Miten aggressiivisuus pois

Olen tuossa jotakin oppinut remmiräyhäreistä oman koirani kanssa taistellessa. Se on pitkä tie. Pyri ensisijassa siihen että koira kokee sinut luotettavaksi pomokseen. Älä siis hermoile mistään mitä päähänsä saa. Ohituksia kannattaa valmistella koiraa etukäteen huolella. Kun näet vastaantulevan koirakon, niin pyydä koiraa luoksesi jo ENNENKUIN koira näkee heidät. Jos käytät fleksiä, eikä koira meinaa totella pyyntöä, niin vedät sitä pikkuhiljaa ja panikoimatta luoksesi(kädenheilautuksen mitta joka askeleella).

Keksi vastaantulevalle koiralle nimi(Rambo, Jeppe, Sesse, Soma tmv) ellet tiedä oikeaa nimeä. Käytä sitä ja juttele koirallesi koko ohituksen ajan(Rambo lähtenyt ulkoiluttamaan mammaa, menemme rauhallisesti ohi).

Sitten kun tapaat joskus jonkun vastaantulijan, josta voit olla varma että hän hanskaa koiransa, niin kysy onko hänen koiransa poika vai tyttö. Ja jos on poika, niin kysyt häneltä voisivatko tutustua toisiinsa. Yleensä eri sukupuoliset tulevat toimeen toistensa kanssa. Mutta joillakin daameilla on tapana diivailla tapaamisissa. Eli ensin annetaan herrahaukulle lasti pashaa niskaan eli haukutaan pystyyn. Varsinkin siinä vaiheessa kun uros alkaa pyrkiä daamin persiille, annetaan kyytiä. Urokset ei tästä hevillä hätkähdä vaan sitkeästi yrittää uudelleen. Oma koirani on kesyttänyt monta äkkipikaista narttua, joiden omistajat tuttavuuden alussa varoittaneet että tämä ei oikein siedä muita. Vuosien mittaan nämä nartut ovat alkaneet sietää jopa toisia narttuja.

No tämän tärkeän ensikohtaamisen jälkeen sitten olet viisaampi ja toivottavasti uskallat sitten luottaa koiraasi toisenkin kerran. Pyri etsimään alkuvaiheessa pelkkiä uroksia kavereiksi. Ja vasta myöhemmin kun tiedät ettei uroiden kanssa tule ongelmia, otat käsittelyyn siedättämisen toisiin daameihin.

Tuo nimihomma, josta mainitsin, on muuten yllättävän tehokas. Alueellamme on kaksi isoa mastiffia joista varsinkin narttu on aina ollut hanakka käymään tuon omani päälle(yllättävää kyllä, on narttu joka ei sietänyt tätä urosta). Hiljattain sain tietää niiden nimet. Ja nyt kun olen jutellut sille(narttumastiffille), mainiten sen nimeltä, niin on yllättäen alkanutkin rauhoittua noiden kahden keskustelut.
Eli omistajan/taluttajan oma suhtautuminen vieraisiin koiriin vaikuttaa yllättävän paljon siihen miten koirat suhtautuu toisiinsa.

Toivottavasti tästä saat nyt jotain apuja ongelmaasi.

kuonokoppa, sellainen, mitä näkee vinttikoirilla kilpailuissa, on tehokas. Koira pystyy läähättämään, mutta ei voi purra ketään. samalla kuonokoppa toimii varoituksena muille, että hihnan päässä on äksy otus.
Kuonopanta ei estä puremista, mutta antaa taluttajalle hyvän otteen koirasta ja mahdollisuuden hillitä isokin otus tehokkaasti.

