Tällä sivustolla eräs asunnonostaja oli törmännyt lammi-taloon jonka seinät oli kahden vuoden asumisen jälkeen ollut ympäriin halkeilleet. Onko vastaavia tullut eteen ja mikä niiden syyksi on ilmennyt, seinän vai rappauksen ?
Halkeamia Lammi-talossa
Valintaatekevä
3113713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
ne läpimärät styroksit jäätymään talvella -> seinät halkeavat...
Lammin kiven betoniseiniin tulee halkeamia kuten betoniin yleensäkin tulee, eli kuivuemisen myötä tulee kutistumishalkeamia. Eli samanlaisia hiushalkeamia joita tulee esim. lattiavaluihin. Itsellä halkeamia tuli ehkä viisi kappaletta ennen pintojen viimeistelyä ja pari kappaletta sitten vielä jälkeen päin... aiemmin tuleet ovat jääneet piiloon pinnoitusten alle, mutta myöhemmin ilmestyneet näkyvät seinässä.
Tutkimuksissa on kyllä todettu että Lammin rakenteeseen ei kerry kosteutta... Periaattesahan rakenne on parempi kuin siporex.
Kerroppa vielä niistä tutkimuksista, mistä voin tilata sellaisen tulokset että lammin rakenteeseen ei kerry kosteutta???
Ei löytynyt netistä.
Kysy lähimmältä Lammi myyjältä.
(sain muinoin välituloksen about 1.5 vuotta mittausten aloittamisen jälkeen)
Miksi sinne kertyisi vettä?
Betoni läpäisee vesihöyryä "huonosti".
Niin myös käytetty, tiivislaatuinen EPS.
Mutta molemmat kuitenkin läpäisevät vesihöyryä.
Enpä ole ennen kuullut moisesta.
Meillä on löytynyt rungosta yksi hiushalkeama tähän mennessä (sekin ennen rappausta).
ongelmia niissä on ollut....kuten aina sandwich-rakenteissa....se on mielenkiintoista, kun styroxit pääsee kastumaan. Tosin vuosien varrella kastuvat varmasti!
"ongelmia niissä on ollut..."
Missä ja mitä?
".kuten aina sandwich-rakenteissa..."
Sandwitcheja on moneen lähtöön ja moneen tarkoitukseen.
".se on mielenkiintoista, kun styroxit pääsee kastumaan."
Eikä ole koska:
1) ne ei mätäne
2) vesihöyryn vaikutus on merkityksetön
3) rakenne on vesihöyryä läpäisevä.
"Tosin vuosien varrella kastuvat varmasti!"
Miten? Tutkimukset (toistaiseksi) osoittavat että kosteus ei kasva.
Eikö tuollaisessa rakenteessa pitäisi olla rautaa ristissä koko seinän alalla molemmin puolin. Yksi muuntitykki havainnollisti seinän olevan yksi iso palkki.
Onko rautaa? Onko valettu pakkasessa?
"Eikö tuollaisessa rakenteessa pitäisi olla rautaa ristissä koko seinän alalla molemmin puolin."
Ohjeen mukaisesti raudoitettu Lammi ulkoseinä on raudoitettu vaakaraudoituksella 400mm välein.
Lisäksi maanpaineseinään, ikkunan ja ovien pieliin ja ylityspalkkeihin tulee pystyraudoitus.
"Yksi muuntitykki havainnollisti seinän olevan yksi iso palkki. "
Liioittelua.
"Onko rautaa? Onko valettu pakkasessa? "
Aivan, hyviä pointseja. (valubetonissa ja raudassa voi "säästellä", mutta se kostautuu)
Onko perustettu hyvin?
Kuka on rapannut ja millä aineilla?
Onko rungon annettu kuivua ennen rappausta?
Onko rappaus tehty suorassa auringonpaisteessa?
Onko rappaus tehty kaljapalkalla?
Itse kuulin Kivilinnan edustajalta tuon, kun aloittelin omaa rojektia. Ei ollut rakenne vielä selvillä. Se on palkki koko seinä, sanoi. Tein pitkällä kaavalla omasta puusta koko talon.
