Kukaan ei tarvitse mua,haluan pois,tuska sisällä..

turhatyttö

En todellakaan ollut varma mihin aihealueeseen tämä kuuluu mutta laitoin nyt tänne...Ja muuten, kaikki saa kommentoida, mutta ei tyhmiä ja turhia viestejä,kiitos! Minun on vain pakko saada purkaa tunteeni jonnekin anonyymina........

Siis mun elämässäni on nyt ollut niin paljon tuskaa ja surua ym. toinen vanhemmista huutaa,lyö ym. En uskalla kertoa mihinkään,koska aikavarmasti salaisuus.. Vanhemmat ei ymmärrä miltä mun sisälläni oikeasti tuntuu, ne ei oikeastaan näe mitään muuta kuin ulkokuoren. Sisällä on piiloutuneena jotakin sellaista, mitä kukaan ei luultavasti voisi minusta kuvitellakaan. Sisällä raivoaa tuska, ja kukaan ei ymmärrä välillä edes kysyä miltä tuntuu. Haluaisin vain kuolla, tämä tunne on yleensä ohimenevää,mutta palaa kuitenkin aina takaisin, mutta en ole varma pitäisikö se tunne ottaa tosissaan, tekisinkö oikeasti itselleni jotakin niin että kuolisin..Olen jo itse asiassa yrittänyt keksiä jotakin tapaa siihen. Oikeasti, kaipaan ehkä apua, tavallaan en halua apua enkä sitä keneltäkään pyydäkään, mutta toisaalta toivon että joku auttaisi mua ennen kuin on liian myöhäistä...mä en pysty enää ajattelemaan järkevästi jokaista asiaa,esim sitä että jos en tekisikään itsemurhaa...Jossakin syvällä sisimmässäni mulla ehkä on hyvin pieni pelko siitä jos toteutankin ajatukseni todellisuudessa...Toinen vanhemmista haukkuu ties millä sanoilla ja uhkailee sisäoppilaitoksella ym ja kukaan (joka asiasta tietää) ei tee mitään puolustaakseen minua..Olen yrittänyt olla ajattelematta itsemurhaa, yrittänyt vain elää.Eikä mikään auta...Pyydän että joku ystävällinen nyt laittais jonkun kommentin,en kestä enää!

Että tällaista tuskan purkamista..........

9

140

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • turhatyttö

      Ja siis oikeesti nyt se tunne hävis taas hetkeks, en tiedä koska palaa, mutta aina välillä tulee sellasia "aaltoja", että kerran tulee tosi voimakkaana, häipyy, ja palaa taas yhtä voimakkaana...

    • Äläjääyksin

      Otapa yhteyttä vaikka terveyden - tai sairaanhoitajaan. Tai alueellasi on varmasti olemassa myös joku akuuttihoitaja kehen ottaa yhteyttä. Googlaamaan ja sitä kautta saamaan oikeasti apua.

      • turhatyttö

        No kun ihan oikeasti mä en pysty ottamaan tuntemattomiin yhteyttä (aika paha), ja en pysty kertomaan tästä kellekään kun pelkään että "joku muukin" saa selville........


      • turhatyttö

        No mä en pystyis muuten kun anonyymina ja netin kautta... Olisko siihen mitään mahdollisuutta??


      • turhatyttö

        Sori, tuli vahingossa kaks viestiä kun en muistanut lähettäneeni edellistä...no tää on just tätä...


    • angelcrue

      Eikö toinen vanhempi puolusta sua vai eikö uskalla?Elättekö koko ajan pelossa?Lastahan ei saa lyödä sen kieltää laki.Uskaltaisitko puhua kuoluterkkarille tai soittaa auttavaan puhelimeen mistä sais neuvoja.Voitko muuttaa pois kotoa olekko vielä sen ikäinen voisit sit huikata vanhemmalle -moro tää lähtee ny "sisäoppilaitokseen".jos kotona on mahdotonta asua.Voimahalaus!