Tarkennus kyllä että vinttikoirien kopat on kilpakäyttöön vain vinttikoirille mutta eri roduille sopivia puremista estäviä koppia kyllä on.
Olen myös kouluttanut koirani pois remmirähinästä, mutta toisenlaisin metodein kuin 13plus2. Käytös muuttui parissa kuukaudessa, mutta asenne pysyi ärhäkkänä joten koira tarvitsee edelleenkin ohjeistuksen ohitustilanteissa.
Meillä periaate on, että hihnassa ei moikkailla. Vaikka toiset koirat kiinnostavat, käytös pitää pysyä hillittynä ja kuunnella ohjeita.
Vaiheittain:
1. aluksi pysykää riittävän etäällä toisesta koirakosta, tarjoa koirallesi jotain kiinnostavaa ja palkitsevaa, meillä esim. lelulla leikkiminen toimi. Anna toiminnolle ihan sanakin johon koira oppii reagoimaan.
2. lyhennä välimatkaa ajan kanssa niin että koiran mielenkiinto pysyy sinussa ja teidän tekemisessä
3. myös ei-kieltoa pitää käyttää, jos alkaa tuijotus toiseen koiraan. Välinpitämättömyyttä tavoitellaan.

Rähinän estäminen kaikin keinoin on tärkeää. Mitä enemmän koira pääsee rähisemään, sitä hankalammaksi tilanne yltyy ja taluttajan pureminenkin tulee kuvaan. Se ei saa kiihdyttää itseään sellaiseen mielentilaan. Jos ei mikään auta, käännyt ympäri ja lähdette toiseen suuntaan. Osoitat koiralle, että sinä määräät miten tilanteissa menetellään. Käsittelet koiraa napakoin ottein. Itse ei saa hermostua eikä suuttua, pysy rauhallisena itsevarmana ja hyväntuulisena. Koira ei tottele hermostunutta ihmistä.
Jokaiseen kohtaamiseen tulee valmistautua, tarkkailla oman koiran asennetta ja puuttua riittävän ajoissa. Käskytät, et anna lupaa käyttäytyä miten tahansa.
Jatkat määrätietoisesti ja rauhallisesti kouluttamasta, vaikkei kaikki vielä putkeen menisikään. Iloitset onnistumisista ja jätä taaksesi epäonnistumiset.

Nyt auttaisi varmaan että kertoisit koiran koon ja mitä rotuja siinä cocktailissa on. Saako koira riittävästi fyysistä tekemistä ja henkistä virikettä on daily basis? Valitettavaa että joudut omistajan huonoa koiranpitoa parsimaan.

Kiitos paljon vastauksista!
Olen käyttänyt kuonopantaa viime aikoina, ja kyllä huomaa, että koira on paljon rauhallisempi ja helpompi hallita.
Hauvassa on ainakin karhukoiraa ja Itä-Siperian laikaa, mutta kaikkia rotuja ei tiedetä (emo oli löytökoira). Säkäkorkeus 60 cm, eli ei kovin suuri. Voimaa kyllä löytyy, mettäkoira kun on :)
Käytän itse sitä ainakin kuutena päivänä viikossa lenkillä ja leikin sen kanssa päivittäin ja jonkinlaista agilityä itseväsätyillä esteillä. Mutta koska olen siskoni kanssa vuoroviikoin isän ja äidin luona, en ole hoitamassa sitä joka viikko :( Kukaan muu ei oikein ikinä tee sen kanssa mitään, paitsi silittelee jne. Olen yrittänyt selittää, että koira tarvitsee paljon muutakin kuin vain hellittelyjä, mutta he eivät ole kuulevinaan. Olen myös ainoa, joka komentaa koiraa, kun se haukkuu ulkona. :(
Erityisesti tuo aggressiivisuus kohdistuu pieniin ja valkoisiin koiriin, isot koirat on paljon helpompi sietää.

Vaikeampi homma ensinnäkin jo siksi, että muut perheenjäsenet käyttäytyvät eri tavalla koiran kanssa.

En valitettavasti jaksanut lukea mitä vastauksia olet jo saanut. Pidetäänkö koiraa vapaana omalla pihalla siis myös? Jos näin, niin omasta mielestäni ainakin se kannattaa jättää pois nyt kokonaan kun opetat sitä agressiivisesta käytöksestä pois, että olette Aina yhdessä siinä tilanteessa missä se joutuu kohtaamaan muita koiria.

