan niin helppoa tarttua pakettiin ja kuvitella näin saavansa hyvän talon. Jos nyt aloittaisin kivitalo urakkaa, niin suunnittelisin ensin kaiken huolella, palkkaisin hyvät muurarit ja timpurit, laskisin itse tarvittavat materiaalit ja kilpailuttaisin ne. Ei oikeasti ole kovin vaikeaa, mutta kivitalokauppias saa sen kaiken tuntumaan lähes mahdottoman vaikealta ja työläältä. - hyväpäätös
Olen tässä tehnyt pitkällisen suunnittelu- ja toimitajanvalintaprosessin ja todennut, että hullua hurskaammaksi ei tule vaikka kuinka kiertää toimittajia. Päädyin valinnassani toimijaan, joka eniten tunsi omaa rakennusjärjestelmäänsä ja vähiten keskittyi muiden järjestelmien heikkouksien luetteloimiseen. Valinta oli loppupelissä helppo, sillä sain tältä samalta toimijalta laadukkaan kokonaisuuden, joka sisälsi sekä suunnittelut, että asennuksen rungon osalta. Pääsen siitä sitten mukavasti jatkamaan tekniikan ja pinnoitusten kanssa, joita voin osin tehdä itse ja säästä siinä. Runko kiviyläpohjalla 150m2 vesikattoon asennettuna 127t€ kaikkinensa ei mielestäni ollut paha hinta ja näyttäisi siltä, että talon kustannus jää alle 300t€. Mielestäni kohtuullista.
- BauHerr
Kuulostaa järkevältä, onnittelen. Tuo budjetti ei toimi, ellei rakenna paljon itse. Esimerkiksi talotekniikka maksaa helposti puolet jäljellä olevasta budjetista, jos ostaa asennukset ja asentajat tekevät TESiä.
Rungon hinnasta näen, ettei toimittaja ollut esim. Lammi. - valakoistakiveä
tekniikka tasan 50 donaa ammattilaisten tekemänä... joo. Ei ollut Lammi
- Rane69
Kuuluuko tuohon maatyöt myös?
- nouroplem
kyl vaan. metrin perustus maanvaraisena. ei paalutusta tai kalliota. pohjat oli sepelipetiä myöten valmiit kahdessa päivässä.
- Näpertelyksi
Mitäs järkeä olisi ajatellen seinän kokoa latoa sitä tiilistä , jääden vielä rappauksen alle ?
- käsityönä
Täällä perinteisen tiilitalon haltija, ilman rapattua julkisivua tosin.
Ulkokuori koostuu poikittaisesta tiilestä (julkisivu) Siinä kiinni pitkittäin muurattu kerros, sitten ilmarako ja sisäseinä poikittain muurattu. Paksuutta noin 50cm. Sisällä koolaus, villa ja kyproc levy. Ei kyllä ole tällä vuosituhannella pystytetty talo. - lammista_tehty
Kun sinulla on piirustukset ja materiaalit niin ulos kuin sisään miettiynä niin pyydä ehdottomasti hinta-arvio ulkopuoliselta asiantuntijalta. Näitä voit kysellä esim. pienrakentajan keskusliitosta. Meillä on monta tuttavaa, jotka ovat rakentaneet/rakennuttaneet talon ja hinta on ylityttynyt todella reippaasti. Oman talon kohdalla parhas hinta-arvio saatiin prkk:lta, itse on aina liian optimistinen. Tutulla meni juuri viime vuonna parisataatuhatta yli oman ja tuttujen hinta-arvion. Ei ole kovin mukava "yllätys". muutaman satasen kannattaa maksaa, jotta saa varmuuden tulevista kustannuksista vaikka kuinka luulisi olevansa perillä. Asiantuntijalta saat varmasti vahvistusta kaikista teknisistä ratkaisuista ja materiaaleista ainakin paremmin kuin täältä palstoilta. Täällä on tapana vain mollata toisten mielipiteitä eikä keksutella.
- Eno-Elmer
Vaihtoehtoja löytyy varmasti, kun kilpailutat hankkeen. Itse rakensin "pisaralla pidemmälle" rappauksella pinnoitetun talon (kun korttelisuunnitelmassa vaadittiin vaalea rappaus), aivan tavallinen puurunkoinen talo ja halvasta 75mm leca-harkosta muurattu julkisivu rapattuna. Rappaus: kvartsihiekkaa, kvartsirouhetta, kalkkia ja valkosementtiä, joka heiteltiin slammatun harkon päälle suoraan.
Kaikki mahdollinen tehtiin itse, koska ei ole mitään järkeä työskennellä jossain muualla kaksi päivää, että saa sillä maksettu yhdeksi päiväksi työmiehen rakennukselle.
Nyt jos tekisin ihan leca-harkoista taloa, tekisin ne harkotkin itse, ei ole kummoista tekniikkaa, millä harkko syntyy, youtube pullollaan videoita tästä aiheesta https://www.youtube.com/watch?v=6KL_zxIaZh4. Kuorma lecasoraa ei paljoa maksa! Venäläistä sementtiä ja hienoa hiekkaa lisäksi. Valmiita koneita löytyy vaikka kuinka, ellei itse osaa tuollaista tehdä http://www.usimak.com.br/
Minulla on vieläkin koneet millä isoisäni valmisti tiiliä rakennuksiinsa, kaikki hänen rakentamansa rakennukset on vielä pystyssä ja olleet sitä yli 60vuotta!
