Jälleen kerran on todettava, millaisia upeita kirjailijahuippuja ja mielikuvituksen mestareita tämä chat-maailma kätkeekään sisäänsä!
Vaasa-huoneessa liikkui joku aika sitten kaksi mies-nickiä (joista molemmilla oli useampia nimimerkkejä, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä), jotka taisivat saada aika monta kanavan naista huiputettua. Moni nainen luotti heihin ja nojaili virtuaalisti heidän olkapäihinsä.
He olivat molemmat huippuchattaajia: verbaalisia, nopeita ja nokkelia. Kehuivat toisiaan ja kertoivat pieniä faktanpoikasiakin toisistaan (luultavasti keksittyjä lasten nimiä, asuinseutuja yms.).
Olivat niin taitavia, että minä itse tunnustan menneeni täysin retkuun! :( Hyvä, etten sentään ihan ehtinyt ihastua. Ehkä joku järki varoitti menemästä liian syvälle mukaan tähän "leikkiin".
Tällä hetkellä galleriaa ei löydy enää millään heidän käyttämillään nimimerkeillä ja muutamaan viikkoon he eivät ole kyseisessä huoneessa käyneet. Lienevätkö siirtyneet toiseen huoneeseen etsimään uusia huiputettavia?
Kivasti kolauttaa luottamusta teihin oikeisiin ja aitoihin chattaajiin :( Mutta elämä jatkuu ja chat-show sen mukana!
Toivon koko sydämestäni, etteivät nämä kaksi huiputa enää ketään muuta. Sillä joku saattaa oikeasti laittaa sydämensä peliin ja siitä syntyy vain syviä haavoja :(
Tästä huolimatta näille kahdelle sankarillekin oikein mukavaa joulunodotusta, toivottavasti pukki muistaa heitä mahdollisimman isolla piiskanipulla - parempaa lahjaa he eivät ole ansainneet.
Epäilkää kaikkea, uskokaa vain murto-osa siitä, mitä ruudullanne näette. Totuus ei koskaan ole niin ihmeellinen kuin miltä se ruudun takana näyttäisi olevan.
Vaasa-huoneessa liikkui joku aika sitten kaksi mies-nickiä (joista molemmilla oli useampia nimimerkkejä, rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä), jotka taisivat saada aika monta kanavan naista huiputettua. Moni nainen luotti heihin ja nojaili virtuaalisti heidän olkapäihinsä.
He olivat molemmat huippuchattaajia: verbaalisia, nopeita ja nokkelia. Kehuivat toisiaan ja kertoivat pieniä faktanpoikasiakin toisistaan (luultavasti keksittyjä lasten nimiä, asuinseutuja yms.).
Olivat niin taitavia, että minä itse tunnustan menneeni täysin retkuun! :( Hyvä, etten sentään ihan ehtinyt ihastua. Ehkä joku järki varoitti menemästä liian syvälle mukaan tähän "leikkiin".
Tällä hetkellä galleriaa ei löydy enää millään heidän käyttämillään nimimerkeillä ja muutamaan viikkoon he eivät ole kyseisessä huoneessa käyneet. Lienevätkö siirtyneet toiseen huoneeseen etsimään uusia huiputettavia?
Kivasti kolauttaa luottamusta teihin oikeisiin ja aitoihin chattaajiin :( Mutta elämä jatkuu ja chat-show sen mukana!
Toivon koko sydämestäni, etteivät nämä kaksi huiputa enää ketään muuta. Sillä joku saattaa oikeasti laittaa sydämensä peliin ja siitä syntyy vain syviä haavoja :(
Tästä huolimatta näille kahdelle sankarillekin oikein mukavaa joulunodotusta, toivottavasti pukki muistaa heitä mahdollisimman isolla piiskanipulla - parempaa lahjaa he eivät ole ansainneet.
Epäilkää kaikkea, uskokaa vain murto-osa siitä, mitä ruudullanne näette. Totuus ei koskaan ole niin ihmeellinen kuin miltä se ruudun takana näyttäisi olevan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
se tosiaan on. Täällä tulee vastaan kyllä monenlaisia persoonia, niin miehissä kuin naisissakin. Joten ei kannata antautua kovin suuriin unelmiin täällä chat-maailmassa.
