http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2015/02/25/pakkoruotsin-kumotut-perustelut-2/?ref=tpa
1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?
2. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
3. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
5. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
6. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.
7. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.
10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua –Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
12. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi,
1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?
2. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
3. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
5. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
6. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.
7. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.
10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua –Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
12. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi,
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mikä pitää yllä iankaikkista abartheidiä täällä suomessa? isorikkaat ruotsalaiset järjestöt ja niiden korruptiorahat?
2. Väitteessä ei ole mitään totta joten sen kumoaminen on tarpeetonta.
Ruotsia on puhuttu vain rannikolla ja siksi sen kuuluminen suomalaisten historiaan on vääristelty ja epätarkka väite.
On härskiä väittää että ruotsi kuuluisi suomalaisten identiteettiin. Ruotsin kieli on nimenomaan se joka erottaa suomenkieliset ja ruotsinkieliset toisistaan. Ruotsinkielisille kuuluu ruotsin kieli mutta suomenkielisille kuuluu suomi.
Suomalainen kieli ja identiteetti on ollut olemassa paljon ennen kuin Ruotsi alisti sen määräysvaltansa alle.
huusiann...sulla on höpöhöpöfaktaa näppiksessä, ota paremmin selvää historiasta ja asioista.
Ok. Miltäs tämä kuulostaa?
Ruotsalaisuuden ruma historia
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi
Hurrit ovat katoamassa suomesta.
Varsinaista huuhaa propagandaa. Näitä on nähty; osatotuuksia, joissa unohdetaan kaikki muut faktat, kuin ne jotka sopivat omiin asenteisiin. Köyhää ja typerää kaikenkaikkiaan.
Vastaus 1. väitteeseen
Ruotsia opiskellaan vain Suomessa eikä se tee ruotsista sivistyskieltä. Sivistyskieltä opiskelevat muutkin kuin suomalaiset. Kaksi ulkomaalaista pystyy keskustelemaan sivistyskielellä, mutta ruotsia voi puhua vain ruotsinkielisen kanssa.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli koska se ei toimi englannin tai muiden suurten kielien tavoin. Ruotsin kieli ei yhdistä kahta EI äidinkieleltään ruotsinkielistä, vaan toimii vain suomen- ja ruotsinkielisen välillä.
Englanti on käyttäjäystävällinen kieli koska sitä voi käyttää melkein kaikkien kanssa. Ruotsi ei ole käyttäjäystävällinen vaan oikeammin käyttäjävihamielinen kieli.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska ruotsin kieli ei toimi koskaan kahden ulkomaalaisen välillä kommunikaatiokielenä. Suomalaiset ovat ainoita ulkomaalaisia jotka opiskelevat ruotsia. Suomalaiset pyritään asettamaan alempaan asemaan ruotsin kielen avulla, kun suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun puhuessaan ruotsalaiselle ruotsia.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita kieliä sen tilalle.
3.
Kielien osaaminen on rikkaus, mutta turhan kielen opiskeleminen on rasite. Turhan kielen osaaminen ei mahdollisesti haittaa ketään mutta turhan kielen opiskeleminen on ajan ja resurssien tuhlausta ja siksi haitallista.
Ruotsin kieli on useimmille tarpeeton ja siksi sen valitsisi harva opiskelija joten se on määrätty pakolliseksi. Pakkoruotsin pakollisuus jo itsessään osoittaa sen että ruotsin kieli ei ole tarpeellinen kieli.
Pitää puhua opiskelemisesta eikä osaamisesta. Sveko tahot yrittävät kääntää keskustelun kielen osaamiseen kun on kyse kielen opiskelemisesta. Opiskelu on satsaus joka vie voimavaroja jotka toivottavasti saadaan takaisin hyötynä kun käytetään hyödyllistä kieltä. Pakkoruotsin kohdalla tuo hyöty jää saamatta ja satsaus siis takaisin saamatta.
Relatkaa ny vähäsen! Suomen ruotsalaisten määrä on joka vuonna tippunut ja noin 150 vuoden päästä ruotsinkielisten määrä on jo tippunut alle 4% nykyisen 5% sijaan. Kyllä ruotsi jossain välissä tippuu pois kyydistä :) Trendi on ollut laskevaa.
Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.
4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?
-- Kysymyksellä ei voi perustella yhtään mitään.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna.
Matematiikassa ja pakkoruotsissa on suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Matematiikka on logiikan äiti. Se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä, myös EI matemaattisia päätelmiä. Siksi matematiikka on pakollista kaikissa maissa.
Vaikka integraalilaskentaa ym. ei tarvitsikaan, on yleensä tärkeää ymmärtää sen looginen merkitys. Sen avulla voi ymmärtää monia arkipäivän ilmiöitä ja siten tehdä oikeita valintoja. Siksi matematiikkaa opetetaan kaikissa kouluissa ja maissa pakollisena aineena.
Ruotsin kieli ei ole universaali aine kuten matematiikka, eikä se opeta logiikkaa, se tuntuu pikemmin haittaavan loogista ajattelua pakkoruotsin puolustajissa.
Matematiikka on pakollista kaikissa maailman maissa koska se opettaa logiikkaa.
Ruotsia opiskellaan vain Suomessa eikä se tee ruotsista sivistyskieltä. Sivistyskieltä opiskelevat muutkin kuin suomalaiset. Kaksi ulkomaalaista pystyy keskustelemaan sivistyskielellä, mutta ruotsia voi puhua vain ruotsinkielise
Nousukkat suomenkieliset pakottavat lapsensa ruotsalaisiin kouluihin. Lapsiparat.
Ei ole mitään pakollista. Ymmärrys ei vaan riitä joillakin juuri muuhun, kuin toistella pölhöjä iskulauseita. Kielten osaaminen on aina positiivinen asia.
Et siis ymmärtänyt jo yllä kirjoitettuja väitteitä kun sinun piti höpistä uudestaan näistä asioista.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna.
Kielien osaaminen on rikkaus, mutta turhan kielen opiskeleminen on rasite. Turhan kielen osaaminen ei mahdollisesti haittaa ketään mutta turhan kielen opiskeleminen on ajan ja resurssien tuhlausta ja siksi haitallista.
Ruotsin kieli on useimmille tarpeeton ja siksi sen valitsisi harva opiskelija joten se on määrätty pakolliseksi. Pakkoruotsin pakollisuus jo itsessään osoittaa sen että ruotsin kieli ei ole tarpeellinen kieli.
Pitää puhua opiskelemisesta eikä osaamisesta. Sveko tahot yrittävät kääntää keskustelun kielen osaamiseen kun on kyse kielen opiskelemisesta. Opiskelu on satsaus joka vie voimavaroja jotka toivottavasti saadaan takaisin hyötynä kun käytetään hyödyllistä kieltä. Pakkoruotsin kohdalla tuo hyöty jää saamatta ja satsaus siis takaisin saamatta.
Mitä se sulle laihiankylähullu kuuluu luetaanko Ruotsin kieltä vai ei , Vaasa rannikko kuntineen vaan satuu olemaan kaksikielistä aluetta, ei siellä laihian perämettillä tarvita mitään kielitaitoja vaadita ei siellä ole kuin sinä ja piru sun kaverina.
Ruotsin kielen osaaminen ei ole "turhaa", vaikka väität niin. Opi ja huomaa.