Jos päädyt harkkotaloon, kysy tarjoukset myös Virosta taikka kauempaa, saksalaisilla on myös tarjolla asiallisia tuotteita. - Parastalo
Alkuperäinen kysymys oli mistä tulee paras talo, täällä keskstelu kuitenkin jauhaa mistä tulee halvin talo. Alkaa esiintyä kaikenlaisia Pelle Pelottomia ja perinnerakentajia sun muita.
Suomen teollistuminen on kuitenkin jo sitä luokkaa CE merkintöineen, että harkkoja ei varmasti kannata itse tehdä, tuskin on mahdollistakaan.
Kuten edelläkin on monasti todettu on rungon hinta kuitenkin kivisenäkin sen verran halpa, että sen kustannusvaikutukset ovat pienet, laatuvaikutukset paljon suuremmat.
Arkkitehti tai pääsuunnittelija ovat ratkaisevia, kuinka vaikeita rakenteita toiminnallisesti suunnittelevat. Muutenkin suunnittelu on avainasemassa ja siihen pitää keskittyä.
Oma kukkaro sitten päättää talon koon, joka on suurin hintatekijä.
Kuten ennenvanhaankin perustukset ja perustaminen usein vaikuttavat talon ikään. Ennen viisas mies rakensi kalliolle, nykyisin kalliossa kiinni oleva rakenne voi olla ikuinen homeriesa.
Lasi on materiaalina kestävää, ei homehdu ja helppohoitoista, sekä lisäksi äveriään näköistä, kuitenkin yllättävänkin edullista, eikä tarvitse tehdä itse.
Perustukset tehdään pääsääntöisesti betonista kaikkiin taloihin ja runkomateriaalinakin se on erinomainen.
Eristeenä heinät, sahanpurut ja kutterilastut ym. Orgaaniset aineet kannattaa unohtaa. Eri villojenkin pintoihin kertyvät pölyt homehtuvat helposti ja hiushalkeamistakin tuvassa alipaineen ansiosta. Lähes ikuisena pidetty tiili-villa-tiili ei ollutkaan ikuinen.
Saksasta asti ei kansantaloudellisestikkaan kannata materiaaleja roudata, Suomesta rakennusmateriaalia on vaihtoehtoineen vaikka kuinka paljon. Viedään mielummin Saksaan ja €urot kotiin, niin asuminenkin on pienemmästä verotuksentarpeesta johtuen halvempaa sitten meillä.
Tonni kaksi Suomalaiseen työhön on aina järkevää, avainlippu taas kunniaan.- Eno-Elmer
Tuonti ulkomailta on ihan järkevää, rakentaa ne muuallakin ja laadukkailla tuotteilla. Rahti on loppujen lopuksi aika olematon seikka. Toki suomalaista kannattaa ostaa ja kannattaakin, jos hinta on kilpailukykyinen, mutta monasti siihen tarvitaan jo isänmaallisuutta melkoisesti.
Olen muutaman talon rakentanut elämässäni, ei kukaan ole moittinut kauniita turkkilaisia seinälaattoja, mutta ankeita suomalaisia laattoja on moitittu moneen kertaan. Jos wc-laite ym saniteettituotteet maksavat vain murto-osan kotimaisista, pistää kyllä miettimään kummasti. Samoin sähkötarvikkeissa, italialainen, slovenilainen on yhtä laadukasta, mutta hinta vain puolet kotimaisesta. Lvi-tarvikkeissa sama tilanne.
Rakensin joitakin vuosia sitten juuri tuossa edellä kertomani rapatuilla ulkoseinillä olevan talon, suurin osaa tarvikkeista tuli muualta, kuin Suomesta, mutta ne julkisivuun tulleet harkot menin hölmöyksissäni ostamaan kotimaiselta tehtaalta (ostin koko rekallisen harkkoja), osa oli niin huonoja, että niitä ei voinnut muurata lainkaan seinään, osa lämpöharkoista (toiselle työmaalle) ei ollut mittatarkkoja, että lopuksi jouduttiin ostamaan uudet harkot toiselta tehtaalta. Tälläistäkö on se kuuluisa suomalainen työ?
Olen toki työllistänytkin suoraan työmaillani suomalaisia, venäläisiä ja virolaisia, ikävä kyllä ensiksi mainittujen kanssa on ollut eniten ongelmia alkoholin ja työmoraalin suhteen. Venäläiset ovat olleet kaikista ahkerampia tekemään töitä. - OstanSuomalaista
Kyllä Oraksen hanaa parempaa saa etsiä, vaikka Turkista asti. Gustafsbergin ruotsalaista vessanpyttyä parempaa ei kyllä löydy edes Espanjasta.
Rautaruukin teräs kilpailee Thyssenin tuotteen kanssa tasapäisesti.
Myös Suomalainen rakennusmies rakentaa siinä kuin ryssäkin ja mielestäni paremminkin.
Suomalaisen kuitenkin kannattaa aina ensin harkita kotimaista tuotetta, tulee työ ja verorahat Suomeen.
Muuten joudumme ottamaan vielä lisävelkaa julkisen sektorin edut kustantaaksemme ja lopulta se ulkomailta ostettu kalahtaa kuitenkin omaan nilkkaan. Tuskin haluamme kuitenkaan Kreikan esimerkkiä, jolloin opettajille jaetaan lopputilejä.
Monille rakentajille kehotan arvostamaan Suomalaista työtä ja työntekijää, eikä mustamaalaamaan edes tällä suoli24 palstalla. Jos työntekijää motivoi ja muistaa joskus edes kiittää, niin työ sujuu paremmin kuin luuletkaan. - Kotimaistakin
OstanSuomalaista kirjoitti:
Kyllä Oraksen hanaa parempaa saa etsiä, vaikka Turkista asti. Gustafsbergin ruotsalaista vessanpyttyä parempaa ei kyllä löydy edes Espanjasta.