Lammi halkeaa aina, koska styroksi on jatkuvasti märkää ja sitten talvella jäätyy.
Viime kesänä nostimme 70-luvulla rakennetun laiturin raadon pois järvestä ja siinä oli polystyreenikellukkeet, jotka oli tehty mökin rakennusvaiheessa jääneistä jämäpaloista. Siitä huolimatta, että ne töröksit olivat olleet vedessä lähes 30 vuotta ne oli käsipelillä arvioiden kuivat pintaa lukuunottamatta.
Taitaa olla joku Kastelli kauppias tuo spämmeri täällä. Ai niin varmana tietona voin kertoa, että puurunkoisissa taloissa joissa on töröksiä alapohjan eristeenä kasvaa aina lattiasientä. 20 vuotta vanhoissa puutaloissa ei usein edes mahdu enää sisälle, niin kovaa on sienen kasvu.
eihän styroksi kastu ja ime vettä itseensä...
ottakaa nyt taas ihan maalaisjärki käteen ,silläkin pärjää.
Nää on vaan näitä älyttömiä provoja... "jäätynyt styroksi halkaisee seinän"... salli mun nauraa. Kyllä tuollaiselle firmalle on elinehto, että rakenne toimii poikkeuksetta. Ja toimiihan se, onhan siitä vuosien kokemus.
Pääsikin on märkää täynnä. Halkeaako se pakkasessa?
Styroksi, esp,finnfoam tyyppiset eristeet eivät ime itseensä vettä. Kuuma vettä voi imeä , mutta mistä seinä sellaista saisi.
Kosteustekniset ominaisuudet EPS-eristeet ovat kosteusteknisesti kestäviä tuotteita. Kuivissa
tai lähes kuivissa lattia-, seinä- ja kattorakenteissa EPS-eristeen vettyvyys on vähäistä. EPS-materiaali ei ime itseensä kapillaarisesti vettä, eikä ulkopuolinen kosteus heikennä EPS-eristeen lämmöneristävyys- tai lujuusominaisuuksia. Kosteusteknisesti
vaativissa olosuhteissa, kuten routaeristyksissä
tulee kuitenkin käyttää käyttötarkoitukseen suunniteltuja tiiviitä EPS-routalaatuja.
EPS-eriste on vesihöyryn läpäisevyydeltään muita muovieristeitä läpäisevämpi materiaali. EPS-eriste ei siten toimi varsinaisena
höyrynsulkuna.
Jäätyvä styroksi ei kuule raudoitettua teräsbetonia halkaise. Se on kuule märkä siporex seinä joka murenee pakkaskorroosion seurauksena.
Lammiin voi tulla betonin kuivuessa kutistumahalkeamia, mutta siihen se jää.
Ja mistähän lähtien finfoamit ja EPS:t ovat olleet veden imureita? Tutustuppa poju vähän aiheeseen ennen kuin suollat moista paskaa sustasi.
Jos näin talvisaikaan rakentelee Lammista vaarana voi olla veden jäätyminen. Vesi liriseee aika pieniinkin kuoppiin ja sitten pakkanen, sitten lauhtuminen jne ,,,vesikin laajenee.
"Jos näin talvisaikaan rakentelee Lammista vaarana voi olla veden jäätyminen."
Jos lämpötila on pakkasella ei harkkoseinää tule kastella samoin kuin kesäkelillä. Lisäksi jos pakkanen alittaa -5 niin kannattanee käyttää pakkasbetonia & lämmitystä jne.
"Vesi liriseee aika pieniinkin kuoppiin ja sitten pakkanen, sitten lauhtuminen jne ,,,vesikin laajenee."
Kaikki halkeaa jos lammikoitunut vesi päässee jäätymään. Siitä ei auta Lammia syyttää.
On sulaa hulluutta rakentaa talvella ... etenkin lammista. Kustannukset nousee, työ hankaloituu, riskit kasvaa.
