Koiranpennun hakeminen kasvattajalta junalla

2x hakenut pennun/nuoren junalla. Osta vaikka sellanen olalle laitetava kantolaukku missä saa matkan ajan olla rauhassa. Pissapatja mukaan ja emon/sisarusten hajuinen riepu. Ole itse rauhallinen matkan aikana useimmiten alku huudatuksen jälkeen alkaa nukkumaan. Juna-asemalta voi matkata kasvattajan luo taksilla muista vain infota tilauksen yhteydessä että koira tulee kyytiin myös:)

Kiitos paljon avusta!

olen kaksi hakenut, suosittelen tosiaan jotain koria tai vastaavaa mihin pennun laittaa. Meillä meni kummankin kohdalla matka hyvin. :) Pikkuset pääsivät turvallisesti uuteen kotiin, no eipä ne enään niin pieniä olekkaan, :) Tiedätkin varmaan, että paikka täytyy ottaa lemmikkieläin vaunusta ja koiran matka tulee maksamaan 5e. :) Kannattaa myös välttää muita koiria, koska pentuahan ei vielä tuolloin voi rokottaa (jos ei 4kk), jotkut sanoo, että lemmikkieläin vaunusta saa kaikenlaisia tauteja, mutta meillä kyllä ei yhtään tullut vaikka tosi paljon matkustettu junilla.

jos koirasi tulee olemaan pieni aikuisenakin, osta heti alkuunsa kunnon kantokori, sellainen tukeva boksi, ei mitään kangasreppua.( ovat jokseenkin saman hintaisia, mutta tukeva koppa antaa koiralle paremman turvan ja kestää pakoyritykset paremmin.
Kuljtusboksi on tarpeen pikkukoiralle koko elämän iän, koira on helppo ottaa mukaan pitemmille matkoilla, syklissähän koira ei voi rentoutua oikein kunnolla. Kotonakin koppa kannattaa pitää esillä ja tarjoilla sinne herkkuja , jotta boksista tulee koiralle mieluisa olopaikka.

No sulla on varmaan pentu jo kotona, mutta vastaan silti.

Itse hain koirani Helsingistä, asuin silloin Turussa. Koiran kasvattaja toi sen autolla Lahdesta Helsinkiin rautatieasemalle, koska hänellä oli muutenkin asiaa siihen suuntaan. Olin käynyt katsomassa pentuja aikaisemmin, joten mitään takakonttipentua en ostanut.

Tuo oli ehkä vähän huono tilanne luovuttaa pentu, koska sen sijaan, että olisimme itse vain lähteneet pois, jäimme odottamaan junaa asemalle ja kasvattaja lähti pois koiran emän kanssa. Pentu kiljui sydäntäsärkevästi emonsa perään. Vartin päästä se rauhoittui ja alkoi tukeutua minuun.

Minulla oli mukana sanomalehteä ja pyyhe, jotka panin junan lattialle alusiksi pennulle. Hyvä niin, koska se ei halunnut istua sylissä ja kokoa sillä oli kahdeksanviikkoisena aikuisen kissan verran eli n. 4-5 kg (aikuisena rotu on n. 23 kg). Sen lisäksi minulla oli puruluita ja sellaista, mutta ne eivät pentua kiinnostaneet. Junassa oli toinenkin koira, siihen olisi pennun mielestä pitänyt tutustua, mutta en vielä uskaltanut päästää sitä vieraiden koirien luo. Oli mulla vessapaperia ja sellaista mukana myös, mutta en tarvinnut niitä.

Minulla oli myös pennulle panta ja pentuhihna. Panta oli liian iso, mutta hihna oli hyvä. Lisäksi taisi olla vesipullo ja vettä, mutta ei sillä ollut junassa jano. Kasvattajalta sai ruokaa ja koiranleluja mukaan, onneksi kasvattaja antoi myös sitten sen ekan pentupannan, kun itsellä oli liian iso. Mutta pian se kasvoi pikkuisesta ensipannasta ulos ja ostamani panta pääsi käyttöön. Tarvitsin vielä yhden pannan ennen aikuiskokoa sen jälkeen.

1 h 40 min tai jotain sen suuntaista junassa meni rauhallisesti, joskin kyllähän pentua piti koko ajan vahtia, mutta olin niin tohkeissani siitä, ettei minulla ollut mitään sitä vastaan. Sen ajan pentu pystyi jo pidättämäänkin, mutta Turussa oli jo kova pissahätä ja asemalaiturille pääsi liri. Sitten jatkettiin matkaa bussilla uuteen kotiin.

En viitsinyt tuhlata rahaa kuljetuslaatikkoon, jota käytettäisiin tasan se yksi kerta. Jos jollakin lähellä asuvalla tuttavalla olisi ollut lainata sellainen, olisin voinut harkitakin.

Itse hain koiranpennun junalla, joitain vuosia sitten. Kasvattajan luota kotiin matkaa noin 600 km. Ostin pennulle hyvän, tilavan kissankuljetushäkin. Jonne laitoin pehmeää huopaa pentua lämmittämään, pakkasta oli noin 18 astetta. Kaikista ennakko peloista huolimatta matka meni loistavasti. Pentu ei juurikaan ollut suurta hoitoa vailla. Tarjosin puhdasta vettä pienestä reunallisesta kupista ja kasvattajan mukaan laittamia napposia. Pentu siis nukkui tyytyväisenä, melkein koko matkan ajan. Pissaaminen ja kakkaaminen eivät ole ongelma tilanteessa, maalaisjärjellä siitä selviää. 8- viikoisen pennun voi kuljettaa hyvin junalla.