Näin ensi alkuun pyydän anteeksi kaikilta, joille aiheutin mielipahaa kirjoituksellani "Näinkin voi käydä".
Tapahtumahan on kirjoitettu melkein 3 vuotta sitten, joten ajattelin voivani jakaa kokemukseni muiden nähtäväksi.
Tarkoitukseni oli muistuttaa kaikkia, että elämillä yleensä, oli se millainen hyvänsä, on paljon lyhyempi elinikä kuin ihmisellä, joka pitäisi eläintä hankittaessa ottaa myös huomioon.
Anders Hallgren on kirjoittanut "Ystävän oikeudesta" seuraavasti:
"Minun elämäni on paljon lyhyempi kuin sinun.Kun minusta tulee vanha, älä jätä minua kärsimään.Henkeni on sinun käsissäsi".
Sitä vain on nähnyt ja kuullut, että vanhoja, tosi sairaita eläimiä yritetään pitää vielä eläinlääkärin suosituksesta piittaamatta elossa,katsellen asiaa vain oman navan kautta.
Ystävillehän tehdään ystävänpalveluksia,...puolin ja toisin.
Tapahtumahan on kirjoitettu melkein 3 vuotta sitten, joten ajattelin voivani jakaa kokemukseni muiden nähtäväksi.
Tarkoitukseni oli muistuttaa kaikkia, että elämillä yleensä, oli se millainen hyvänsä, on paljon lyhyempi elinikä kuin ihmisellä, joka pitäisi eläintä hankittaessa ottaa myös huomioon.
Anders Hallgren on kirjoittanut "Ystävän oikeudesta" seuraavasti:
"Minun elämäni on paljon lyhyempi kuin sinun.Kun minusta tulee vanha, älä jätä minua kärsimään.Henkeni on sinun käsissäsi".
Sitä vain on nähnyt ja kuullut, että vanhoja, tosi sairaita eläimiä yritetään pitää vielä eläinlääkärin suosituksesta piittaamatta elossa,katsellen asiaa vain oman navan kautta.
Ystävillehän tehdään ystävänpalveluksia,...puolin ja toisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinä tietenkään sitä tahallasi tehnyt, että muutamille meistä tuli haikeat muistot mieleen kirjoituksestasi... Ei siitä hyvän ystävän menetyksestä niin helposti toivu vaikka olisi vuosiakin välissä. Minä ainakin kiitän sinua siitä, että jaoit tämän muistosi kanssamme. Hyvää jatkoa sinulle! Ja mukavaa joulunodotusta!
vaikka sen hyväksyminen oisikin vaikeaa että toinen lähtee aijemmin en kyllä itsekkään jättäisi kitumaan.
mutta minussa kirjotuksesi herätti aikamoista sanoisinko no oikeestaan en osaa edes kuvailla.
mutta itselläni on tilanne jossa joudun antamaan koirani pois. koska se on alkanut haukkumaan vaikka ei nyt kovin vanha viellä ole 5vuotta mutta dogin iässä kuitenkin aika iäkäs. mutta hyvässä kunnossa.
kun otin sen n 2vuotta sitten silloin meinasi olla sen matkan pää kun allergian takia eräät siitä luopuivatkin. mutta minä luovun siitä haukkumisen ja ajanpuutteen takia. mieti se joutuu kuitenkin olemaan 10h yksin.
siksi sanoinkin että mieluiten perhe jolla aikaa ja tilaa jos sen huolii ja toki kokemusta koirista niin mieluiten sellaseen paikkaan.
toki tuo kiertolaisuus on yksi miksi en olisi halunnut sitä pois antaa. mutta lopettaakkaan en sitä aijo. koska se on hyvässä kunnossa ja sillä on paljon annettavaa.
teksti voi kuullostaa julmalta. mutta olen yrittänyt aatella koiran parasta tällä ratkaisullani. koska iso koira tarvitsee paljon liikuntaa ja virikkeitä. joihin ei aina aika riitä toki siis 3-5kertaa ulos pääsee mutta kaipaa se varmaan enemmän. (ja siis hyvin olen siitä huolehtinut)
Sattuipa hyvään aikaan kirjoituksesi silmään. Ensimmäistä kertaa täällä koirakeskusteluissa ja linkin kautta eksyin tänne..
Minulla taitaa juuri nyt olla viimeinen yhteinen viikonloppu vanhan koirani kanssa. Takajalat ovat huonona ja kipeinä nyt kovemmin, eilen mietin että taitaa olla aika, liikkuminen hankalaa ja hitaampaa kuten sinunkin koirallasi ollut jo pitkään.
Kirjoituksesi sai itkemään, mutta ei se haittaa, surtava se ystävän menetys aina on. Hyvä kirjoitus se oli..tosin en ehkä ihan tarkkaan sitä pystynyt lukemaan.. Silloin kun vointi pahenee äkkiä ja on tosissaan huono, päätös on helppo tehdä. Nyt miettii sitä rajaa, että milloin koiran elämänilo on mennyt ja milloin se kärsii, milloin se raja tosi sairas tulee. Olen tehnyt sen kaksi kertaa ystävälleni ennenkin, ja haudannut heidät kotitilalle metsään. Nyt tämä vanhus on juuri harjattu ja hoidettu.. ja makaa tuolin vieressä lattialla.. vitsi.. se on se koira, joka leikki lapseni kanssa lapsen ollessa vauva, kiskoi sen kanssa leluja, seisoi paikallaan, kun poika opetteli nousemaan ylös pitäen koirasta kiinni, istui syöttötuolin vieressä vahdissa...tosin oman edun tavoittelua..
Tämä sitten sitä surutyötä.. jo hiukan ennakkoon.. Surtavahan se on ja itkut itkettävä.. ja ystävälle on pakko tehdä se palvelus, että sen ei tarvitse kärsiä liikaa.
Ikäväähän se on vuosien ystävyydestä luopua, mutta onneksi muistot jää.
Kirjoitus jonka tein ei ole ainoa, jonka koirani kanssa olen kokenut, enkä muita kirjoituksia suostu julkistamaan, ainakaan vielä.
Oman koiran käytöksestä huomaa kyllä, milloin on aika ystävänpalvelus tehdä.
Koirahan on laumaeläin ja toteuttaa luontaisia vaistojaan, vaikka ihmisten keskuudessa asuukin.
Luonnossa ei heikko kauaa pärjää, joten koiran tullessa heikoksi, se karttaa yleensä toisia koiria ja on muutenkin epävarma uusien tuttavuuksien kanssa, jopa tutun ihmisen seurassa, koska se ei halua näyttää haavoittuvuuttaan.
Pitkässä kaverisuhteessa epävarmuuden huomaa.