Niinpä, siksihän Kivilinna ..........
http://www.ytj.fi/Yrity2.asp?yavain=1301520&t=37B75FC4F69B255BE7FE21152BC7FF9EEFB758FD
Ei siis Kivilinna vaan Teiskon Kiinteistö- ja talomyynti Oy eli .....
Omatoimirakentajina perheeni puolesta voinen kertoa, että kodin rakentamista ollut 3,5 vuotta - silti tyytyväisiä juuri tähän ratkaisuun maalämpö pitää oikeasti lämpimän tässä talossa. jonkin verran tulevaisuusfriikkinä toivoin taloon myös puu- lämmitysmahdollisduuden eri kerroksiin. hyvää Itsepäisyyspäivää, hyvä lukija!
Missä?
tervetuloa katsomaan!!!
tervetuloa katsomaan maanpaineseiniä mainoskin tässä kai jo piilee, se on... kipsilista.fi löytyy Korpilahdelta?
Lammit ei ole kivitaloa nähnytkään
kuin sipuli: moniaineinen 'voileipä' rakenne alkaa kuoriutua muutaman lämmityskauden kuluttua... Ei voi korjata, parempi purkaa.
Neljä vuotta vanhassa talossa, kivet ladottu itse & työporukan kanssa ja valettu. Rapattu 2v. kuivumisen jälkeen Fesconin laastilla, jossa 1 aine alusta loppuun rapattuna vuoden jälkeen siitä Fesconin kalkkisementtimaalilla (joka on mahdoton maalata tasaisesti => kirjavaa jälkeä, kun on käytännössä semua).
Maalauksen jälkeen olen huomannnut uusia hius ( Ei onnistu millään. Lisäksi jo ensimmäinen kerta tukkii kauniin rappauksen ja toisella kerralla tulee jo lähes tasaista => Ihan ..skaa tavaraa!
Luulen, että nämä ulkorappausmuusit jossa yksi massa alusta loppuun ei ole kovin hyvä valinta halkeamia pelkääville.
Sisällä on myös ollut halkeamia ikkunoiden alla (tasoituksen päälle maalatut seinät), mutta ne on muutamaan kertaan korjattu ja nyt OK (meillä ei ole rättejä tasoitemuusin alla). Suosittelen rättejä, jos ei halua maalailla useampana vuonna peräkkäin tai lasikuitutapetteja jne.
Sisällä halkeamat ovat ilmestyneet aikaisemmin kun olemma olleet poissa kotoa ja lämmöt on laskettu 15C. => lämpölaajeniminen/kutistuminen on melkoista. Luin jostain kommentin, että maalämpö pitää tasaisen lämmön kivitalossa ympärivuoden ja auttaa asiaa. Voip olla näin, muttei käy suorasähkölämpölämmittäjän ajatusmaailmaan. Lämmönpudotusta käytetään joka päivä aina kun ei olla kotona. Seinät kun varaa lämpöä niin vaikutusta ei pikkupakkasilla edes huomaa.
Olen ollut kyllä melko pettynyt näihin halkeiluihin vaikkakin taitavat olla tyypillisiä kivitaloille merkistä huolimatta. Rakennustapana yritimme tehdä viimeisen päälle hyvin.
Itse Lammikivistä ja rakentamisesta sen verran, että vibraa pitää käyttää toisessa valussa niin perkeleesti ikkunoiden ja ovien yliraudoitusten kohdalla. Ja kannattaa varata aikaa ko. valulle, sitä kun saa painaa pitkän aikaa per räppänä. Vibraäijiä/tyttöjä on syytä olla vähintää 2. Toinen vibraa kiven sisältä ja toinen ulkoa. Ja vinkki sitä betoniluuri firmaa välttäisin. Halvin kura, mutta suurimmat aikataksatukset.
Hyvää tietysti on hiljaisuus sisällä (uskomattoman hiljainen talo) ja hyvä lämmöneristys! Suorasähkö varaavatakka jops kyllä kelpaa kustannusten kanssa. Ihmekkös, noita veroja meinataan nostaa, pääsee ilmeisesti liian halvalla lämmityksessä.