Bioanalyytikko vai sairaanhoitaja?

Onko bioanalyytikoille töitä?

Bioanalyytikoilla riittää töitä. Palkka on ok. Työ on lähes pelkästään verikokeiden ottamista.

Oisko täällä sattumoisin joku joka opiskelee bioanalyytikoksi, ja osaisi kertoa jotain opinnoista? Mihin kaikkialle oikeastaan voi työllistyä muualle kuin perus labrahoitajan hommiin?

Muakin kiinnostaa kuulla tästä alasta. Tosin hain jo bioanalyytikoksi, eli en ole mieltäni enää muuttamassa, mutta aina lisäinfo kelpaa:) Saanko kysyä paljonko saat lähtöpisteitä ap? Viime vuonna tuolle alalle katsottiin aina yo-kirjoituksista matikan arvosana, mutta nytkö se ei enää ole välttämätön? Ainakaan en huomannut mainintaa sivuilla.

Itse asiassa hain jo viime keväänä ja sain paikan, mutta siirsin aloitusta vuodella. Viime vuonna matikasta sai pisteet, mut nyt näytti olevan vaihtoehtona reaalin kanssa. Vähän mietityttää työtilanne, onko töitä kun valmistuu vai pitäisikö sittenkin hakea sairaanhoitajaksi. Toisaalta bioanalyytikoita ei kouluteta kovin monessa amk:ssa, joten luulisi työnsaannin olevan suht helppoa. Miksi sä gigiggi hait just bioanalyytikoksi?

Bioanalyytikoiden pääsykoe itsellä sisälsi hieman matematiikkaa (nykyään enemmä), pääsykoekirjan kysymyksiä ja englannin luetun ymmärtämisen. Lopuksi haastattelu ryhmässä.
Ensimmäinen vuoteni alkoi kuivista teoria opinnoista ja heti ensimmäisen puolen vuoden aikana aloimme tekemään perusnäytteenottoa (veri ja vastaava). Teoriaa tulee näistä aiheista ja muista tieteistä koska ala on 50% näytteiden keräämistä ja 50% niiden tutkimista. Ekana vuonna keskitytään ottamiseen ja ensi viikolla on jo työharjoittelu terveysasemalla tai sairaalassa. Neulapelkoiset on oppinut pääsemää yli koska kaikkia pistetään ja kaikki pistää.
Tervetuloa opiskelemaan vaan. Metropoliaan pääsee 30 henkee per 6kuukaut sisään mut vain 300 hakijaa

Bioanalyytikot työllistyvät melko hyvin. En ole edes vielä valmistunut ja minulla on jo kaksi työpaikkaa alalta. Mielestäni opinnot ovat pääosin mielenkiintoisia, vaikka pari kurssia olikin vähän turhan tuntuisia, mutta niitä turhia kursseja taitaa olla kaikissa opinnoissa. Kyllä mä ainakin enemmin suosittelisin bioanalyytikon ammattia kuin sairaanhoitajan (henkilökohtainen mielipide). Riippuu henkilöstä, mikä miellyttää. Joku mainitsi, että bioanalyytikon työ on lähes pelkästää verinäytteenottoa. Noh, tämä riippuu paljon työpaikasta eli joissain paikoissa työ voi olla jopa pelkästään näytteenottoa ja joissain paikoissa sitä ei ole ollenkaan.

Mulle ammatinvalinta on ollut aika vaikea paikka. Vaihtoehtoina ovat jo pitkään olleet farmaseutti ja bioanalyytikko. Minua on aina kiinnostanut kemia ja biologia, minkä takia nämä alat. Farmaseutin karsin pois, koska työ on käytännössä kokonaan asiakaspalvelua (mikäli siis päätyy apteekkiin, kuten suurin osa). Bioanalyytikon työssä kiinnostaa nimenomaan se tutkintapuoli, mutta kyllä asiakaspalveluakin vähän kestää:) Tokihan voisin hakea lukemaan vaikka puhdasta kemiaa yliopistoon, mutta ihan työllistymisen kannalta päädyin näihin käytännönläheisempiin ammatteihin. Olisihan sitten vielä toisen asteen tutkintona laborantti, mikä voisi olla myös kiinnostava ala, mutta lukion pohjalta haen kuitenkin mieluummin kolmannelle asteelle. Hakuaika ei ole vielä onneksi ohi niin saatan ehkä tuon farmaseutinkin laittaa vielä varalle.
Minkälaista matikkaa pääsykokeissa kysytään?

Onko bioanalyytikoilla vuorotyötä? Miettisin miten lisät nostaa palkkaa. Taitaa peruspalkka olla sama kuin esim. sairaanhoitajilla? Millaiset mahdollisuudet on bioanalyytikon papereilla päästä esim. johonkin tutkimusprojektiin mukaan?

