Olen nähnyt joillakin metsäpäivillä tervan tekemistä. Siinä on jokin hiekkakasa, jonka päälle on laitettu tynnyri ja jossain tynnyrissä palaa kannon palasia tai jotain muuta vastaavaa käkkärää ja jostain kohtaa tynnyriä tulee putki ulos, jota pitkin terva valuu purkkiin. Yksinkertaista, mutta miten tervaa oikeesti tehdään? Edellisillä ohjeilla en vielä osaa rakentaa tervatehdasta kotiharrasteena.
Miten tervaa tehdään?
naisenergian valtaus
63813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuumentamalla puuta tai kivihiiltä
hapettomassa tilassa suunnilleen
400...600 C lämpötilaan.
Tällöin puusta höyrystyy ensin vesi ja
sen jälkeen alkaa puuaines hajota.
Menettelyä nimitetään kuivatislaukseksi.
Hajoamistuotteita on kymmeniä tai
satoja, osa kaasumaisia, osa nestemäisiä
ja jäljelle jää hiili.
Kaasumaisia voidaan käyttää esimerkiksi
valokaasuna. Nestemäisiä ovat esimerkiksi
etikkahappo ja hiilivetyseos, jota sanotaan
tervaksi.
Puun kuivatislaus onnistuu harrastemitassa
peltitynnyrissä, jonka sisään sijoitetaan
tervaskantoja ja ulkopuolelle nuotio.
Tällä tavalla valmistetun tervan laadulle
ei kannata asettaa kovin suuria vaatimuksia.
Huomaa, että tynnyrin pitää olla suljettu.
Sen pohjaan liitetään putki, josta nestemäiset
tuotteet valuvat ulos ja kanteen huohotusreikä,
josta pääsevät ulos vesihöyry ja kaasut.
Systeemin saa varmaankin toimimaan
miilun tavoin, siis niin että ei käytetä
ulkoista lämmitystä, vaan annetaan kantojen
hissun kissun palaa itsestään tynnyrissä.
Veikkaan, että vaatii jonkin verran kokeilua,
että saa tynnyriin päästettävän palamisilman
säädetyksi niin, että puut eivät pala liian
nopeasti.
Tervanpoltto kotioloissa on itseasiassa aika helppoa. Periaatteessa paras lopputulos saadaan, jos olisit kesällä kuorinut metsässä (luonnollisesti omassasi) kasvamassa olevasta männystä kaarnan pois juuresta yhden metrin korkeudelle (ohut kaista on jätettävä, jotta mänty ei kuole). Tällä tavoin kolottu mänty alkaa korjaamaan välittömästi kyseistä vauriota erittämällä pihkaa erittäin runsaasti paljaaseen runkoon. Nyt mänty saa olla vuoden rauhassa ja seuraavana kesänä kuoritaan vielä metrin verran lisää kaarnaa pois. Tällä konstilla puu saadaan muodostamaan ylimääräistä pihkaa, joka käytännössä tarkoittaa puu tuottaa enemmän tervaa.
Syksyn tullen kaadat männyn ja paloittelet klapeiksi ja annat klapejen kuivaa kevääseen tai alkukesään asti.
Varsinaiseen tervan polttoon tarvitset esim. 200 litran tynnyrin josta on kansi leikattu pois, mineraalivillaa, isohkon metallista tehdyn tratin eli suppilon, metalliputkea ja metalliverkon. Polttopaikaksi kannattaa valita esim. ojan läheisyys.
1. Valmis terva johdetaan metallista putkea pitkin ojalle jossa on ämpäri. Putkelle on kaivettava maahan syvennys, joka luonnollisesti viettää ojaa kohden.
2. Aseta suppiloa kaivamasi syvennyksen päähän ja varmista, että putken pää ja suppilon reikä kohtaavat eli terva valuu suppilosta putkeen ja kohti ojassa olevaa astiaa.