Rautaruukin teräs kilpailee Thyssenin tuotteen kanssa tasapäisesti.
Myös Suomalainen rakennusmies rakentaa siinä kuin ryssäkin ja mielestäni paremminkin.
Suomalaisen kuitenkin kannattaa aina ensin harkita kotimaista tuotetta, tulee työ ja verorahat Suomeen.
Muuten joudumme ottamaan vielä lisävelkaa julkisen sektorin edut kustantaaksemme ja lopulta se ulkomailta ostettu kalahtaa kuitenkin omaan nilkkaan. Tuskin haluamme kuitenkaan Kreikan esimerkkiä, jolloin opettajille jaetaan lopputilejä.
Monille rakentajille kehotan arvostamaan Suomalaista työtä ja työntekijää, eikä mustamaalaamaan edes tällä suoli24 palstalla. Jos työntekijää motivoi ja muistaa joskus edes kiittää, niin työ sujuu paremmin kuin luuletkaan.Luin juuri hiljan tähän suomalaisen ostamiseen liittyen, että on karhunpalvelus ostaa pelkästään suomalaista tuotetta. Jos suomalaiset hinnoittelevat itsensä pihalle, eivät he pärjää ulkomaisilla markkinoilla lainkaan. Kilpailu pitää hinnat terveellä tavalla kurissa.
On kuitenkin aika merkittävä juttu, jos materiaalihankinnoilla säästää talonsa rakentamisessa kymmeniä tuhansia, ellei satatuhatta euroa, laadusta silti tinkimättä.
On myönnettävä, että Oras on hyvä hana, mutta löytyy hyviä muualtakin. Ostan aina kotimaisen vaihtoehdon, jos hinnassa ei ole valtavaa eroa, eikä laatu ole huonompi.
- Kiviharkkotalo
Jo nimitys "kivitalo"on lähtökohtaisesti harhaanjohtava jos puhutaan kevytbetoni tai leca sora harkkotalosta mikä ei todellakaan ole mitään kunnon kiveä eikä edes oikeaa betonia.
Kukkasoraa ynnä muuta helppoa kepeetä ja halpaa vaan on.,moinen kiviaines..verrattuna
nimittäin oikeaan kiveen tai tiileen mutta myös betoniin mikä ei sekään ole aitoa kiveä.
Eeskunta talo taitaa olla osin oikeaa umpikiveä mutta se onkin kallis.
Paras kivitalo tulee tietysti aidosta oikeasta kivestä...tiilitalo kunnon tiilestä,,harkkotalo harkoista ja on puppupuhetta ettei soraharkot ime vettä itteensä painosta ja väristä sen jo
huomaa jos on märät harkot..jne,,
Harkkojen kriittinen juttu on usein muuten ne myöhemmin halkeilevat saumat joita on hankala korjata etenkin jos o vähäsenkin väärin tehty.. talo elää tai jotain muuta tärisee joten huolella hyvistä ja kuivista..muurattu on hintasekseen hyvä harkkotalo ei siis
mikään varsinainen kivitalo minusta vaikka valmistajien mainoksissa kyllä kipsiharkkotalokin voi esiintyä aitona kivitalona.- Ulkopm
Kiviharkkotalo kirjoitti:
"Paras kivitalo tulee tietysti aidosta oikeasta kivestä...tiilitalo kunnon tiilestä,,harkkotalo harkoista ja on puppupuhetta ettei soraharkot ime vettä itteensä painosta ja väristä sen jo
huomaa jos on märät harkot..jne,,"
Olisit nyt kertonut mikä se oikeasta kivestä tehty talo on.Eduskuntatalo ei käy esimerkiksi pientalorakentamiseen ;-) Tiilet valmistetaan savesta kuivaamalla ja polttomalla. Eri materiaalien kosteuden imemistä ja kapilaarisuutta on suhteellisen helppo mitata ja niissä Leca-harkot ovat pärjänneet muita harkkoja tai tiiliä paremmin. Testin voi tehdä vaikkapa laittamalla harkko 2 cm syvyiseen veteen, annetaan olla vuorokausi ja mitataan harkon yläreunasta kosteus.
Käsitteet kivitalo, puutalo ja hirsitalo kertovat lähinnä miten talon runko on pääpiirteissään tehty. Kivitalo oman käsitykseni mukaan kuvaa taloa, jonka runkomateriaalina on joku epäorgaaninen aine metallia lukuunottamatta. Tarkempi määritelmä kuten harkkotalo kertoo jo enemmän ja valuharkkotalo sitäkin enemmän. Perus puutalokaan ei ole kovin puinen, kuin ehkä rungon osalta, mutta muuten siinä on gyproksia, villaa, muovia yms materiaalia. Silti kaikki ymmärtävät mistä puhutaan, kun sanotaan puutalo ja tietävät miten se eroaa hirsitalosta tai kivitalosta.
- Öyestä
"Kiveen" pakattua muovia en pitäisi vielä "kivitalon" rakennusmateriaalina. Joku voi pitää ja kait pitääkin.
Miksikä sitä kutsuttaisiin?- Muovimies
Muovi on yksi parhaista eristeistä, ei lahoa eikä mätäne ja homehtuukin huonosti. Eristää hyvin, oikein asennettuna ei vety, on erittäin pitkäikäistä.
Ilman muovin keksimistä olisi rakentaminen yhtä helvettiä, samoin autoteollisuus.
Tupperwarekin on mitä parhaimpia tuotteita ja kestää vuosikymmeniä.
