Tämä on syytä pitää mielessä kun puhutaan sotilasyhteistyöstä Ruotsin kanssa.
Ruotsi pääministeri Hansson Suomen sotilaallisesta auttamisesta Talvisodassa.
Martti Turtolan väitöskirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmentä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Ruotsin pääministeri tuolloin Talvisodan aikana oli Per Hansson.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Per_Albin_Hansson
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_diplomatia
Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä 1923-1939
34
212
Vastaukset
- Bror-Erik
Tuossa otteessa edellä nyt unehtuu täysin Ruotsin tukala asema Talvi-ja Maailmansodan
alettua 1939. On perin ymmärrettävää ettei virallinen Ruotsi sännännyt huokumaan myötä-
tuntoa Suomelle samalla kun sen eteläinen naapuri Saksa oli liitossa Neuvostoliiton kanssa.
Ja Talvisotaa käytiin.Ruotsi tarvitsi joukkonsa hyvinkin tarkasti omaan puolustukseensa,lä-
hinnä Saksan pelosta.Välirauhan aikana Ruotsin tuki konkretisoitui Jäämerentien liiken-
teessä joka oli yhteinen intressi ja jatkosodan vuosina taloudellinen apu länsinaapuris-
ta oli merkittävää,puhumattakaan sotain jälkeisestä köyhyyden ajasta maassamme.- teidänsotanne
Et tiedä mitään. Iso osa sodassa käytetyistä aseista tuli Ruotsista. Kyseessähän oli lopulta läntisen maailman painostus joka pysäytti idän demonin. Stalin olisi saattanut juuttua ties minkälaiseen kiipeliin sodan jatkuessa.
- Sotalapsi
B-E on aivan oikeassa. Ruotsi pelkäsi Saksaa enemmän Kuin NL:a. Lopilta meneteltiin siten, että Ruotsi toimitti Suomelle aseita ja muuta sotamateriaalia ja Saksa antoi korvausta tilalle.
Saksakaan ei halunnut Suomen valtaamista, vaikka ei voinut puuttua NL:n toimiin. - 1939-1940
》Iso osa sodassa käytetyistä aseista tuli Ruotsista.《
Eniten tykkejä saatiin Ranskasta, Englannista ja tietenkin NL:sta.
Ruotsi toimitti ihan Talvisodan lopulla 150 000 kranaattia MUTTA ei niiden sytyttimiä. Ne tuli ihan sodan loppupäivinä. Näin roistomaisesti Ruotsi kumarsi ryssiä.
Suotta ei sanota kuinka Suomi on kahden roistovaltion välissä. - Sotalapsi
"Näin roistomaisesti Ruotsi kumarsi ryssiä."
Toistelet vanhoja valeitasi. Sytyttimet harhautuivat rautatiekuljetuksessa. Ruotsi ei tietenkään voinut tietää, milloin sota päättyy.
Ruotsi avusti Talvisodassa ylivoimaisesti eniten. Ilman Ruotsin apua olisimme olleet vielä suuremmissa ongelmissa. Kumma, että siitäkin pitää valehdella. - Komukkahurrit
Auttoi joo. Myi mm. kranaatteja jotka oli halkaisijaltaan 1 mm. liian suuria. Tuli myös toimivaa tavaraa, mm. Fiat hävittäjälentokoneet toimitettiin ruotsin kautta, Brewsterit jopa koottiin Trolhättanissa, eivät vain ehtineet.
- albinbernstein
1939-1940 kirjoitti:
》Iso osa sodassa käytetyistä aseista tuli Ruotsista.《
Eniten tykkejä saatiin Ranskasta, Englannista ja tietenkin NL:sta.
Ruotsi toimitti ihan Talvisodan lopulla 150 000 kranaattia MUTTA ei niiden sytyttimiä. Ne tuli ihan sodan loppupäivinä. Näin roistomaisesti Ruotsi kumarsi ryssiä.