3. Aseta metalliverkko suppilon päälle. Tämä estää suppilon & putken tukkeutumisen hiilistä ja roskista.
4. Nyt voit täyttää tynnyrin mäntyklapeilla. Täyttö on tehtävä mahdollisimman tiiviiksi tynnyriin, jotta ilmaa ei ole paljoa joukossa.
5. Käännä täytetty tynnyri verkon päälle, jonka alla on suppilo. Eli tynnyri on nyt avoin puoli alas ja umpinainen ylös päin.
6. Aseta mineraalivilla tynnyrin päälle. Tämä estää lämmön liian nopean haihtumisen.
7. Lapioi hiekkaa tai muuta hienoa maa-ainesta tynnyrin reunoille noin 20-40 sentin korkeudelle. Tämä maa-aines estää Ilmaa pääsemästä tynnyriin.
8. Kokoa jäljelle jääneet klapit tynnyrin reunoille "nuotioksi". Nyt voit sytyttää nuotion tuleen, istua perseellesi ja paistella makkaraa samalla pitäen tulta yllä muutaman tunnin ajan. Kestää kotvan aikaa ennen kuin tervaa alkaa juosta putkesta. Kun tervaa ei enää tule, niin nuotio saa sammua. Älä kuitenkaan vielä käännä tynnyriä ympäri vaan anna sen jäähtyä seuraavaan päivään asti. Näin saat tynnyrillisen ensiluokkaisia grillihiiliä boonuksena!
Sopiiko vanhat kannot myös tuon pihkamännyn sijaan? Kannot ovat vaan huikeita sahattavia. Minulla on kasa kantoja metsän hakkuun jäljiltä.
Eiköhän sovi, kunhan vaan ovat mäntyä ja saat paloteltua nätisti. En ole ikinä itse tervaa polttanu, mutta kaveri on polttanu ja siltä tuon ohjeen sain eli toimii!
Kyllä rakenuskonservaattorin ohjeistus on varsin asiallinen. Itse takavuosina harrastin pienimuotosta tervanpolttoa vastaavalla taktiikalla, tosin vieläkin pienemmässä mittakaavassa. Minulla oli käytössä vain 20 litran maaliämpäri, peltinen tietenkin. Pohja"rattina" käytin jotain vanhaa pellin palaa, jota moukaroin pikkuisen koveraksi, ja keskelle parin sentin reikä. Vanhan imurin alumiinisen putken asentelin pohjaputkeksi juuri samallalailla ojaa hyväksikäyttäen. Kuiva oja tietenkin ;)! Siellä on kiva istua jakkaralla ja odotella ensimmäisiä tippoja.. Alussahan virtaa sitä tervankusta, eli kait siinä on vettä ja kaiken maailman tärpättejä siinä helpoiten tislautuvassa osassa. Tosiaan, pöntön ympärille rauhalliset tulet, makkaraa, ehkä pari oluttakin jos maistuu, mukavaa juttuseuraa, ja kohta ilmassa leijaileekin jo tuo ikiaikainen tuoksu. Sikspä suosittelenkin parhaan pyhäpuvun jättämistä kaappiin, tuoksu on nimittäin "tervalotnikossa" aika tiukassa. Muistaakseni tuosta 20 litran pilkemäärästä (vanhoista kannoista kirveellä tehdyistä) irtosi tervaa jopa kaksikin litraa. Olivat tosi hyviä tervaksia silloin mulla. Luulisimpa että aloittelijan kannattaa käyttää juurikin männynkantojen ydinainesta juuri siitä syystä, että tervaa varmasti niistä löytyy. Kaikki kaupunkilaisethan (kaikella kunnioituksella) eivät välttämättä tervasta tunnista. Tämän kirjoituksen innoittaneena taidankin ensi kesää varten alkaa nikkaroimaan pienoista tervatynnyriä odottamaan tuota hekumaa!!
Lykkyä pyttyyn vaan ja toivottavasti näistä minunkin vinkeistä on apua!