- abdu
mä en tiedä mistä te puhutte mutta kun tolla uudessa suomessa oli juttua jostain perustoimeentulosta ja sinne on hankalempi vastata niin sitä vaan että kaikki liittyy paljonko saa asumistukea.Jos on hyvä syrjäinen kylä ja asumistuki niin pärjää.
- Harkkoja_muurannut
Kivitalo on tietty tehty kivestä, kaikki muu onkin sitten erilaista savea taikka kalkkia erilaisessa muodossaan.
Rappauksen alle kelpaa tietty melkein mikä vaan, jos kaavassa (korttelisuunnitelmassa) edellytetään rappausta. Voit tehdä talosi vaikka savesta ja oljesta, jonka sitten rappaat päältä.
Puutalon voit verhoilla rapattavilla materiaaleilla, kuten harkoilla, tiilellä.
Tiilestä rakentamalla saa myös varsin kestävän rakenteen, väliin eristeeksi kivivillaa.
Riippuu ihan siitä, että miten paljon halua käyttää rahaa taloosi, savitalon saat varmaan halvimmalla ja todelliseen kivitaloon (graniittti) poltat kaikista eniten rahaa. Harkkotalo (leca- ja siporexharkko) lienee sieltä väliltä. Lecaharkon huono puoli on, että se elää betonin kanssa erilailla, joten pieniä halkeamia tulee, jos yhdistät betonia harkkojen kanssa rakenteissa, muutenhan rakenne kestää ja huolellisella työskentelyllä pystyy välttämään kylmäsillat. Lecaharkkoja on helppo työstää kirveellä ja sahalla, jossa on kovametallipalat juotettu terään, myös moottorisahaan saa ostettua tälläisen teräketjun ja harkkojen sahaaminen onnistuu. Pienempien harkkojen pätkiminen onnistuu myös klapisirkkelillä, jossa on kovapalaterä. Rälläkällä timanttilaikalla onnistuu myös harkkojen pätkiminen.
Harkkojen muuraaminen on helppoa itsekin, sen osaa "apinakin" muurauskelkalla. Vanha koettu ratkaisu, onnistuu pakkasellakin... Kannattaa lukea aiheeseen liittyen Ivan Denisovitsin päivä http://www.antikvaari.fi/haku.asp?Currentpage=1&nimi=Ivan%20Denisovitsin%20p%E4iv%E4&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full jossa muurataan harkkoja...- kivitaloja
huomauttaisin, että kivitalossa on kiviainesta muutkin osat kuin seinät. Yleensä väli- ja alapohjat ovat kiveä. väliseinät ja portaat ovat kiveä. Kevytbetonitaloissa myös yläpohja on kiveä. Täällä näytetään puhuttavan vain ulkoseinistä, joten siksi tämä huomautus.
- Kivitalox
kivitaloja kirjoitti:
huomauttaisin, että kivitalossa on kiviainesta muutkin osat kuin seinät. Yleensä väli- ja alapohjat ovat kiveä. väliseinät ja portaat ovat kiveä. Kevytbetonitaloissa myös yläpohja on kiveä. Täällä näytetään puhuttavan vain ulkoseinistä, joten siksi tämä huomautus.
Miten kivestä tehdään välipohja, kenties holvaamalla? Ei liene mitenkään realistinen vaihtoehto tänä päivänä.
Käsittääkseni betonista valamalla taikka betonista valetusita ontelolaatoista syntyy hyvä välipohja.
Kivestä tehdyt ulkoportaakin on aika liukkaat pakkasella, aivan pirulliset suoraan sanottuna.
Minulla on varattuna taloprojektiin 400tn lohkottua graniittia 20" x 20" x 100-300cm, tosin vain perustuksia ajattelin tehdä niistä. Ehkä mahdollisesti jotain seinää koristeeksi, kuten Villa Urpossa. http://taloforum.fi/viewtopic.php?t=555 - kivestä
Lohkotusta graniitista nimenomaan tulee hyvät ulkoportaat, jos pakkassäiden liukkautta ajattelee. Ei tietenkään mitään hiottua graniittia pidä laittaa. Kivestä on moneksi..
- Graniittia
Samaa mieltä. Korjasin klinkkerillä päällystety ulkoportaat graniittipäällysteisiksi. Alle pistin sähkävastuksen ("lattialämmityksen). Graniitin tapitin, niin pysyy betonissa paremmin.
Erittäin hyvin ovat portaat palvelleet. Liukkautta ei ole ja jos tulisi, niin sen voisi sulattaa.
Aika harvoin käytän sähkösulatusta. Muutaman kerran talvessa - normaalisti. Tänä talvena ei ole tarvinnut jäätä poistaa vielä kuin kerran. - Teesiposta
kivitaloja kirjoitti:
huomauttaisin, että kivitalossa on kiviainesta muutkin osat kuin seinät. Yleensä väli- ja alapohjat ovat kiveä. väliseinät ja portaat ovat kiveä. Kevytbetonitaloissa myös yläpohja on kiveä. Täällä näytetään puhuttavan vain ulkoseinistä, joten siksi tämä huomautus.
Paras kivitalo tulee ehdottomasti siporexista. Helppo tehdä, varmatoiminen ja tiivis rakenne. Kaikki rungon osat voi tehdä samasta kamasta samalta toimittajalta. Ei yllätä ja pudjetti pitää. Olen tehnyt kolme taloa siposta ja vielä teen yhden. Asiantunteva arkkitehti on tärkeä tässä. Tampereella esim. Markku Postin toimisto on hyvä.
