Nyt kaikki kirjoittamaan, jos älykkyysosamäärä
ylittää 90 p.
ylittää 90 p.
Rohkeesti
vaan
512494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Asiallista asiaa kirjoittakaa. Ei sitä että venkoilla edellisen kirjoittajan tekstille ja osoittaa siinä pilkkuvirhe tai kätketty vihje heikkomielisyyteen, seksihulluuteen tms.
pistää hiljaiseksi.
Voikohan kirjoittaa kirjottaa kun älykkyysosamäärää ei ole mitattu?
Ja pelkään kovasti että äö on alle 90.
Paras harkita tarkasti, toi sheriffi on poistanut
tänään paljon kirjoituksia.
jos pitää paikan, että äo on syntymävuosi x 2,
kuten minulle on työpaikalla sanottu kerran.
Silloin 5-kymppinen saa arvon > 100 !
Sefulla aika kurja homma kun täytyy seurailla mitä täällä jutellaan.
Mutta kyllä ihmiset aika lahjakkaita on keksimään kaikenmoista sanottavaa, hyvä että joku pikkusen kuulostelee. Mitähän löytyisköhän jos ei kukaan tarkkailis.
Radioissa puhutaan Torinon olympialaisista.
Tuleekohan niistä mitään.....
Syntymävuosi vai ikä? Jos se on -vuosi, minun ääooni on 3904...vai paljon se nyt tekeekään...joka tapauksessa hiton älykäs minun täytyy olla!
No sitte on niin että vanhuus ja viisaus ja nuoruus ja hulluus jos kerta äo on 2xikä,
mulla on sitte kohta 100!
Kone herjaa että kirjoita viest vaikka kuinka kirjoitan. Ei tää kulje mihinkään.
Miksköhän?
Vuosituhansista ja sadoista ei oteta.
Mä laskin iän mukaan enkä syntymävuoden,noh ei ehkä oikeen korkee äo mutta haitanneeko tuo.
Viime aikoina keskustelupiiriini on kuulunut hyvin paljon erilaisia vammaisia ja koen keskustelun heidän kanssaan hyvin antoisaksi.
Älykkyyden vetäminen esiin tuntuu hieman pahalta, vaikka omani lienee melko....
Tiedän, että meillä on monia erilaisia lahjoja annettu käyttöömme. Eräskin viehättävä vammainen nainen lauloi todella kauniisti ja hänen äänialansa oli melkoinen - oopperalavoille ei ole mahdollisuutta kun on...
Sosiaalisuus on eräs asia, joka ei tule mittauksissa esiin...
Omasta puolestani toivotan mahdollisimman monen rohkaisevan itsensä je tulevan keskusteluun mukaan...
Voih mä taas luulin että olet täällä keskustellut vammaisten kanssa, esim. tänään ja joskus aikasemminkin?
Ä-o. Mitenkä kohdallasi mahtaa olla, kuin noin julkeat rajaamaan. Anna pieni näyttö, jatketaan sitten
Näitähän täältä löytyy, yliälykkäitä. Kun pitäis jotain näyttöö antaa niin hiljaseksi vetää, näköjään.
Mäkin tästä meen nukkumaan, öitä!
ylittäisi roimasti sadan? En tarkoita itseäni, vaan yleensä.
Saako siis tässä keskustella?
Ellumari. Mikä toi ää-oo on, voidaanko silti jutella ?
jos sinulla ei ole kriteerinä, että juttukaverin täytyisi ola älykäs.
Minähän olen epälooginen, niinkuin kaksoisveljesi Juniperuskin totesi.
Logiikka ja äly taitavat olla synonyymejä.
Juttukaverin kai tulisi jotenkin osua "pirtaan". Ei sillä, etten Sinua älykkääksi kokisi. Kuinka muuten koet tunneälyn ?
jotain yrittää puhuakin, vaikkakaan en käyttäen sanaa "tunneäly."
Minulle kyseinen termi merkitsee lähimmäiseni tunnetilan ymmärtämistä, vaikaa hän olisi kokemassa asiat eri tavoin kuin minä itse.
Vajavaisella älylläni, tunteeni mukaan tuoden voisin ymmärtää häntä.
Niin, tilanne- ja tunneälyämme tarvitsemme koko ajan. Eläkäämme sen kanssa, muistaen kuitenkin, että lämpimät ja kivat fiilikset eivät ole aina kovin älykkäitä.