Suotta ei sanota kuinka Suomi on kahden roistovaltion välissä.Ruotsi antoi pienenä valtiona sen minkä pystyi. Suurin estä Suomen ja Ruotsin sotilaalliselle yhteistyölle on ollut Ruotsin työväestön omaksuma sosiaalidemokratia. Kuningas joutui Hanssonin painostuksesta ilmoittamaan suomalaisille ettei pidä ainakaan taistelun jatkamiseen odottaa apua.
- ukrainanasia
Komukkahurrit kirjoitti:
Auttoi joo. Myi mm. kranaatteja jotka oli halkaisijaltaan 1 mm. liian suuria. Tuli myös toimivaa tavaraa, mm. Fiat hävittäjälentokoneet toimitettiin ruotsin kautta, Brewsterit jopa koottiin Trolhättanissa, eivät vain ehtineet.
Ruotsissa ja Suomessa ei varauduttu sotaan edes Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen, toivottavasti on tästä opittu.
- putitorace
Perseenisä taas hourailee. Homma kaatui Neuvostoliiton vastustukseen.
- Sotalapsi
NL puuttui Ruotsin ja Suomen yhteistyöhön vasta välirauhan aikana.
- kovakovaavastaan
Kunpa Ruotsi olisi liittynyt NATOON jo heti sotien jälkeen, me oltaisi päästy sitten 1994.
- Sotalapsi
Ruotsin puolueettomuus suojasi myös Suomea. Ruotsi ei ottanut riskiä puna-armeijan tulosta Tornionjoelle ja Ahvenanmaalle.
- samsimoiknveltjnhb
Stalinilla oli kiire Koreassa Norjan ja Tanskan liittyessä NATOON. Suomen "erillisrauha" ja Erlanderin huono politiikka ovat vastuussa nykyisestä Suomen ja Ruotsin heikosta tilanteesta. Saisiko Venäjä edes nopeasti sotaa. Stalin hyökkäsi Suomen kimppuun ilman sodanjulistusta. Homma haiskahti fasismilta. Neukku ei vedonnut Kansainliittoon tai mihinkään, tutkimuksissahan olisi saattanut paljastua ettei mitään sotilaita ollut lähellä Mainilaa. Venäläisillä ja saksalaisilla oli jo Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen mielessä saada lisää elintilaa.
- harkushamacag
Aikoinaan asia oli noin, toivotaan ettei ole enää.
- ValheellakinRajansa
》Ruotsi hylkäsi Talvisodan aikana Suomen hallituksen pyynnöt sotilaallisesta väliintulosta. Ruotsin kylmäkiskoisuus herätti Suomessa katkeruutta, vaikka Ruotsi antoi taloudellista apua, ja rintamalla taisteli myös 8000 ruotsalaista vapaaehtoista.
"Suomalaiset pettyneet toiveuniinsa"
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_pettyivat_talvisodassa_nyt_ruotsi-yhteistyo_paremmassa_jamassa/7812030
Talvitie sanoo, että Ruotsilla on ollut 200 vuotta sama puolustuksellinen intressi, ettei maa sitoudu minkään muun maan puolustamiseen.《
Ruotsalaisia vapaaehtoisia ehti rintamalle 2 viikkoa ennen sodan loppua VAIN 2 VAHVENNETTUA PATALJOONAA eli noin 2000-2500 miestä. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä eikä asiasta ole edes tehty minkäänlaista tutkimusta.- Sotalapsi
Talvisodan avusta on hyvä selvitys esimerkiksi Talvisodan historia 4. osassa.
Ihan turhaan yrität valehdella ja vähätellä. - Mitensemeni
Kaikki ulkomailta Suomeen tehdyt ja hankitut (kenttä)tykkikaupat kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia 1-3 -teoksen osassa 2.
Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto, sivu 530:
Ranskasta saatiin jäykkälavettisia tykkejä kaikkiaan 232 kpl ja joustolavettisia 84 kpl ja niille 258 000 124 000 laukausta.
Ruotsista saatiin kaikkiaan 101 tykkiä ja niille 48 179 laukausta.
Sotasaaliina saatiin 160 tykkiä ja menettiin 25 tykkiä.