- Varttiryssät
Teesiposta kirjoitti:
Paras kivitalo tulee ehdottomasti siporexista. Helppo tehdä, varmatoiminen ja tiivis rakenne. Kaikki rungon osat voi tehdä samasta kamasta samalta toimittajalta. Ei yllätä ja pudjetti pitää. Olen tehnyt kolme taloa siposta ja vielä teen yhden. Asiantunteva arkkitehti on tärkeä tässä. Tampereella esim. Markku Postin toimisto on hyvä.
Eikös siporex ole varttiryssien käsissä? Kotimaisesta lammista tulee hyvä. Ja vielä suomalaiset tekijät.
- etkötiennyt
Eikun Saksassa tehdään Siporexia nykyään.
- Betonia
kivitaloja kirjoitti:
huomauttaisin, että kivitalossa on kiviainesta muutkin osat kuin seinät. Yleensä väli- ja alapohjat ovat kiveä. väliseinät ja portaat ovat kiveä. Kevytbetonitaloissa myös yläpohja on kiveä. Täällä näytetään puhuttavan vain ulkoseinistä, joten siksi tämä huomautus.
Voihan missä vain kivitalossa olla yläpohja kiviaineinen. Ei se mikään siporexin yksinoikeus ole. Valuharkko runko ja ontelot yläpohjaan 300 mm SPU:ta niin tulee viimeisenpäälle torppa. Eikä halkeile niin kuin kevytbetoni himmelit.
- ValuharkkoParas
Paras kivitalo tulee ehdottomasti valuharkoista. Tulee luja kuin mikä, pysyy keittiön kaapitkin seinässä. Helppo latoa ja saada suoraan vaikka tee-se-itse periaatteella kun ei ole mitään kiirettä vatiin kuivuvan laastin kanssa.
https://youtu.be/3Dvlk4hTUAw
Sade päivänäkin voit latoa ilman ongelmia. Harkkomuuraus on ikävää jos lastit kastuu. Ne eps-kalalaatikot taas lähtee tuulessa lentään just kun oot saanu seinän suoraan ja betoniauto peruuttaa pihaan. Se että harkko painaa kakskytkiloo on siis hyvä asia. Ne kevenevät sormissa nopeasti kun niiden kanssa touhuaa muutaman päivän.- Eimuuta
Bullshit...
- hyvätuli
EPS muottiharkolla. Tutustu Maland tai neopro
- Eimuuta
Bullshit * 2
- 5vuottasitten
Näyttäisi nuo Eps-harkkotalot nopeasti lisääntyvän ja valtaavan alaa kilpailijoilta. Se on merkki siitä , että ennakkoluulot on voitettu ja kansa alkaa ymmärtää.
Velmuilijat ym. häiriköt ovat täälläkin vuosia yrittäneet mollata huonoilla tiedoillaan, puhuen Styrox taloista halventavaan sävyyn.
Todellisuudessahan Eps-harkkotalo on paksua yhtenäistä betonirakennetta.
Kevyellä muotilla rakentaen, lopputuloksena vahva talo.
Rakentamisen hintaakin on saatu pudotettua ja eristystä parannettua. Hyvältä näyttää.- Voiluojaeteivoi
Eps talot ovat kalliita ja haastavia tehdä... Siinä ei paljon muovimuotin keveys auta. Muovimuott on lisäksi neliöhinnaltaan kalliimpi kuin betoninen muotti. Seinät joudutaan levyttämään kipsilevyllä sisäpuolelta= jumalaton lisäduuni. Ulkopuoli on täynnä uretaanipurskeita ja seinät säännöstäen vinossa kun muotit eivät pysy tuulessa paikallaan... Aivan törkeän kallis rappausurakka. Muotteihin loroteltua beronia ei voi vibrata lainkaan, joten ilmataskuilta ei voi välttyä... Ja sitä jumalatonta harjaterästen määrää... Voi luoja miten joku edes viitsii harkita noita muovimuotteja talon seinään!!!
- ValuharkkoParas
Aamen. Valuharkkoon saa näköjään vielä betonin sisään halvalla, jos pumppuauton hinta hirvittää
https://youtu.be/svq3OYk2OCE - tohonenlähe
Ei saata.a... onko toi valuharkkohomma oikeesti tollaista.Saakelinmoista raudottamista, putkittamista, timanttisahaamista ... ja sitten vielä kirsikkana kakun päällä. Betonin mylläämistä ja käsinvibrausta. Ei voi tulla tasalaatuinen ja hyvä tuollaisella mututuntumalla. Kyllä muuraisin umpiharkosta mieluummin. https://www.youtube.com/watch?v=3Dvlk4hTUAw
- Urakoitsija46v
Voiluojaeteivoi kirjoitti:
Eps talot ovat kalliita ja haastavia tehdä... Siinä ei paljon muovimuotin keveys auta. Muovimuott on lisäksi neliöhinnaltaan kalliimpi kuin betoninen muotti. Seinät joudutaan levyttämään kipsilevyllä sisäpuolelta= jumalaton lisäduuni. Ulkopuoli on täynnä uretaanipurskeita ja seinät säännöstäen vinossa kun muotit eivät pysy tuulessa paikallaan... Aivan törkeän kallis rappausurakka. Muotteihin loroteltua beronia ei voi vibrata lainkaan, joten ilmataskuilta ei voi välttyä... Ja sitä jumalatonta harjaterästen määrää... Voi luoja miten joku edes viitsii harkita noita muovimuotteja talon seinään!!!
Voi luoja ei ole koskaan rakentanut eps valumuoteilla, niin paljon on mutua ja virheellistä väittämää.