Mielestäni logiikka ei ole älyn synonyymi. Logiikalla ymmärrän vain jonkinlaista järjen kunnioittamista. Että lähtee päättelyssään joistakin (todistetuista) lähtökohdista ja etenee johdonmukaisesti johonkin päätelmään. Loogisuus on yksi tapa käyttää järkeään.
Epälooginen on esim. kehäpäätelmä: Raamattu on totta, koska Jumala niin sanoo. Tai: Jumala on olemassa, koska tyhjästä ei voi syntyä mitään. (Mistä Jumala on syntynyt?) Uskominen on hyvin usein epäloogista.
En yritä arvioida kenenkään älyä. Väittelyissä arvostan loogisuutta, muussa keskustelussa huumori tms. on usein mielenkiintoisempaa.
mutta minä en tässä mitä huuippuälykkyyttä ole peräänkuulutanassakaan.
Mnusta tavalliset, normaaliälyiset ihmiset ovat parhaita ystävinä ja työkavereinakin. Minua iseäni kovin fiksuina esiintyvät ihmiset häiritsevät. Kysymyksessä on yleensä vain jokin spesialiteetti, mikä ei välttämättä ole älykkyyden ilmentymä.
Viisaita näkemyksiä. Olen pitkälti sammaa mieltä. Loogisuuden perään minäkin liputan, joskin se on tietty hankalaa välillä.
sitten vieläkän taida ymmärtää.
Emmehän me Juniperus hyvä edes puhu asiasta, johon tarvitaan järkeä, kun puhumme uskosta, joka raamatun mukaa ei ole "joka miehen"
Usko on lahja, joka on tarkoitettu kaikille, mutta jotkut eivät ota lahjaa vastaan.
Olisikohan sinä kysymyksessä itseriittoisuus, eli ajattelu, että minä en tarvutse, minulla on omaan viisauteeni turvaten kaikki.
Mukavaa keskustella, valvoinkin viime yön.
Juuri niin. Joskus on vain tunne, että haluaisi "vetoketjuansa" avata enemmänkin, kuin se näin virtuaalisesti on soveliasta.
Minun mielestäni usko saa olla järjen ulkopuolella, mutta järjenvastainen se ei saa olla. En kykene uskomaan korppia valkoiseksi, vaikka sillä uskollani autuaaksi tulisinkin. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä minä tahdon tai en.
Perustelet uskoasi Raamatulla eli sillä, mihin uskot. Se on kehäpäätelmä.
perustella.
Se on asia joka eletään täällä ajassa ja joka jatkuu iankaikkisuudessa kun aikaa ei enää ole.
Sanohan sinä minulle että tuntuuko mitenkäämn lohdulliselta, tai ede siihen peräänkuuluttamaasi järkeen käyvältä, että kun ajallinen elämämämme loppuu, niin kaikki on ohi.
Emmekö ole Iankaikkisuusolentoja Jumalan luomia?
Mitähän mahdoit tarkoittaa?
Käsittääkseni kuitenkin ainakin jotain säädyllistä.
Ymmärsin kyllä toisaalta, että virtuaalisti tahtisut jakaa. Minä en ole otollinen maaperä. Taidan olla aika tyhmä.
Mutta kerro nyt kuitenkin siitä vetoketjusta ja mitä sen takana on!
Säädyllistäpä hyvinkin. Toi vetoketju oli vähän vaikee. Tarkoitin, että kun ihmisellä on vetoketju kiinni niin hänestä ei näy eikä kuulu paljon mitään. Mitä enemmän vetoketjua avaa, sitä syvemmälle ihmiseen pääsee näkemään.
"Mielestäni logiikka ei ole älyn synonyymi. Logiikalla ymmärrän vain jonkinlaista järjen kunnioittamista. Että lähtee päättelyssään joistakin (todistetuista) lähtökohdista ja etenee johdonmukaisesti johonkin päätelmään."
"Todistetuista" - minua hieman vihloo tuo sana. Matematiikassa voi todistaa ja uskonnolliset ihmiset tekevät sitä. Ne ovat kaksi selvästi eri asiaa.
Matematiikka lähtee kehittämään sisäisesti yhtenäistä (loogisesti rikkoutumatonta) järjestelmää aksioomista. Aksioomia ei todisteta.
Pilkun tökkijänä taas,
Albert
Olen havainnut selvästi uskonnollisuuden ja älyn puutteen käyvän käsi kädessä (niillä on ehkä korrelaatio - en tiedä onko kukaan tutkinut). Silti tunnen hyvin älykkäitä uskonnollisia ihmisiä.