Minuunkin on täällä petytty, vaikka en minä mielestäni mikään "hunsvontti" ole.
No joillakin on täällä niin suuret vaatimukset...
ihmiset pitävät chattia jonkinlaisena ihmemaailmana.
Luovat kirjoittelijan perusteella haavekuvia, joita toinen teksteillään täydentää.
Katkeria pettymyksen kyyneliä vuodatellaaan palstoilla päivittäin.
Kai kaiken takana on unelmat ja haaveet.Jonkinlainen pako omasta elämästä ja toivo jostain paremmasta.
Jaksan vieläkin muistuttaa näitä chattisankareita ja sankarittaria..keskustelukumppani on aina tunteva ihminen, jonka syyt chattailuun jäänevät ikuiseksi arvoitukseksi.
Herkälle, tosissaan seuraa etsivälle, nämä kolaukset voivat säilyä läpi elämän.
Joskus asiat on opittava kantapään kautta...se ei ole miellyttävää..mutta ainakin tehokasta..
Nämä sanat kaikille..myös niille jotka huiputtavat..joskus se kolahtaa näihin sankareihinkin.
tuota..tuota.. Hyvää Huomenta !
Huiputus ... jännä sana ...
aikuiset ihmiset ... silti heitä pystyy jollain tavalla huiputtamaan ... missä silloin mennään ...
Kuka haluaa huiputtaa ja miksi ?
Kuka tuleee huiputetuksi ja miksi ?
Onko olemassa huiputtajien "ammattikunta" ?
Löytyykö sätistä #tunteiden roskakorit#
Miksi tyytyä huiputukseen täällä tai oikeassakaan elämässä ?
Kaipa sitä pettyy ihminen useamman kerran ja silti on mahdollisuus aina luottaa uudelleen, jos uskaltaa olla katkeroitumatta.
Syyllistäminen ei ole hyvä ratkaisu.
#Eteenpäin Sanoi Mummeli Lumessa#
kaikki eivät tosiaan huiputa, mutta siitä huolimatta voi täällä saada huiputtajan maineen jostain syystä. Tämä on tosiaan hyvin herkkä paikka ja herkkä laji.
mahtuu chattiin, niinkuin elämään yleensä.
Pelkkiä kirjoituksia ruudulla, kuka tosissaan..kuka huvitellen.
Pettymykset..ehkä kaikki eivät pysty kuitenkaan luottamaan uudestaan, pettymysten jälkeen.
Kolhut kun satuttavat aina..joitakin enemmän..toisia vähemmän.
Mikä on helppoa yhdelle, ei ole sitä välttämättä toiselle.
Luottaminen täällä, pelkkään kirjoitettuun sanaan..voi tuottaa yllätyksen..mukavan tai ikävän..tavallaan haparoimista pimeydessä.
Niin..huomenta:)
samanlaisia ihmisiä täällä kuin livessäkin.
Sinisilmäisiä, rehellisiä, ujoja, valehtelijoita, katkeria, kiusantekijöitä, hauskoja, herkkiä, itsekkäitä..listaa voisi jatkaa loputtomiin.
En halua yleistää, enkä syyllistää ketään.
Kun vain jaksettaisiin muistaa..etteivät kaikki kanssachattailijat ole niinkuin itse.
Se mikä itsestä on hauskaa, voi pahoittaa toisen mielen syvästi.
Minä olen harkinnut vakavasti kaiken tämän jättämistä. On kai sitä elämää tämän ulkopuolellakin.
Tosin haikea mieli siitä varmaankin jää, ainakin vähäksi aikaa.
Mutta luulen, että aika tekee tehtävänsä....
Saa nähdä onnistunko.
on luopua tutuiksi käyneistä tavoistaan.
Haikeus ja ikävä varmaan hetkisen vaivaa.
Hmm..joskus oikein hyvän kirjan parissa, viimeisen sivun luettuani..jonkinlainen ikävä jää.
Elämää on jokapuolella ympärillä ja eihän täältä lopullisesti tarvi lähteä.