Eps-harkkotalon etuhan on juuri edullinen hinta, niin tuotteessa, kuin rakentamisessakin. Päälle keveys, lujuus ja juuri erittäin mittatarkat ja suorat seinät. Juuri suoruuden takia rappauskin edullisempaa, kun ei tarvitse tasoitella ja oikoa.
Sisäpuolen voi aivan hyvin rapata, kipsilevyä käytetään ainoastaa hinnan puolittumisen takia, eikä sekään ole huono ratkaisu.
Tottakai betonia vibrataan ja muotti kestää sen erinomaisest, järki tietysti pitää olla mukana kuin lautamuotiakin käyttäessä.
Teräkselle muotissa on hyvin tilaa ja sitä käytetään kellarien maanpaineseinissä, kuten kaikissa talojen perustuksissa. Varsinaisessa rungossa terästä tarvitaan kohtuullisen vähän.
Olen nyt urakoinnut eps muoteilla useampia taloja, enkä enää nostele kiviä ja kastele muotteja, sekä niele pölyä huvikseni. - huuhaatakokoEPS
Mutumutumutu... EPSi myyjät taas kirjoitteloo kun ei ole mitä rakentaa... totta munassa on mutua kun ei noita eps-taloja oikein näe muualla kuin täällä nettipalstoilla. Ne jotka joskus ovat erehtyneet, eivät toista kertaa EPSiin erehdy. Jos oikein rakennusalan säädöksiä lukee, niin eihä noista saisi edes taloa tehdä. Myrkkyä palaessaan ja laatu mitä sattuu. Ja maksaa muuten muotti saletisti enemmän kuin samankokoinen harkko.
- leikkimökinvoitehdä
Samaa mieltä... puuhastelijoiden tuotteita nuo EPS-harkot
- Ammattilainen48
Kerroppa sitten oikein julkisesti ne säännökset, jotka kieltävät 150 mm betoniseinällä rakennuksen toteuttamisen.
CE merkintä ja suunnittelu Euronormien mukaisesti on nykyaikaa. Taloja ei tosiaankaan tehdä mutulla.
Mitäköhän talon palaminen tähän asiaan kuului, kaikki talot voivat palaa, mutta betonitalo ei sorru.
Tämän palstan ongelma on , että täällä kirjoittelee monet huuhaa mutut, juuri myyntimiesten ja tuotteistaan tietävien tulisi kirjoitella enemmän.
Googlettamalla Eps forms löytyy netistä runsaasti tietoa Eps-harkoilla rakentamisesta ja tarjouksen pyytämällä selviää hintakin. Siitä ei täällä tarvitse väitellä.
Mielummin vähemmän mollaamista ja enemmän asiaa olisi toivomukseni. - Lant1kka
Ei nämä mitään kivitaloja ole,betonia ja lecasoraa EPS. Saumat näkyy aina ja tuon eristävyyden kin arvot on nyt, mutta mitä ne on 100v päästä. itse tekisin Graniitista tai vastaavasta luonnon materiaalista niinkuin esi Italiassa, mutta mistä saan materiaalin.
Pihan laitoin monen harkinnan jälkeen Suomalaisesta Graniitista oli paras valinta varmasti ei kulu loppuun 100 vuodessa.- tekisitjosrakentaisit
Tuossa graniitissa eristävyys pysyy samalla hyvällä tasolla koko talon eliniän :D :D :D :D
Suomesta graniittia on todella vaikea löytää, kun on jalat tukevasti ilmassa :D :D :D :D
- T.Yytyväinen
Graniitista vakavissaan taloja Suomessa tehdään tuskin ainuttakaan . Betoniin on tyytyminen ja eristystähä aina tarvitaan. Toinen vaihtoehto on tiilestä muuraaminen.
Parasta on kuitenkin tehdä kivimateriaalista , kestää isältä pojalle tai pidempäänkin .
Kysymykseen mistä tulee paras on sitten makuasia ja siihen vaikuttaa jo niin monta asiaa.
Homelautahimmelit on ainakin paskoja, yhden tällaisen hankin, mutta nyt on talo valettu betonista ja eristys hyvä 0.09 - Rakentaja2
Ei harkoista tule kivitaloa. Siitä tulee harkkotalo!
Puusta tulee puutalo.
Mistä tuntee kivitalon?
Soitapas Klemolan betonille ja kysy millainen on oikea kivitalo!
http://www.klemolanbetonioy.fi/
Sieltä saa oikeita kivitaloja. He toimittaa minnepäin Suomea vaan sellaisen. On siistiä työtä. Tulee valmiina sokkelit, sisä ja ulkoseinä.
Ei kun rakentamaan.
Varmaan rekat tulee keväällä kohti Kuopiota kivitalon seinät kyydissä.- raksaaja
Onko heillä villat vaiko EPS tai SPU eristeenä?
Tuulettumattomia villaeristyksiä oli betskutalot ennen... - Rakentaja2
raksaaja kirjoitti:
Onko heillä villat vaiko EPS tai SPU eristeenä?
Tuulettumattomia villaeristyksiä oli betskutalot ennen...Ei niihin mitään villoja nykyisin laiteta!