Luvussa E. Kenttätykistön materiaalinen kehitys
Talvisodan tykit, sivut 523-532
Sivulla 531 on maininta kuinka 13.3.1940 oli rintamatykkejä käytössä 496 kpl eli saadut määrät oli melko suuria. Ei siis ihme, että Jatkosotaan lähdettäessä 1941 oli kenttätykeistä suoranaista ylitarjontaa ja siksi varastoihin jäikin paljon reserviä.
Talvisodan historia 1-4 -teoksen osassa 4 kerrotuista 157 700 kranaatista en löytänyt mainitaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:sta, pikaisella vilkaisulla. Olisiko kyse ollutkin KRH:n kranaateista?
Talvisodan historia, osa 4 s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=2205&p=22700 - stomrnvonddalbypole
Mitensemeni kirjoitti:
Kaikki ulkomailta Suomeen tehdyt ja hankitut (kenttä)tykkikaupat kerrotaan Suomen Kenttätykistön historia 1-3 -teoksen osassa 2.
Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto, sivu 530:
Ranskasta saatiin jäykkälavettisia tykkejä kaikkiaan 232 kpl ja joustolavettisia 84 kpl ja niille 258 000 124 000 laukausta.
Ruotsista saatiin kaikkiaan 101 tykkiä ja niille 48 179 laukausta.
Sotasaaliina saatiin 160 tykkiä ja menettiin 25 tykkiä.
Luvussa E. Kenttätykistön materiaalinen kehitys
Talvisodan tykit, sivut 523-532
Sivulla 531 on maininta kuinka 13.3.1940 oli rintamatykkejä käytössä 496 kpl eli saadut määrät oli melko suuria. Ei siis ihme, että Jatkosotaan lähdettäessä 1941 oli kenttätykeistä suoranaista ylitarjontaa ja siksi varastoihin jäikin paljon reserviä.
Talvisodan historia 1-4 -teoksen osassa 4 kerrotuista 157 700 kranaatista en löytänyt mainitaan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:sta, pikaisella vilkaisulla. Olisiko kyse ollutkin KRH:n kranaateista?
Talvisodan historia, osa 4 s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=2205&p=22700Lisää valehtelua.
- eihyvältänäytä
Valitettavasti ei suuriarvoista lupausta avusta, minkä länsivallat antoivat, voitu toteuttaa, kun naapurimme itsestään huolehtien kielsivät joukoilta oikeuden läpikulkuun, totesi ylipäällikkömme. Ruotsi ihan varmasti taas jänistää. Miten maa joka ei osaa edes puolustaa ruotsalaisuutta muualla kuin suomalaisissa piireissä voisi puolustaa pohjolaa Venäjältä.
- noinpa
Suomi olisi saannut jo talvisodassa Itä- karjalan haltuun , jos Ruotsi olisi sallinut liittoutuneiden joukkojen kuljetukset Suomen avuksi.
- vilhopentikäinen
Joukot olivat aivan liian pieniä ja huonosti koulutettuja mihinkään tehokkaaseen. Stalin pelkäsi sotaa Saksan kanssa ja välien katkeamista länteen, siksi talvisota lopetettiin.
- Toiveajattelua
"Suomi olisi saannut jo talvisodassa Itä- karjalan haltuun , jos Ruotsi olisi sallinut liittoutuneiden joukkojen kuljetukset Suomen avuksi."
Älä unta nää!
Jonkin (en nyt muista nimeä) korkea-arvoisen ranskalaisen upseerin mukaan, kun Suomesta tiedusteltiin mahdollisesti saapuvien joukkojen määrää, Suomeen olisi riittänyt n. 6000 sotilasta muut olisivat jääneet varmistamaan Kiirunan malmialuetta ja huoltotietä Ruotsin läpi! - hartskendalrightsectr
Toiveajattelua kirjoitti:
"Suomi olisi saannut jo talvisodassa Itä- karjalan haltuun , jos Ruotsi olisi sallinut liittoutuneiden joukkojen kuljetukset Suomen avuksi."