Varmaan onnistut..:)
Vanha vitsi, mutta pakko laittaa uudemman kerran; kaikki kun on mahdollista: http://jaaari.no-ip.com/huumorikuvat/kuva.php?id=62&s=64&p=3
-------------
Huijareita on kaikkialla, niin chatissa kuin elävässä elämässäkin. Auervaaroja on pilvin pimein sukupuolesta riippumatta.
Kasvottoman nimimerkin käyttö vapauttaa ihmisen ulkokohtaisista käytösnormeista. Aivankuin osa verkossa liikkujista keski-ikäisistä taantuisi murrosikään. Murrosikäinen pääsee rellestämään ilman vanhempiensa valvontaa ja jälki on sen mukaista.
Keskustelujen upeat kielikuvat ovat ainoastaan upeita kielikuvia ja ihminen rakentaa itse oman todellisuutensa. Huijaa itse itseään halutessaan uskoa johonkin kauniiseen. Aika moni keski-ikäinenkin halajaa sitä prinssiä valkoisella ratsullaan. Playboyn suosio kertoo toisen sukupuolen keskenkasvuisuudesta.
Huijaaminen on tuomittavaa, mutta jokaisella on ensisijainen vastuu itsestään ja uskomisistaan. Kaikesta oppii ja jos se oppi tulee virtuaalipettymyksen kautta, niin saat sen halvalla. Kalliiksi se tulee, jos joudut kiertämään pankkitilisi kautta. Jokaisella aikuisella on velvollisuus olla aikuinen.
Sen todellisen ihmisen voi oppia tuntemaan ainoastaan ihmisen kanssa elämällä. Kirjoitukset, puheet, valokuvat ja ne ensi tapaamiset kertovat yhteensä 3% todellisuudesta.
Olen kuitenkin sen verran hyväuskoinen minäkin, että oletan valtaosan olevan suurinpiirtein rehellisiä. Jokaisella on mahdollisuus ”näyttää oikea luontonsa”. Virtuaaliasioitten siirtäminen oikeaan elämään on jo sitten kokonaan toinen kysymys. Silloin on osattava riisua itse itselleen rakentamansa haavekuvat ja katsottava asioita jämptisti. Tai edes yritettävä sitä.
Ja aika usein oikeat ystävät voivat olla avuksi, jos vakavista asioista on kyse. Kunhan vain jaksaisi muistaa, että oikeat ystävät ovat niitä, jotka sanovat sinulle päin naamaa silloin, kun aihetta on.
Toki voi/olisi hyväkin vuodesta toiseen chattailla tyylillä, ettei koskaan kerro itsestään mitään henk.kohtaista ja oleellista. Jutella voi muutoinkin ja se voi olla hyvinkin antoisaa. Luottamus ansaitaan sitä ei automaattisesti saa.
Kaikkea ei tarvitse uskoa ja huumorilla voi ottaa loput.
Elämää ei pidä aina ottaa niin haudan vakavasti ja itselle sopii osata nauraa tilanteiden mukaan.
Mutta, jos ja kun virtuaalimaailmaan addiktoituu ja mieli menee sen mukana, voi ilmaantua ongelmia, kuten itselle kävi.
En pettynyt tai katkeroitunut chat-maailmaan, vaan huomasin ettei se kenties kaikille sovi, tässä tapauksessa itselle.
Olin mm. liian empaattinen, sinisilmäinen ja herkästi loukkaantuva luonne, että päätin vetäytyä.
Chat voi antaa hyvin paljon mm. yksinäisille ja kiireisille, jotka eivät ehdi tai muuten ole mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Jos jotkut haluavat chattailla useilla eri nickeillä, on heidän oma asiansa. Kyse kait lähinnä siitä, miten sinä vastaanotat heidän tekstiä ruudulla ja miten sitä palautat.Sinä itse päätät mihin uskot mihin et.
Eli jokainen kantaa vastuunsa sanomisistaan ja tekemisistään.
Tässä oli muutama oma ajatukseni, jotka ovat tarkoitettu rakentavaksi pohdittavaksi mielessään -Ei riidanhakuiseksi.
Hyvää chattailua & live-elämää kaikille =)