Niissä on ihan uudet eristemateriaalit. Kannattaa tutustua.... - Eijärkeäelkussa
Samalla tehdään vuotava ja homeherkkä talo, kun elementin pintaan liimataan/propataan eps tms. Eriste. Juuri näin on käynyt mm. Näille homekouluille. Kalliskin ratkaisu tuo elementti on ja rajoittaa myös arkkitehdin toimintaa. Tilauksen jälkeen muutokset lähes mahdottomia tai sikakalliita.. Ja niitä muutoksiahan aina tulee. Ikkuna-aukot eivät koskaan osu mittaansa ja niiden työstäminen on tuskaa. Nopeakaan se ei ole vaikak seinät nousevatkin harkkotaloa nopeammin... Muiden kohtien nysväämiseen menee enemmän aikaa, mitkä harkkotalossa tulevat automaattisesti (esim. Portaat ja kevyet väliseinät). Jos ny tilaan harkkotalon, sitä nostetaan jo heti roudan lähdettyä. Silloin vielä elementtitaloa suunniteltaisiin ja toimitus joskus kesemmällä... En löydä elementtiratkaisuista pientaloihin mitään järkeä tai parempaa. Tuo lötinä kivitalosta/harkkotalosta menee sektoriin hiekkalaatikkojuttuja.
- raksaaja
Itse sain aikoinaan tarjouksen betonielementtitalosta jossa olisi ollut valmiina seinäristeet elementin sisällä, valmis ulkoverhous, sähköputkitukset ja rasiat valmiina seinissä, pintatasoitteelle valmis sisäpinta jne. Pystytysaika 3 vrk netto.
Hintaa oli noin tupla lammipakettiin verrattuna, mutta loppuviimein olisi varmasti tullut halvemmaksi.
Ainoa huono puoli oli tuolloin villa eristeenä elementin sisällä. - utopiaakolmevrk
Jepjep..ja sitten heräsin ja päästin kissan ulos.
- raksaaja
Alakerran asennukseen menee yksi vuorokausi.
Välipohjan asennuksessa toinen vuorokausi.
Yläkerran asennuksessa kolmas, samalla voidaan nostaa vesikatto päälle.
Väliin tarvitaan juotosvalu vuorokausi lujittumista.
Ehkä 5 vuorokautta brutto. ;-) - raksaaja
Ja ainakin 2003 oli tarjouslaskenta sangen nopeaa. Kun lähetin autocad kuvat YBT:lle, sain saman päivän aikana tarjouksen.
- kannattikotiko
raksaaja kirjoitti:
Alakerran asennukseen menee yksi vuorokausi.
Välipohjan asennuksessa toinen vuorokausi.
Yläkerran asennuksessa kolmas, samalla voidaan nostaa vesikatto päälle.
Väliin tarvitaan juotosvalu vuorokausi lujittumista.
Ehkä 5 vuorokautta brutto. ;-)justjust. minä teen harkoista yhden kerroksen seinät viikossa, eli samaan taloon minulla menee harkoista 8 päivää enemmän. Sinä voitit ajassa tuon verran, mutta minä varmasti hinnassa ja laadussa.
- hihastakunvetää
raksaaja kirjoitti:
Ja ainakin 2003 oli tarjouslaskenta sangen nopeaa. Kun lähetin autocad kuvat YBT:lle, sain saman päivän aikana tarjouksen.
Lähetä minulle kuvat, saat tarjoushinnan minuutissa.
- IhteKlemola
raksaaja kirjoitti:
Onko heillä villat vaiko EPS tai SPU eristeenä?
Tuulettumattomia villaeristyksiä oli betskutalot ennen...Tarkoittanet TEILLÄ!
- Kivitalotehdäänharkoista
On noilla elementtivalmistajilla nyt tiukkaa kun julkis- yms. hallirakentaminen ei vedä. Yrittävät väkisin tuoda betonielenttejä pientalotyömaille, minne ne eivät mitenkään kuulu tai sovi. Ihmiset menevät hassuun ja sittenpä vasta maksetaan. Isot rakennusliikkeet ovat oppineet lakimiehineen näiden kanssa toimimaan, mutta kuluttaja se on niin yksin, että tulee äitiä nopeasti ikävä.
- Rr11
Suurin säästö syntyy kun heivaat sen arkkitehdin pois.
- raksaaja
Siis jos tyytyy pakettitaloon niin tuo totta.
Itse tuuskasin 3kk taloa piirtäen enkä saanut huoneita sopimaan alle 300m2 toteutukseen. Arkkitehti onnistui sheivaamaan miltei 100m2 pois ja huomasi monta mogaa.
Lisäksi arkkitehti teki suunnitelman moduuliin, sillä säästää pystytysvaiheessa paljon.
Arkkitehtikulu oli alle 3% kokonaiskustannuksista.
- naintein
Tee tai teetä kahi-runkoponteista kantavat- ja kahi-väliseinäponteista muut seinät ohutsaumalla muurattuna. Yhtenäiset eristeet ulkoseiniin. julkisvut tiili, rapattuna. Meille kävi puinen julkisivu.
- raksaaja
Runkovaiheessa pystytysporukka latoi ontelolaattojen päältä 1.5m lammin ulkoseinää ilman kiiloja. Seuraavan kahden varvin kohdalla kiilasivat jopa kahden kiilan korolla jotta saivat seinän takaisin linjamerkkeihin.
Ilta-aurinko paistoi harkkojen välistä sisään. Olisi pitänyt ehkä purattaa ne seinät.
Korjauksena eristekohtaan koetettiin injektoida hieman lisää uretaania jotta valu ei hitsaisi sisä ja ulkokuorta yhteen kylmäsillaksi.
Eilen huomasin että miltei ympäri talo on 13v jälkeen tuohon korkeuteen ilmestynyt hiushalkeama. Ilmeisesti lisäurtsu on heikentänyt valutulosta siltä kohtaa?
Samaisessa kohtaa kiertää myös kostunut "raita" seinässä eli uretaanin rakosista on huippupakkasissa kondensoitunut jokunen desi vettä sauman kohdalle ulkokuoreen.