Älä unta nää!
Jonkin (en nyt muista nimeä) korkea-arvoisen ranskalaisen upseerin mukaan, kun Suomesta tiedusteltiin mahdollisesti saapuvien joukkojen määrää, Suomeen olisi riittänyt n. 6000 sotilasta muut olisivat jääneet varmistamaan Kiirunan malmialuetta ja huoltotietä Ruotsin läpi!Eli tarpeeksi antamaan länsiliittoutuneille verukkeen tehdä erillisrauhan Hitlerin kanssa. Daladier ja Chamberlain eivät pitäneet Kremlin kusimutterista.
- Portugalista_sardiineja
Ranska ja Italia aseisti Suomea yllättävän paljon Talvisodassa. Asiasta on tehty väitöskirja molempien maiden osalta.
http://www.ennenjanyt.net/2007/09/italia-ja-suomen-talvisota-vaitoshaastattelussa-pirkko-kanervo/
Turun yliopistossa tarkastettiin 10. helmikuuta 2007 FL Pirkko Kanervon väitöskirja Italia ja Suomen talvisota, Il Duce Mussolini "maailman urheimman kansan" apuna.
http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?kirjailija=745
FT Henrik Tala on helsinkiläinen historiantutkija, joka on erikoistunut Suomen ja Ranskan 1900-luvun historiaan.
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat pohjautuu Talan väitöskirjaan Suomea pelastamassa. Ranskan pääministeri Édouard Daladier ja Ranskan apu Suomelle 1939–1940.
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1116
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat
Ranskan apu Suomelle 1939–1940 Henrik Tala
Suomi ei taistellut Talvisodassa yksin, vaikka niin toistuvasti väitetään. Tosiasiassa Suomen selviytymisen ratkaisi ulkomailta, erityisesti Ranskasta ja Britanniasta saatu poliittinen tuki. Henrik Tala osoittaa vastaansanomattomasti käsityksen Suomen yksinäisestä taistelusta myytiksi.
Tärkeimpään pelastajan roolin kohosi Ranska ja sen pääministeri Édouard Daladier. Ranskalla oli Talvisodan aikana vakava aikomus pelastaa Suomi Neuvostoliiton miehitykseltä. Ranska lähetti Suomelle aseita, taistelukoneita ja sotamateriaaleja, ja oli vähällä ehtiä toimittaa Suomeen aseellisia joukko-osastojakin ennen kuin rauha solmittiin. Suomen tekemä rauha johti Ranskassa peräti hallituksen eroon, sillä pääministerin katsottiin epäonnistuneen Suomen auttamisessa.
Ranskan hallitus tuli kuitenkin auttaneeksi Suomea ratkaisevasti: sen poliittiset ja sotilaalliset avuntarjoukset ja -lupaukset saivat Stalinin tarjoamaan rauhaa Suomelle tilanteessa, jossa Suomen armeija oli luhistumisen partaalla ja maan miehittäminen Neuvostoliiton ulottuvilla. Tästä Stalinin rauhanpäätöksestä ja sen taustoista Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat esittää ensimmäisenä suomenkielisenä kirjana perusteellisen kuvauksen.
Kirjan tiedot Ilmestymisaika: 8/2014, viikolla 37 - lainaan
Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat . Löytyy kirjastoista.
- Talvisotaa
Kerrankin asiallisia vinkkejä kirjoista.
- kendall
Niinhän se taisi Sköldkin aikoinaan vakuutella Suomen armeijan "puolustavan Ruotsinkin vapautta".
- vyrolainenuskoo
Lopultahan homma päättyi siihen, että Ruotsi aneli Guntherin johdolla polvillaan ettei Suomi hyväksyisi liittoutuneiden avuntarjousta. Guntherin mukaan rauha oli tehtävä, Suomi voisi saada menetetyt alueet takaisin myöhemmin.
- Ei_anellut
Ruotsi ilmoitti taistelevansa apuretkikuntaa vastaan.
Suomelle suositeltiin rauhanehtojen hyväksyntää.