Uskonnollisuuteen on muuten voitu vaikuttaa kemiallisesti (ei ole antaa lähteitä). Ehkä ihmisen taipuvaisuus uskovaiseksi/mystikoksi onkin aivokemian tasapainosta kiinni. Toisille sitä lahjaa ei vain ole annettu.
Albert
tuohon esittämääsi mutukorrelaatioon. Uskonto on nimittäin hyvin rationaalinen maailmanselitys. Se todella selittää kaiken.
Siitä ei tosin johdu että uskonnolliset ihmiset olisivat sen älykkäämpiäkään kuin muunlaisen maailmankatsomuksen omaavat.
"En usko tuohon esittämääsi mutukorrelaatioon."
No se nyt on vain vaikutelma, eikä niihin (vaikutelmiin) uskomaan kannata alkaakaan. Ovatpahan vain jotain enemmän kuin _ei_vaikutelmat_ :)
"Uskonto on nimittäin hyvin rationaalinen maailmanselitys. Se todella selittää kaiken."
Rationaalisuus ja kaikenselittävyys ovat kaksi eri asiaa.
Rationaalisuus: Jos erityisesti tarkoitat kristinuskoa ja siitä vielä erikseen luterilaisuutta, niin oppina se on sisäisesti hyvin epäjohdonmukainen - missä siis sen rationaalisuus piilee?
Kaikenselittävyys: Sitä on kyllä käytetty selittämään kaikkea. Minusta se ei ole välttämättä kovin viisasta tosin.
Albert
> Matematiikka lähtee kehittämään sisäisesti yhtenäistä (loogisesti rikkoutumatonta) järjestelmää aksioomista. Aksioomia ei todisteta.
Niin lähtee, mutta kun saadaan jokin asia todistetuksi (MOT), niin voidaan jatkaa siitä todistetusta päätelmästä ketjussa seuraavaan päätelmään. Eikö?
Entä mitkä ovat reaalielämän aksioomia, joista voidaan lähteä? Mielestäni tieteen todistamat faktat ovat hyviä lähtökohtia ja tukipilareita väittelyssä. Tutkimuksen edistyessä voivat nämä todistutkin seikat osoittautua erityistapauksiksi tai muuten virhepäätelmiksi uusien tekijöiden löytyessä, mutta mihin muuhunkaan väittelyä voisi perustaa? Vaihtoehtona ovat todistamattomat seikat?
Väittely keskustelun lajina ona on sellainen, että se nimenomaan vaatii loogisuutta. Muuten väittelyssä ei ole mieltä.
> Sanohan sinä minulle että tuntuuko mitenkäämn lohdulliselta, tai ede siihen peräänkuuluttamaasi järkeen käyvältä, että kun ajallinen elämämämme loppuu, niin kaikki on ohi.
Emmekö ole Iankaikkisuusolentoja Jumalan luomia?
Järkeen käypää se on, jos mikä. Kaikki elollinen kuolee ja lahoaa: miksi en minäkin.
Uskossa ei ole kysymys halusta (korppi-vertaus). Kukaan ei pysty uskomaan mitään oman järkensä vastaista. Eri ihmisten järki vain hyväksyy eri asioita.
"Niin lähtee, mutta kun saadaan jokin asia todistetuksi (MOT), niin voidaan jatkaa siitä todistetusta päätelmästä ketjussa seuraavaan päätelmään. Eikö?"
Kyllä, nimenomaan matematiikassa. Ja vain siinä. Jos puhutaan länsimaisesta tieteenharjoittamisesta.
"Entä mitkä ovat reaalielämän aksioomia, joista voidaan lähteä? Mielestäni tieteen todistamat faktat ovat hyviä lähtökohtia ja tukipilareita väittelyssä."
Tiede ei todista faktoja. On vain mittaustuloksia ja niihin enemmän tai vähemmän sopivia malleja.
Voit tietysti keskutelussa vedota aina tutkimuksiin, onhan niillä jonkinlainen vakavasti otettavuuden status. Jos on. Tai sitten tiedeyhteisön laajasti hyväksymään teoriaan (siis malliin).
Albert
korreloivat ihan tutkitustikin hyvin.
on siinä että se tarjoaa vastauksen kaikkeen niille jotka sitä haluavat. On tietysti muitakin rationaalisia lähestymistapoja asiaan, mutta eivät välttämättä sen älykkäämpiä. Pitää lähteä siitä, mitä halutaan. Kovin fiksua ei ole lähteä jankuttamaan iäisyyskiistaa jonkin opin oikeellisuudesta tai ristiriidattomuuudesta. Lahkolaisuutta on ollut niin kauan kuin on ollut uskonnollisuuttakin.