Perfektionistia tuo ärsyttää, ei muuta väliä.
Nykyisin ei taideta harkkotalojen vaakasaumoja enään tiivistää uretaanilla ja se on selkeä parannus vanhaan vm2003 rakennustyyliin.- KeskiPäällikkö
Moro
mitä tarkoittaa:
"Nykyisin ei taideta harkkotalojen vaakasaumoja enään tiivistää uretaanilla ja se on selkeä parannus vanhaan vm2003 rakennustyyliin"
Meinaatko että harkon betoniosuudenkin väliin tuli urtsua? - raksaaja
Ei vaan EPS kohtaan. Vaaka- ja pystysaumoihin.
Pystysaumoissa ok, vaakasaumoissa se ei toimi.
(yleinen tapa on ollut myös harkon kuoreen tulleet pienet kolot paikata urtsalla. varaston seinät tein ylijäämistä ja rikkinäsisistä harkoista urtsalla palat takaisin liimaten, puuttuvan palan kohtaan laitoin lasikuituverkkoa serpo 410:ä ennen valua, harkot ohutsaumkamuurasin paikalleen, sitten valoin, EPS:n kohdalle 7mm paksu ja 20mm leveä solumuovisoiro, patentit kesti valun ja on taatusti kylmäsillaton ;-) ) - raksaaja
Lammin nykyharkoissa on syvenpi kolo keskellä EPS:ää kuin aiemmin https://i.vimeocdn.com/video/178504855.jpg?mw=1920&mh=1080&q=70 , se vois olla anteeksiantavanpi myös uretaanileikissä. Aiemmin harkko linttasi ruiskutetun uretaanin ja kun ylempi harkko nostettiin linjaan kiiloilla, ei uretaani enään täyttänyt syntynyttä rakoa.
(Kontaktia jäi kuitenkin silleen että harkot pysyi paikoillaan valussa.) - onnellinenSipokki
"Seuraavan kahden varvin kohdalla kiilasivat jopa kahden kiilan korolla jotta saivat seinän takaisin linjamerkkeihin."
Eikö tuo tehnyt jo seinästä vinon = tasoitetta riittävästi?
"Eilen huomasin että miltei ympäri talo on 13v jälkeen tuohon korkeuteen ilmestynyt hiushalkeama."
Oletko varma, että halkeama johtuu tuosta? Aika tyypillisestihän valuharkkotaloon tulee valukertojen väliin halkeama. Ettei tuossa kohtaa ole valujen väli? 1,5m korkeudella voisi sopia, jos olet kerroksen valanut kahdella kertaa.
"Samaisessa kohtaa kiertää myös kostunut "raita" seinässä eli uretaanin rakosista on huippupakkasissa kondensoitunut jokunen desi vettä sauman kohdalle ulkokuoreen."
Vai onko tuo raita vain betonin isomman ominaislämpökapasiteetin tuomaa kosteuden tiivistymistä lämpenevän (kosteamman) ulkoilman seurauksena ja betoni on vielä kylmää. Eli sama kuin lekataloissa syntyy saumojen kohdalle. Tuskin kuitenkaan mitään merkitystä oli kumpaa vain. - raksaaja
"Eikö tuo tehnyt jo seinästä vinon = tasoitetta riittävästi?"
Ei vinoa mutta hammastavan. (=tasoitetta ja kuppilaikkaa)
Hiushalkeamassa ei ole kyse valujen välistä. Yläkerran seinät valettiin yhdellä kerralla.
" isomman ominaislämpökapasiteetin tuomaa kosteuden tiivistymistä lämpenevän (kosteamman) ulkoilman seurauksena"
Arvelisin ettei ole tuota. Mutta kieltämättä siinä kohden on poikkeuksellisen paljon serpo 410:ä kun max 10mm sauma on tasoitteella täytetty.
- Deepcore
Passiivikivitalo ?
- Eiluottoa
Ei juma... Hevi, Passiivi, Malander, Palikka. Samaa säätöä eri paketissa. Kallis kuin mikä tehdä ja tekijöitä saa sitten etsiä.. samoin luin vastuunkantajaa kun 10v. Päästä rappingit tippuneet susituotteen pinnasta.
Mites Tero ja treenEssi... Vieläkö naurattaa ;)))
- tarviikoollakivitalo
Ap. lienee jo talonsa rakentanut, kun en jaksanut lukea kaikkia kirjoituksia. Eihän tontille kukaan määrää mitään kivitaloa rakentamaan, jos vain vaatimus on rapatut julkisvut ja siihen värit päälle.
Itse rakensin yhden talon rapatuilla julkisivuilla, kun korttelisuunnitelmassa vaadittiin rappaus.
Muurattiin vain verhous ohuesta harkosta, joka sitten rapattiin "pisaralla pidemmälle" rappauksella, eli katuharjalla ohut slammaus sementti/hiekkavellillä, jonka päälle kalkki-kvartsihiekka-valkosementtirappaus. Apinakin osaa tehdä tuollaisen rappauksen, kun vaan sama yksilö heittää ne soosit sinne seinälle. Hyvin ovat pysyneet siellä seinällä viimeiset 25 vuotta, kun olen siitä ohi ajellut. Näyttävän näköistä seinäpintaa tulee. Kvartsihiekkaa saa ilmaiseksi kerran käytettynä puhallushiekkana ja sekaan hieman karkeampaa kvartsikiveä 3-8mm
Talo tehtiin pitkästä tavarasta halvoilla/kierrätys tarpeilla.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123940MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar802049Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214908Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3818