Tee nimetön eläinsuojeluilmoitus vai pitäisikö koirasta vaan luopua, koti nyt ei vain ole hyvä.

On vain oikein, että otat vastuuta koirasta. En jaksanut lukea kaikkia viestejä. Mikäli asutte haja-asutusalueella, niin voisit järjestää että koiralle rakennetaan iso aitaus. Nuo rodut ehkä eivät toimi kerrostalossa, jos ottaisit koiran mukaasi muuttaessasi opiskelupaikkakunnalle.

Mieti, että onko koiralla melko hyvät oltavat.
- se on perheenjäsen, josta pidetään huolta ja josta kannetaan vastuuta
- terveellistä ruokaa ja juomaa. Marketin halparaksut eivät ole terveellisiä, aiheuttavat syöpää ja sairauksia. Osta BRIT CARE Mustista ja Mirristä. Todella hyvälaatuinen ja edullinen koiran vehnätön nappula.
- ulkoiluttamista säännöllisesti
-viedään eläinlääkäriin, mikäli se ei voi hyvin
Jne.

Jos näin ei ole, voit itse järjestää koirallesi paremman kodin, esimerkiksi yksityisenä kodinetsijänä Eläisnuojeluyhdistyksen kautta. Kyselet naapuritaloilta ja kylältä. Tai sitten otat koirasi mukaasi opiskelupaikkakunnallesi. Kaikkeen on olemassa ratkaisu. Jos homma ei toimi, lakkaa murehtimasta ja märehtimästä, ettei se toimi; kaikki on huonosti jne. Sellainen asenne syö vain energiaasi ja tulet voimattomaksi ja koet, ettet kykene tekemään mitään.

Omasta nuoruudestani kadun sitä, etten vain toiminut sen eteen, minkä koin hyväksi ratkaisuksi. Koiraa ei hoidettu mielestäni tavalla, mitä olisi pitänyt, mutta alistuin tilanteeseen voimattomana. Koira oli ihana. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, kadun katkerasti, etten tajunnut toimia oikein. Luulin, että olen voimaton toimimaan tavalla, joka olisi ratkaisu tilanteessa.

Usko itseesi! Toimi sen mukaan, minkä koet olevan oikein! On kysymys sinun elämästäsi. Ota ohjat käsiisi.

Voit tehdä myös ns. omasta koirastasi, jopa nimettömänä jos haluat. Eivätkä elsuvalvojat sun nimeä kerro vaikka omalla laittaisitkin.

Suosittelen toimimaan jos oikeasti siltä tuntuu. Älä kuitenkaan nyt sitten ylireagoi, vaan katso tosissasi onko aihetta huoleen.

Onko raikasta vettä aina tarjolla? Viedäänkö väh. 3 kertaa ulos/pvä? Onko ruoka laadukasta ja saako tarpeeksi? Madotetaanko ja rokotetaanko säännöllisesti? Sisältääkö käsittely väkivaltaa, kuten lyömistä? Pyrkiikö koira pakoon isäpuolen ''hieroessa hartioita''? Koirat usein nauttivat hieronnasta ja voivat nauttiessaan äännelläkin =) kyllä sen näkee jos kipeää tekee.

Nämä vastaukset surettavat ja huolestuttavat minua aika paijon. Tuntuu, että koko koiran koulutukselta ja kasvatukseltaa on lähtenyt pohja koko suomessa.

Ensimmäinen asia, mikä pitää tajuta on se, että se koira on koira ja sillä on oma tahto, ajatusmaailma ja elämä. Jos koira ei ole kelvollinen siihen, mitä sillä on tekemässä otettiin aikoinaan uusi koira ja jatkettiin siitä. Muistan, kuinka joskus laitettiin 8 koiraa riviin ja alettiin valitsemaan. Nuoria koiria, vuoden ikäisiä. Sosiaalisia, mutta "kouluttamattomia". Nykyisin valitaan pennuista. Vuoden ikäisestä laumaeläimestä tiesit jo etukäteen sen, että se on peloton eikä katoa voimakkaassa stressissäkään käskyn alta. Pennusta et voi kuin arvata. Ja vaikka pennusta saisi valittua sellaisen pelottoman, niin hyvää sille tekisi olla irti ja yhdessä muiden koirien kanssa.

