Meillä on koulussa neljän hengen kaveriporukka. Ollaan tunnettu melko kauan ja pystyn kertomaan heille melkein mitä vain. Ennen me käytiin usein toistemme luona, vietettiin leffa-iltoja. Itse en aina päässyt tulemaan pitkän välimatkan takia.
Nyt viime kesänä matkustelin jonkin verran ja näin heitä harvemmin. Sillä välin he tutustuivat uusiin ihmisiin ja bilettivät.
Nykyään koulussa heidän kanssaan kaikki on kuin ennenkin [on mukavaa ja naureskellaan], juttelenkin heidän kanssa whatsappissa iltasin [paitsi se on viime viikkoina vähentynyt], mutta enää he eivät pyydä mua mukaan jos näkevät vapaa-ajalla. He bilettävät ja juovat yhdessä ja yhden uuden ystävänsä kanssa. Itseäni ei paljoa juominen kiinnosta, mutta porukassa on toinenkin joka ei juo paljoa, mutta hänet kutsutaan aina mukaan.
Olen puhunut asiasta yhden ystävän kanssa joka on tässä porukassa, mutta ei se mitään auta.
Tuntuu että olen erkaantumassa heistä.
On mulla pari muutakin ystävää, mutta heille en pysty avautumaan asioista. Kumpikin on sellainen että hänen kanssaan en juttele asioista [pojista, kauneusjutuista jne] vaan ennemmin me touhutaan yhdessä [leivotaan, katotaan leffoja].
Olen ysillä eli ens vuonna lukioon niin ehkä sieltä löytäisin uusia ystäviä, mutta kun tämä kaveriporukkakin tulee samaan lukioon kuin minä niin pahoin pelkään että jään heidän perään roikkumaan enkä tutustu uusiin ihmisiin.
Käyn ystävien luona kerran kuussa. Vapaa-aika menee harrastuksen, koulu kirjojen ja kotona loikoilun parissa. Tunnen itseni yksinäiseksi. Haluisin edes yhden parhaan ystävän jolle voin kertoa mitä vain ja nähtäisiin usein.
Mitä voisin tehdä asialle?
Nyt viime kesänä matkustelin jonkin verran ja näin heitä harvemmin. Sillä välin he tutustuivat uusiin ihmisiin ja bilettivät.
Nykyään koulussa heidän kanssaan kaikki on kuin ennenkin [on mukavaa ja naureskellaan], juttelenkin heidän kanssa whatsappissa iltasin [paitsi se on viime viikkoina vähentynyt], mutta enää he eivät pyydä mua mukaan jos näkevät vapaa-ajalla. He bilettävät ja juovat yhdessä ja yhden uuden ystävänsä kanssa. Itseäni ei paljoa juominen kiinnosta, mutta porukassa on toinenkin joka ei juo paljoa, mutta hänet kutsutaan aina mukaan.
Olen puhunut asiasta yhden ystävän kanssa joka on tässä porukassa, mutta ei se mitään auta.
Tuntuu että olen erkaantumassa heistä.
On mulla pari muutakin ystävää, mutta heille en pysty avautumaan asioista. Kumpikin on sellainen että hänen kanssaan en juttele asioista [pojista, kauneusjutuista jne] vaan ennemmin me touhutaan yhdessä [leivotaan, katotaan leffoja].
Olen ysillä eli ens vuonna lukioon niin ehkä sieltä löytäisin uusia ystäviä, mutta kun tämä kaveriporukkakin tulee samaan lukioon kuin minä niin pahoin pelkään että jään heidän perään roikkumaan enkä tutustu uusiin ihmisiin.
Käyn ystävien luona kerran kuussa. Vapaa-aika menee harrastuksen, koulu kirjojen ja kotona loikoilun parissa. Tunnen itseni yksinäiseksi. Haluisin edes yhden parhaan ystävän jolle voin kertoa mitä vain ja nähtäisiin usein.
Mitä voisin tehdä asialle?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ok.
Et sä sattumalta Loimaan lähistöllä (yp)? Koska siellä on yksi tyttö jonka tunnen ja joka osuu kuvaukseen aika hyvinkin. Kai.
En tiiä ees missä Loima on :D eli en asu sen lähistöllä
Älä ainakaan ala dokaamaan ystäviesi kanssa, vaan poraa omaa tietä. Älä mee muiden mukana, mee ittes mukana. Muuten oon kyllä kehno neuvomaan :s
Ja nyt näin ihan mielenkiinnosta kysyn että paljonko tytöt oikeasti puhuu pojista?
Kiitos viestistä, yllättävää mutta piristi :)
Riippuu kaveriporukasta, mutta ainakii mei porukka puhuu aika paljo pojista. Puhutaan ihastuksista, kaupungin söpöist pojista. Joillekkin annetaan salanimiä :D Pölötetää kuinka ihana se oma ihastus on jne. Mutta on varmast niitäkii jotka ei puhu ollenkaa, vaan pitää ihastumiset omana tietonaan.
"Olen ysillä eli ens vuonna lukioon niin ehkä sieltä löytäisin uusia ystäviä, mutta kun tämä kaveriporukkakin tulee samaan lukioon kuin minä niin pahoin pelkään että jään heidän perään roikkumaan enkä tutustu uusiin ihmisiin."
Tämä on monilla ongelma. Varsinkin jos on oikein tiivis kaveriporukka niin siitä on hankala mihinkään muuhun seuraan lähteä. Itselleni olisi käynyt ihan samoin, jos olisin jäänyt lukioon (johon en ikinä ois menny mut esimerkkinä) kotipakkakunnalle. Siellä olisin ollut vaan tiettyjen tyyppien kanssa. Mutta koska menin kauas pois opiskelemaan, ja tunsin koko ammattiopistosta vain sisareni, oli pakko tutustua uusiin ihmisiin. Ei mulla kyllä ole ketään ystävää siellä, ei hyvää kaveria, mutta koulussa sentään juttuseuraa, niin ei yksin tarvi olla. :)
Jatkoa...
Todennäköisesti olet joutumassa ulos kaveriporukastasi kirjoituksesi perusteella. Tai et ehkä ulos, mutta olet ajautumassa perässälaahaajan osaan. Se ei ole hauskaa, kun tietää, ettei ole lainkaan tasavertainen ystävien kesken.
Olet se, joka jää aina vähemmälle huomiolle. Kokemusta on...
Helppohan aina on neuvoa, mutta tosiaan jos rohkenet (vaikka sitten lukion alussa) mennä outojen luo juttelemaan, niin hyvässä lykyssä saat uusia ystäviä. Tai ainakin juttuseuraa koulussa.
https://www.youtube.com/watch?v=0HsHztTLHJM