On henkilöt A ja B .. Heillä on keskinäinen omistusoikeus testamentti toissijaismääräyksellä jossa toissijaissaajalle määrätään täydellä omistusoikeudella koko omaisuus.
A kuolee , B saa omaisuuden ensiin halliintaansa.
B menee uudelleen naimisiin ja taktikoittee kaiken omaisuuden uudelle puolisolle ja tekee hänen kanssaan myös keskinäisen omistusoikeustestamentin.
No B kuolee tyhjätaskuna . Uudella vaimolla omaisuus.
Uusi vaimo kuolee 6 kuukauden päästä perään.
Nyt tuli kirje pankin lakimieheltä koskien perunkirjoitus tilaisuutta ja teksti että: Koska osituksia ei ole A ja B välillä tehty, niin katsomme teidän olevan osakas myös uuden vaimon kuolinpesään..
Mitäs tuolla osakkuudella on nyt merkitystä, vai onko sillä mitään ?
A kuolee , B saa omaisuuden ensiin halliintaansa.
B menee uudelleen naimisiin ja taktikoittee kaiken omaisuuden uudelle puolisolle ja tekee hänen kanssaan myös keskinäisen omistusoikeustestamentin.
No B kuolee tyhjätaskuna . Uudella vaimolla omaisuus.
Uusi vaimo kuolee 6 kuukauden päästä perään.
Nyt tuli kirje pankin lakimieheltä koskien perunkirjoitus tilaisuutta ja teksti että: Koska osituksia ei ole A ja B välillä tehty, niin katsomme teidän olevan osakas myös uuden vaimon kuolinpesään..
Mitäs tuolla osakkuudella on nyt merkitystä, vai onko sillä mitään ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sehän tarkoittaa sitä että täppiä olisi tulossa.
Niin olemme koittaneet saada sitä täppiä uuden vaimon perikunnalta, mutta he ovat siitä kieltäytyneet. sanoneet , että ei ole mitään oikeutta hänen omaisuuteensa/ tai hänen pesäänsä.
Omaisuus mikä sieltä löytyy oli kyllä A ja B omistuksessa ennen. Mutta Kun B junaili hienosti ne uudelle puolisolle.
Haen vaan sitä kysymyksellä, että nyt ehkä voisi hakea pesänselvittäjää/jakajaa uuden vaimon pesään myös ? Kun osakkuus on myönnetty.
"No B kuolee tyhjätaskuna . Uudella vaimolla omaisuus."
"B menee uudelleen naimisiin ja taktikoittee kaiken omaisuuden uudelle puolisolle ja tekee hänen kanssaan myös keskinäisen omistusoikeustestamentin."
Tämän uuden testamentin voi siis (A:n toissijainen perillinen) lähtökohtaisesti unohtaa, muuta kuin korkeintaan todisteena B:n tarkoituksesta määrätä A:lta saamastaan omaisuudesta lainvastaisella tavalla.
"Koska osituksia ei ole A ja B välillä tehty, niin katsomme teidän olevan osakas myös uuden vaimon kuolinpesään.. "
Pankin lakimies on ymmärtänyt asian väärin (tai sinä selostit sen täällä väärin). A:n testamentinsaaja (=toissijainen perillinen) on B:n kuolinpesän osakas, ellei A:n testamentista toisin johdu. A:n ja B:n välillä ei edes tule tehtäväksi ositusta, jos kyseessä on PK 11-luvun "linkkisäännön" kautta PK 3-luvun tilanne. Se seikka, onko ositusta tai PK 3-luvun jakoa tehty A:n ja B:n välillä, vaiko ei, ei voi mitenkään perustaa toissijaiselle perilliselle osakkuusasemaa uuden vaimon (U) kuolinpesään.
Se miten rykelmä lähtee purkautumaan, kertoo parhaiten PK 3:6:
"Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta.
Jos eloonjääneen puolison elinaikana toimitetaan ositus hänen ja hänen uuden puolisonsa tai tämän perillisten kesken, erotettakoon eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä ja yksityisestä omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison perillisten varalle omaisuutta niin paljon, että se vastaa sitä, mikä 1–4 §:n mukaan on heille tuleva.
Mitä 4 §:ssä on säädetty sen varalta, että eloonjäänyt puoliso on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut omaisuutta, on vastaavasti noudatettava, milloin hän uuden avioliiton johdosta on osituksessa saanut enemmän kuin hänellä on aikaisemmin ollut."
"että nyt ehkä voisi hakea pesänselvittäjää/jakajaa uuden vaimon pesään myös ?"
Et ole tuon vieraan ja vihamielisen pesän osakas. mutta voit kyllä hakea pesänjakajaa toimittamaan osituksen/erottelun B:n ja U:n välille. Selvittäjämääräys ei liene mahdollinen.
Näkisin että asian ydin on, että U:n oikeudenomistajien on kunnianvastaista ja arvotonta vedota B.n tekemiin toimiin, joilla A:n omaisuutta junailtu väärään sukuun. Nämä toimenpiteet voivat olla OikTL:n mukaisestikin pätemättömiä. Joka tapauksessa tälläisen riitaisan asian hoitaminen vaatii lakimiehen käyttöä edustajanasi. Tämä on aivan liian monimutkainen tapaus maallikoille.