Käytännössä meillä on tänä päivänä viranomaisilla väärin valittuja koiria kasvatettuna epäsosiaalisessa ympäristössä. Kuinka paljon tuleekaan tänä päivänä tilanteita, joissa viranomaisen koira lähtee lapasesta. Purevat, koska eivät muuta osaa ja ohjaajalla ei ole mitään keinoa hallita koiraa. Yksi poliisi hakkasi koiransa irti sienestäjästä puukon kanssa, kun ei muuta voinut.

Kun kävelet koiran kanssa ja toinen koira tulee vastaan, niin hihnaa kiristämällä ja itse tilanteeseen varautumalla luot jo valmiiksi tilanteen, jossa koira tulee valppaammaksi. Jos se ei erityisesti pelkää, niin se toimii näin koska olettaa että näin kuuluu toimia. Jos se tulee sinun mukananasi, niin se räyhää aivan pelkästä miellyttämisen halusta ja kokee palkintona sinun huutosi ja hihnasta vetämisen.

Ensimmäinen asia koiran kouluttamisessa on se, että koira tulee luoksesi välittömästi kutsusta. Joka ikinen kerta mistä tahansa häiriöstä välittämättä. Koiran pitää seurata ohjaajaansa aina. Hyvä leikki on esim. se, että koiran keskittymisen herpaantuessa ohjaaja pyrkii koiralta piiloon ja yrittää hävittää koiransa. Tälläistä leikkiä kun leikkii nuorten koirien kanssa, niin aikuisiällä sinulla ei ole mitään mahdollisuutta päästä omalta koiraltasi pakoon.

Hihnarähjääjien kanssa on paljon työtä. Parhaassa tapauksessa hihnarähjääjällä on erittäin vahva miellyttämisen halua taluttajaa kohtaan ja tämän lisäksi koira on vielä peloton sekä järkevä. Tälläisessä tapauksessa sopisin vastaantulijan kanssa, että koiran rähjätessä ja vetäessä lasken koiran vapaaksi enkä tee mitään. Kun tälläisessä tilanteessa koiralta lähtee sekä kannustus että pidäkkeet, niin tilanne osaa olla aivan toisenlainen, mitä niinä tuhansina aiempina kertoina.

Älä vain vedå hihnasta koiran vastaan tullessa, vaan jatka matkaa. HETI kun koira katsoo toiseen koiraan ja reagoi siihen negatiivisesti, toru heti. Älä anna sen reagoida koiraan. Myös leikkaaminen saattaa auttaa. Noin sain omalta koiRaltani agressiivisuuden lähes kokonaan pois. Nyt se enään vain vähän murahtaa. :) sitäkin kuitenkin yritän saada taltutettua, kokoajan menee parempaan suuntaan. Mutta määrätietoisuud on sd juttu. Ja älä huuda koiralle, sillä muuten se tulkitsee sen haukkumisena, ja kokee sen lupana.

Remmiräyhääminen on kaikista helpoin kitkeä pois. Ei kannata vanhemman koiran kanssa enää aloittaa namipelleilyjä.

Varmaan nämä kaikki neuvot on vain sekoittaneet sua, koska yksi sanoo yhtä ja toinen toista... No itse sanon sen verran, että älä koskaan, ikinä missään tilanteessa päästä koiraa irti niin kuin joku käski. Se on hulluinta mitä voi tehdä... Jos koira meinaa lähteä lapasesta, niin roikut vaikka kaksin käsin hihnassa ja istut maahan "kuolleeksi painoksi" ettei se pääse toisen luo. Flexiä älä käytä ikinä, etkä varmaan käytäkään, jos sinulla on nyt kuonopanta? Se on kuonopannan kanssa vaarallinen yhdistelmä omalle koirallesi ja tavallisen pannan kanssa vaarallinen muiden koirille, sillä jopa muutaman kilon painoinen koira voi päästä irti flexin kanssa, koska ote siitä lipeää niin helposti.