Minä olen ajoittain hyvin epärationaalinen.
Älytönkin olen vasten tahtoani aivan turhan usein, enkä sille mitään voi.
Voimattomana,
Albert
Mielestäni jokaisella tieteenalalla on oma teoria ja arvopohjansa jonka varaan käsitteistö ja tarkastelunäkökulma on rakennettu.
Kun omaan tieteenalaan perehdytään syvemmin ja käsitteistö sisäistetään siten, että se muovaa omaa ajattelua, sille myös vihkiydytään. Voidaankin puhua samankaltaisesta ilmiöstä, perimmäisiä totuuksia etsittäessä, kuin mitä kritisoimme teologian tieteenalan edustamassa kristinuskossa.
Samanlaista fundamentalismia liittyy kaikkeen 'puhtaasti' yhden tieteenalan näkökulmasta asioita tarkastelevaan ajatteluun.
Ja makoisimmat väittelyt syntyvätkin usein siitä, kun tunnelataus, halu todistaa oman ajattelun oikeutta, saa mielet kuohumaan. Voisi olla vaihteeksi mielenkiintoista kääntää keskustelu niin, että ajattelun erojen sijaan etsittäisiinkin yhteneväisyyksiä. : ))
ei todista yhtään hypoteesia oikeaksi, kaikki hypoteesit se todistaa lopulta vääriksi kun tarpeeksi syvälle päästään.
"Mielestäni jokaisella tieteenalalla on oma teoria ja arvopohjansa jonka varaan käsitteistö ja tarkastelunäkökulma on rakennettu."
Voi olla että jokaiseen (ihan varmasti joihinkin) tieteenalaan liittyy myös oma "metafysiikkansa". Sellainen osa tiedettä jota ei enään pystytä mitenkään mittamaan tai muuten empiirisesti varmistamaan, mutta johon kehitetyt mallit antavat vielä jonkinlaista ennustetta/kuvausta.
Mutta onko jokaisella tieteenalla myös oma ontologinen pohjansa. Vastaan itse: Ei. Minusta länsimainen tiede ei ole ollenkaan niin objektiivista kuin helposti luulemme, vaan otamme mukaan kuin aksioomina paljon triviaaleja ihan vaan sen takia ettei kukaan ole tullut ajatelleeksi.
Onko länsimainen tiede vain kvasitiedettä?
Albert
Ei ole. Eikö itämainen ole ?
Ei noin voi vastata: Väite ilman mitään perutelua ja sitten vastakysymys:))
Itämaisesta tai muustakaan tieteestä en mitään tiedä. Mutta saatan jutella kiihkeästi:)). Tai en minä itämaisista tieteistä ole kiinnostunut.
Albert
"Tiede ei todista yhtään hypoteesia oikeaksi, kaikki hypoteesit se todistaa lopulta vääriksi kun tarpeeksi syvälle päästään."
Niin, siis tiede ei koskaan löydä totuutta. Mutta aina se löytää paremman ja lähempänä olevan hypoteesin kuin edellinen.
Albert
matematiikan ja uskonnon todistelu on aivan samaa. Kumpikin lähtee aksioomista ja todistaa niiden perusteella jotakin oikeaksi.
Tieteen lähtökohta on havainnot selittävä hypoteesi joka sitten vastaesimerkein todistetaan vääräksi.
Oli ihan oikeen vastattu ja kysytty. Esitit vastakkais asettelun, muuten olisit maininnut vain tieteen.
"Itse asiassa matematiikan ja uskonnon todistelu on aivan samaa."
Ei ne ole .. ollenkaan.
Uskonnon totuus on absoluuttinen ja niitä on vain yksi, eikä se siedä muita totuuksia (en ainakaan tunne muunlaisia uskontoja).
Tieteen totuus on huomattavasti hankalampi, eikä sitä ole edes helppo lähestyä, saati sitten saavuttaa. Koskaan.
Albert
uskontojen totuuksia on yhtä monta kuin uskontojakin.
Kaikilla perusoletuksensa jonka päälle normaaleilla ajattelun laeilla rakennetaan oppirakennelma kuten matematiikassakin.
totuudet on tehty kumottaviksi, muuta arvoa niillä ei ole.
asijoo huastat,,
Pitääkö ensin tehdä testi, että tietää äo:n, jotta voi vastata tähän viestiin? Kelpaako sellainen epävirallinen tulos, jonka olen tehnyt joskus puoli vuotta sitten?