Vastaava tapaus oli käsillä kuukausi pari sitten. Jos "uudistuksessa" olisi säilytetty hakutoiminto, olisi helppoa linkittää siihen. Nyt sitten kaikki on tehtävä uudestaan.
Puolisot A ja B
B:n uusi puoliso C
C:n perillinen D
A:n testamentin toissijaissaaja X.
(1) A:n kuoltua B on perinyt A:n omaisuuden testamentilla, missä toissijaismääräys X:lle
PK 12:1
"Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu."
(2) B:n kuoltua B:n pesä lähtökohtaisesti puolitetaan. B ei saa toisesta puolikkaasta määrätä testamentilla.
PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen [toissijainen testamentinsaaja tai tämän] jälkeläinen on elossa, saa [tämä] puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
(3) B:n antama lahja voi B:n pesää jaettaessa oikeuttaa X:n saamaan vastiketta jaossa D:lle tulevasta osuudesta.
PK 3:3.1
"Jos [B] on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon [X:n] oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on [B:n] pesää jaettaessa [D:lle] tulevasta osuudesta suoritettava [X:lle] vastiketta [tämän pesäosuuden] vähentymisestä."
(4) Jos vastiketta ei voida suorittaa (kun B:n pesä on tyhjä), D:n on palautettava lahja tai sen arvo, jos hän tiesi tai hänen piti tietää, että lahjoitus loukkasi X:n oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa B:n jälkeen toimitetusta perunkirjoituksesta, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
PK 3:3.2
"Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli [D] tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi [X:n] oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus [B:n] jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
>>Nyt tuli kirje pankin lakimieheltä koskien perunkirjoitus tilaisuutta ja teksti että: Koska osituksia ei ole A ja B välillä tehty, niin katsomme teidän olevan osakas myös uuden vaimon kuolinpesään.. <<
Kun pesän jakoa A/B ei ole tehty (PK 3:1.2), tulee X, joka on B:n pesän osakas, kutsua B:n lesken C:n jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen. Kun pesänjako A/B on tehty, toimitetaan omaisuuden ositus B/C, missä osituksessa X ei ole osakas.
tätä hänkala änkyrän kommenttia olen itsekin asianajajan kanssa miettinyt: Näkisin että asian ydin on, että U:n oikeudenomistajien on kunnianvastaista ja arvotonta vedota B.n tekemiin toimiin, joilla A:n omaisuutta junailtu väärään sukuun. Nämä toimenpiteet voivat olla OikTL:n mukaisestikin pätemättömiä
Eli B on tehnyt vastoin A testamentin määräystä vastaan.
Mitäs sitten jos näin oikeudessa saisi läpi " olennaisten edellytysten vastaisesti". . Mihin tilaan pesä muuttuu?
Kun perinnöstä on kysymys, sovellettaviksi tulevat erikoislain eli perintökaaren säännökset, eivät oikeustoimilain säännökset. (OikTL tulisi kyseeseen, jos B/B:n oikeudenomistaja vaatisi tekemänsä lahjoituksen julistamista pätemättömäksi D:tä vastaan nostetulla kanteella.) Perintökaaren 3 luvussa on tapaukseen soveltuvat säännökset (jotka olen siihen sovellettuina yllä referoinut). Niiden mukaan mannään ja tapaus ratkaistaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3
No asianajaja sanoi suoran kanteen olevan mahdollinen D:en oikeuden omistajia vastaan. Myös tuttu tuomari sanoi näin myös, koska hukkaaminen ei ole lievää mitenkään vaan törkeää.. Eikä ole kyse hukkaamisesta vaan varojensiirrosta.
Menestymistä ei tietenkään kukaan takaa. Voi tulla takkiin pahasti tai voittaa huomattavasti.
>>No asianajaja sanoi suoran kanteen olevan mahdollinen D:en oikeuden omistajia vastaan.<<
Ei liene kyse D:n oikeudenomistajista, vaan C:n (eli B:n lesken) oikeudenomistajista, jotka ovat C:n antamien lahjojen saajia. (Vai onko D:kin kuollut?) Kanne perustuu tällöin PK 3 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentin edelle lainaamiini säännöksiin.
PK 3:3.1-2
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä."
On D:kin kuollut. Joten on jäljellä minä ja D:en lapset..
Se kanne kohdistetaan siis D:een pesää vastaan. Pakko koitta muita lakia saada mukaan kun ei tuo aikarajoitus riitä juuri.
Oho, meni sekaisin jo aakkoset.
El D ole kuollut.
Nyt tuli outo tilanne eteen.. vuonna 2004 on ostettu asunto josta johtuu B:en ylivelkaisuus.
Siis B ja C :llä on yhteinen asuntolaina jota B on maksanut mutta ei omista asuntoa.
Ja se katsotaan B velaksi. Sekä myös velkaa C henkilölle hautajaisten verran vaikka C sai enemmän hautajaisavustusta B:een vakuutusyhtiöltä.
Voisiko tuon asunnon kuviota vaatia oikeudessa kumotuksi. Koska B on maksanut asuntolainaa toisen hyväksi ja sitä on jopa hiukan edelleen jäljellä. Asunto on panttina velalle.