Tuohon rähjäämis -ongelmaan ei oikein voi antaa neuvoja näkemättä koiraa. Pitäisi tietää syy rähjäämiseen. Se kun voi johtua vaikkapa epävarmuudestakin, mutta ihmiset yleensä luulee koiran olevan hirveän aggressiivinen ja dominoiva ja kovapäinen jne. jne... Sun pitäis näyttää sitä koiraa jollekin asiansa osaavalle kouluttajalle, niin saisit täsmä -ohjeet.

Älä hirveänä kiellä sanallisesti huonoa käytöstä, vaan yritä tehdä se ennemmin eleillä ja pysy itse rauhallisena. Kun olet lenkillä ja toinen koira tulee vastaan, yritä pitää koira vieressäsi lyhyessä hihnassa mutta hihna löysällä. Lähde tekemään ohitus jo hyvissä ajoin hieman kaartaen piennarta kohti ja vaikka nurmialueelle tai ojan toiselle puolen, millainen maasto teillä nyt ikinä sattuukaan olemaan. Ohjaa koiraa omalla vartalollasi pois päin toisesta koirasta. Pysy rauhallisena ja anna haukkumisten yms. mennä toisesta korvasta sisään toisesta ulos.

Voisit myös teettää koiralla jotain temppuja lenkillä ollessasi. Kun olette jossain rauhallisessa paikassa, jossa ei ole häiriötekijöitä, käske koiran istua, mennä maate ja jos se ei vielä osaa ala opettaa sitä kävelemään käskystä vieressäsi. Tee nämä aina vähän "yllättäen" yhtä-äkkiä hihkaiset vain komennon "istu" tai jos koira menee edelläsi vähän pitemmässä hihnassa niin "tänne" ja palkitset koiran.

Tuo tekee lenkeistä kiinnostavempia, koira saa vähän aivojumppaa ja sinusta tulee kiinnostavempi koiran mielessä kun et ole vain joku, joka roikkuu narun toisessa päässä. Se alkaa ottaa sinuun kontaktia, kun odottaa että olisiko sinulla mitään hauskaa tehtävää sille ja aina kun se ottaa sinuun katsekontaktin kehut sitä. Tämä auttaa tulevaisuudesa ohituksissakin, kun voit antaa koiralle jonkin "tehtävän" ohitusten ajaksi. Oli se sitten käsky etsiä jotain maasta = koira menee piennarta nuuskutellen ohi toisesta, tai käsky kävellä vieressäsi kun ohitatte muita. Koiran ei tarvi itse funtsia mitä se tekee ohitus -tilanteissa, kun sinä annat sille ohjeet.

Youtubesta ja muutenkin googlaamalla löytyy jos jonkunlaisia ohjeita koulutukseen ja temppujen opettamiseen, jos ei ole esim. varaa mennä koulutukseen. Se on aina helpompi tajuta, kun näkee jonkun tekemänä asiat, mitä yrittää kirjallisista ohjeista ymmärtää.

Hyvä että sinulla on kuonopanta, koska se parantaa hallintaa. Voit myös laittaa keltaisen nauhan koiran remmiin kiinni, joka on merkki muille koirakoille, että te tarvitsette vähän enemmän tilaa ohituksissa.

Vaikeaksi koko homman tekee se, että olet itse ainut joka edes yrittää kouluttaa koiraa ja muita ei kiinnosta, mutta tsemppiä siitä huolimatta. Jos tilanne tuntuu tosi pahalta niin tee eläinsuojeluilmoitus. Tai ehkä voit ottaa koiran mukaasi kun lähdet opiskelemaan? Tuskin isäpuoltasi kiinnostaa koira kovin paljon joka tapauksessakaan, niin saattaa ihan helpolla luovuttaa koiran sinulle. Hienoa että olet jo noin nuorella iällä vastuun tuntoinen. Toivon että kaikki menee hyvin sun ja koiran kohdalla.