    • fanta621

      ei todellakaan kannata tehdä itsaria nimimerkki kokemusta on ja onneksi selvisin siitä ja käyn viikottain psykiatrin luona keskustelemassa,minulta ois jäänyt 5 lasta suremaan,joten suosittelen ammatti apua.olen ollut masennuksen takia hoidossa muurolassa ja se todella auttoi itsarin lopettamista nyt syön lääkkeitä masennukseen ja tiedän tunteen joka sinulla on.
      itse en ole päässyt tietyistä asioista yli,mutta tiedän että minua ainakin lapset rakastaa ja heidän rakkaudella isäänsä kohtaan on suuri merkitys,mutta en osaa sanoa sinulle paljoa,vaikka on kokemusta,mutta joku sinua rakastaa siitä olen ihan varma.moni jää suremaan jos teet itsarin ja mikä huonointa ei pysty näkemään kuka tai ketkä jää suremaan itsellä ollut nyt aikaa miettiä mitä olen tehnyt ja sen on sisaretkin huomannut että olin muuttunut,joten älä edes harkitse itsaria

    • IhmeTyyppiTaidanOlla

      Onko sinulla haaveita? Jos on, sinun kannattaa vielä yrittää. Ehkä ei kauaa, mutta pitkitä, joku päivä, tunti, minuutti tai sekuntti elämäsi voi kääntyä päälaelleen. Entä onko ystäviä tai jotakuta muuta, edes lemmikkiä jolle voisit kertoa? Ihan vain puhuminen voi auttaa, eikä sillä ole aina edes väliä osaako toinen vastata x)
      Olen itsekkin masentunut jo siitä asti kun vanhempani erosivat -08 (eivätkä mitenkään hiljaisesti, vaan erittäin väkivalaisesti veljeni ja minun silmien edessä). Olen siis ollut 7 vuotta alhaalla, ja tehnyt Sen useammankin kertaa, ja jotenkin vain... olen yhä tässä. Sillä minä sain maailman ihanimman ystävän, ihan yllättäin, yhteisen ystävän ansiosta. Ja hän antaa minulle nykyisin toivoa, kuuden vuoden odottamisen jälkeen, ja uskon parempaan huomiseen. Ja pikku hiljaa olen noussut ylöspäin suostani, vaikka yhäkin on niitä päiviä joina tahtoisin lähteä.
      Joten minun neuvoni on, että odota ja koeta unohtaa. Yritä elää elämääsi ja panostaa johonkin sinulle tärkeään, vaikka ystäviin.
      Ps. taidan kuulostaa joltain äiti-ihmiseltä vai mitä? x(

    • Hei turhatyttö,

      Jos sinulla on akuutti hätätilanne ja pelkäät vahingoittavasi itseäsi tai että sinua vahingoitetaan, soita hätänumeroon 112.

      Jos taas hitaampikin keskusteluapu riittää, voit soittaa esimerkiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen 010 195 202, joka on auki arkisin 9-07 ja viikonloppuisin 15-07. Myös www.tukinet.net -sivulla voi saada anonyymisti keskusteluapua. Voisi olla myös hyvä ajatus ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai kouluterveydenhoitajaan, jotta saisit apua ahdistukseesi.

      Onko sinulla jotakin sukulaista, opettajaa tai muuta turvallista aikuista, jonka kanssa voisit puhua asiasta?

      Ethän kuitenkaan jää ahdistuksesi kanssa yksin, vaan hae rohkeasti apua! Meillä kaikilla on oikeus tuntea olevamme turvassa ja kuultuja.

      Terveisin
      Ella ja Linda NettiSaappaasta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      77
      5872
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3231
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      44
      2848
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2112
    5. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      27
      2095
    6. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      104
      1913
    7. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      1889
    8. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      177
      1857
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1518
    10. Askanmäessä Huippu esitys

      Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna
      Puolanka
      17
      1288
    Aihe