Kukaan ei tarvitse mua,haluan pois,tuska sisällä..

turhatyttö

En todellakaan ollut varma mihin aihealueeseen tämä kuuluu mutta laitoin nyt tänne...Ja muuten, kaikki saa kommentoida, mutta ei tyhmiä ja turhia viestejä,kiitos! Minun on vain pakko saada purkaa tunteeni jonnekin anonyymina........

Siis mun elämässäni on nyt ollut niin paljon tuskaa ja surua ym. toinen vanhemmista huutaa,lyö ym. En uskalla kertoa mihinkään,koska aikavarmasti salaisuus.. Vanhemmat ei ymmärrä miltä mun sisälläni oikeasti tuntuu, ne ei oikeastaan näe mitään muuta kuin ulkokuoren. Sisällä on piiloutuneena jotakin sellaista, mitä kukaan ei luultavasti voisi minusta kuvitellakaan. Sisällä raivoaa tuska, ja kukaan ei ymmärrä välillä edes kysyä miltä tuntuu. Haluaisin vain kuolla, tämä tunne on yleensä ohimenevää,mutta palaa kuitenkin aina takaisin, mutta en ole varma pitäisikö se tunne ottaa tosissaan, tekisinkö oikeasti itselleni jotakin niin että kuolisin..Olen jo itse asiassa yrittänyt keksiä jotakin tapaa siihen. Oikeasti, kaipaan ehkä apua, tavallaan en halua apua enkä sitä keneltäkään pyydäkään, mutta toisaalta toivon että joku auttaisi mua ennen kuin on liian myöhäistä...mä en pysty enää ajattelemaan järkevästi jokaista asiaa,esim sitä että jos en tekisikään itsemurhaa...Jossakin syvällä sisimmässäni mulla ehkä on hyvin pieni pelko siitä jos toteutankin ajatukseni todellisuudessa...Toinen vanhemmista haukkuu ties millä sanoilla ja uhkailee sisäoppilaitoksella ym ja kukaan (joka asiasta tietää) ei tee mitään puolustaakseen minua..Olen yrittänyt olla ajattelematta itsemurhaa, yrittänyt vain elää.Eikä mikään auta...Pyydän että joku ystävällinen nyt laittais jonkun kommentin,en kestä enää!

Että tällaista tuskan purkamista..........

9

184

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • turhatyttö

      Ja siis oikeesti nyt se tunne hävis taas hetkeks, en tiedä koska palaa, mutta aina välillä tulee sellasia "aaltoja", että kerran tulee tosi voimakkaana, häipyy, ja palaa taas yhtä voimakkaana...

    • Äläjääyksin

      Otapa yhteyttä vaikka terveyden - tai sairaanhoitajaan. Tai alueellasi on varmasti olemassa myös joku akuuttihoitaja kehen ottaa yhteyttä. Googlaamaan ja sitä kautta saamaan oikeasti apua.

      • turhatyttö

        No kun ihan oikeasti mä en pysty ottamaan tuntemattomiin yhteyttä (aika paha), ja en pysty kertomaan tästä kellekään kun pelkään että "joku muukin" saa selville........


      • turhatyttö

        No mä en pystyis muuten kun anonyymina ja netin kautta... Olisko siihen mitään mahdollisuutta??


      • turhatyttö

        Sori, tuli vahingossa kaks viestiä kun en muistanut lähettäneeni edellistä...no tää on just tätä...


    • angelcrue

      Eikö toinen vanhempi puolusta sua vai eikö uskalla?Elättekö koko ajan pelossa?Lastahan ei saa lyödä sen kieltää laki.Uskaltaisitko puhua kuoluterkkarille tai soittaa auttavaan puhelimeen mistä sais neuvoja.Voitko muuttaa pois kotoa olekko vielä sen ikäinen voisit sit huikata vanhemmalle -moro tää lähtee ny "sisäoppilaitokseen".jos kotona on mahdotonta asua.Voimahalaus!