Ruotsi halusi hinnalla millä hyvänsä välttää sotaan joutumisen.
Se oli valmis taistelemaan Saksaakin vastaan.
Ruotsin politiikka onnistui. - voivoi
Ei_anellut kirjoitti:
Ruotsi ilmoitti taistelevansa apuretkikuntaa vastaan.
Suomelle suositeltiin rauhanehtojen hyväksyntää.
Ruotsi halusi hinnalla millä hyvänsä välttää sotaan joutumisen.
Se oli valmis taistelemaan Saksaakin vastaan.
Ruotsin politiikka onnistui.Mitään tiollaistahan ei virallisesti missään ilmoitettu, ei ne niin tyhmiä olleet kuin sinä. Yksikin kuollut britti olisi tietänyt Göteborgin ja Tukholma n pommittamista rauniokasaksi. Englanti sai ezimerkiksi ksikessa rauhassa Norjan aluevesillä kaapata Altmarkin. Täysin typerä ajatus, että Notja ja Ruotsi olisivat sotineet länsiliittoutuneita vastaan.
- tainooh
voivoi kirjoitti:
Mitään tiollaistahan ei virallisesti missään ilmoitettu, ei ne niin tyhmiä olleet kuin sinä. Yksikin kuollut britti olisi tietänyt Göteborgin ja Tukholma n pommittamista rauniokasaksi. Englanti sai ezimerkiksi ksikessa rauhassa Norjan aluevesillä kaapata Altmarkin. Täysin typerä ajatus, että Notja ja Ruotsi olisivat sotineet länsiliittoutuneita vastaan.
Huvitetaan pösilöä. Norja varustautui raivokkaasti, oli valmis taistelemaan viimeiseen turskanpyytäjään jotta Suomi ei saa apua, Ruotsista olisi tullut tukea. Altmark varmaan johtui siitä, että Norjan "mahtava laivosto" jota Winston sekä Adolf "pelkädivät" oli homostelemassa vuonoilla.
- eikumäätiää
tainooh kirjoitti:
Huvitetaan pösilöä. Norja varustautui raivokkaasti, oli valmis taistelemaan viimeiseen turskanpyytäjään jotta Suomi ei saa apua, Ruotsista olisi tullut tukea. Altmark varmaan johtui siitä, että Norjan "mahtava laivosto" jota Winston sekä Adolf "pelkädivät" oli homostelemassa vuonoilla.
Kysyivät oikein salasähkeellä lupaa Altmarkista, pelkäsivät niin kovasti "mahtavan Ruotsin" reaktiota, Raederhan tapasi Quislingin huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Ei aluevesien valvonta mitään todista, sieltähän kulki vain Norjaan kaikki välttämätön.
- Sveedupelle
voivoi kirjoitti:
Mitään tiollaistahan ei virallisesti missään ilmoitettu, ei ne niin tyhmiä olleet kuin sinä. Yksikin kuollut britti olisi tietänyt Göteborgin ja Tukholma n pommittamista rauniokasaksi. Englanti sai ezimerkiksi ksikessa rauhassa Norjan aluevesillä kaapata Altmarkin. Täysin typerä ajatus, että Notja ja Ruotsi olisivat sotineet länsiliittoutuneita vastaan.
Ruotsi ilmoittui selkeästi ulkoministeri Tannerille Tukholmassa 27.2. 40 avunannon johtavan Ruotsin sotaan Venäjän puolelle Suomea vastaan.
Ruotsin ja Norjan taipumattomuus oli tehty selväksi myös Englannin sotakabinetille.
Se koki jälkikäteen suuren helpotuksen, kun Suomi ei esittänyt avunpyyntöä.
- kiistatontosiasia
Suomella on pohjolassa eniten ilmavoittoja venäläisistä. Ruski säikähtää mikäli finski menee Jassiin tai Norjan amerikkalaiseen kaalustoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi244666- 883724
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483105- 542667
- 2062621
- 512599
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322400- 1522328
- 311955
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1081539