    • fanta621

      ei todellakaan kannata tehdä itsaria nimimerkki kokemusta on ja onneksi selvisin siitä ja käyn viikottain psykiatrin luona keskustelemassa,minulta ois jäänyt 5 lasta suremaan,joten suosittelen ammatti apua.olen ollut masennuksen takia hoidossa muurolassa ja se todella auttoi itsarin lopettamista nyt syön lääkkeitä masennukseen ja tiedän tunteen joka sinulla on.
      itse en ole päässyt tietyistä asioista yli,mutta tiedän että minua ainakin lapset rakastaa ja heidän rakkaudella isäänsä kohtaan on suuri merkitys,mutta en osaa sanoa sinulle paljoa,vaikka on kokemusta,mutta joku sinua rakastaa siitä olen ihan varma.moni jää suremaan jos teet itsarin ja mikä huonointa ei pysty näkemään kuka tai ketkä jää suremaan itsellä ollut nyt aikaa miettiä mitä olen tehnyt ja sen on sisaretkin huomannut että olin muuttunut,joten älä edes harkitse itsaria

    • IhmeTyyppiTaidanOlla

      Onko sinulla haaveita? Jos on, sinun kannattaa vielä yrittää. Ehkä ei kauaa, mutta pitkitä, joku päivä, tunti, minuutti tai sekuntti elämäsi voi kääntyä päälaelleen. Entä onko ystäviä tai jotakuta muuta, edes lemmikkiä jolle voisit kertoa? Ihan vain puhuminen voi auttaa, eikä sillä ole aina edes väliä osaako toinen vastata x)
      Olen itsekkin masentunut jo siitä asti kun vanhempani erosivat -08 (eivätkä mitenkään hiljaisesti, vaan erittäin väkivalaisesti veljeni ja minun silmien edessä). Olen siis ollut 7 vuotta alhaalla, ja tehnyt Sen useammankin kertaa, ja jotenkin vain... olen yhä tässä. Sillä minä sain maailman ihanimman ystävän, ihan yllättäin, yhteisen ystävän ansiosta. Ja hän antaa minulle nykyisin toivoa, kuuden vuoden odottamisen jälkeen, ja uskon parempaan huomiseen. Ja pikku hiljaa olen noussut ylöspäin suostani, vaikka yhäkin on niitä päiviä joina tahtoisin lähteä.
      Joten minun neuvoni on, että odota ja koeta unohtaa. Yritä elää elämääsi ja panostaa johonkin sinulle tärkeään, vaikka ystäviin.
      Ps. taidan kuulostaa joltain äiti-ihmiseltä vai mitä? x(

    • Hei turhatyttö,

      Jos sinulla on akuutti hätätilanne ja pelkäät vahingoittavasi itseäsi tai että sinua vahingoitetaan, soita hätänumeroon 112.

      Jos taas hitaampikin keskusteluapu riittää, voit soittaa esimerkiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 010 195 202, joka on auki arkisin 9-07 ja viikonloppuisin 15-07. Myös www.tukinet.net -sivulla voi saada anonyymisti keskusteluapua. Voisi olla myös hyvä ajatus ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai kouluterveydenhoitajaan, jotta saisit apua ahdistukseesi.

      Onko sinulla jotakin sukulaista, opettajaa tai muuta turvallista aikuista, jonka kanssa voisit puhua asiasta?

      Ethän kuitenkaan jää ahdistuksesi kanssa yksin, vaan hae rohkeasti apua! Meillä kaikilla on oikeus tuntea olevamme turvassa ja kuultuja.

      Terveisin
      Ella ja Linda NettiSaappaasta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta

      Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä
      Ruoka ja juoma
      69
      2010
    2. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      129
      1396
    3. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      132
      1363
    4. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      143
      1082
    5. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      103
      932
    6. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      348
      868
    7. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      754
    8. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      55
      694
    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      50
      673
    10. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      67
      664
    Aihe