Sairaanhoitaja tekee monessa paikassa 3-vuorotyötä, joten peruspalkkaan tulee lisäksi ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät. Bioanalyytikko on usein päivätyössä tai 2-vuorotyössä (aamu- ja iltavuorot). Bioanalyytikolla voi olla säännöllinen päivätyö ja viikonloput vapaat, kun laboratorio on kiinni. Yötyötä on ehkä vain isommissa sairaaloissa, kuten yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa. Niissä laboratorio ja röntgenosasto toimivat 24h/vrk.

Joten palkkaan vaikuttaa myös työaika. 3-vuorotyötä tekevä sairaanhoitaja pääsee parempiin ansioihin kun päivävuorossa oleva bioanalyytikko. Tosin ihmisillä on erilaiset elämäntilanteet, joten 3-vuorotyö tai päivätyö ei sovellu kaikille.

Missä muualla bioanalyytikko voi olla töissä kuin ihan perus labrassa sairaalassa/terveyskeskuksessa? Mitkä muut tahot työllistää bioanalyytikoita?

Itse valmistun vuoden päästä bioanalyytikoksi ja töitä on riittänyt lomiksi jo nyt! Olen tykännyt hirveästi ja ala on todella monipuolinen, näytteenotto on todella pieni osa bioanalyytikon työtä vaikka itse pidän myös siitä. Jos ei näytteenotto kiinnosta niin voi työskennellä fysiologialla, neurofysiologialla, patologialla tai vaikka mikrobiologian laboratoriossa eli vaihtoehtoja riittää :) ensimmäinen vuosi koulussa oli tylsä mutta nyt harjoittelussa on huomannut näiden "tylsien" kurssien tärkeyden. Itse tein ainakin hyvän ratkaisun lähtiessäni tälle alalle :)

Paljon se palkka oikein on? En tiedä paljon sh tienaa, niin siksi kyselen. Itse saan 1950 € käteen nykyisessä ammatissa. Ammattikouluopinnot kyseiseen työhön. Alalla on vaan todella huono työtilanne ja yt:t päällä meillä koko ajan. Mietin vaihtoa alalle, missä olisi varma työllistyminen. Bioanalyytikon ammatti vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, mutta jotenkin epäilyttää opiskella 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa ja saada vähemmän palkkaa, kuin nyt. Tosin ei se palkkakaan ole aina kaikki kaikessa, mutta...

Ammatista sen verran, että itse haluaisin juuri enemmän labran puolella työskennellä, en näytteenotossa niinkään. Tosin ei pieni määrä asiakaspalveluakaan olisi niin paha. Sitä on nykyisessä työssänikin. Patologia kiinnostaisi. Onko kuitenkin suurin osa paikoista näytteenottopaikkoja ja muutama vaan näitä tutkimuspaikkoja ja niihin on paljon hakijoita?

Mitä vinkkejä pääsykokeisiin? Olen menossa nyt parin viikon päästä.

Kiitoksia vastauksista. Joo en sano, että labran puolella haluan pelkästään työskennellä. Kyllä se näytteenottokin kiinnostaa, ihan oikeastikin. Olen tykännyt nykyisessä työssäni siitä, että osa työstä on yksin työskentelyä ja osa asiakaspalvelua. Bioanalyytikon työssä olisi juuri samalla lailla molempia.

Millainen ihminen sopii bioanalyytikoksi! Tämä ala kinnostaisi minua mutten tiedä sopisinko siihen. En ole hyvä matikass enkä kemiassa

Bioanalyytikon ammatti sopii hyvin käsityö ihmiselle, sillä esim. näytteenotossa törmää erilaisiin suoniin ja neulan kanssa työskentely vaatii silloin näppäryyttä, mutta myös rohkeutta, jotta näyte saadaan otettua. Oman haasteensa näytteenottoon tuovat eri asiakasryhmät: lapset, ikäihmiset, kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat, vaikeasti sairaat jne. joten hyvistä sosiaalisista taidoista ja kyvystä pystyä lukemaan toista ihmistä on hyötyä.

Näytteenoton lisäksi käsillä tehtävää työtä ovat mm. erilaisten viljelyiden tekeminen esim. mikrobiologiassa, näytepalojen leikkuu, käsittely ja valu patologiassa, pipetoinnit mm. kliinisen kemian labrassa jne. Osa työtehtävistä vaatii erityistä pikkutarkkuuta ja huolellisuutta sillä esim. yksikin virhe voi pilata koko näytteen ja tutkimusprosessin.

Potilaiden kanssa ollaan lähinnä tekemisissä terveyskeskusten ja isompien sairaaloiden näytteenottolabroissa, kliinisen fysiologian labrassa, isotooppilääketieteen labrassa sekä neurofysiologialla.

Muut labrat esim. mikrobiologia, hematologia ja kliininen kemia saattavat joissain sairaaloissa olla apuna aamukierrolla ottamassa näytteitä, mutta muuten työpäivä kuluu labran puolella ilman potilaskontakteja. Patologian labralla ei yleensä olla ikinä fyysisesti asiakkaiden kanssa tekemisissä.

Ensimmäisenä opiskelu vuonna on paljon kemian teoriaa; yleistä ja epäorgaanista sekä orgaanista, meillä oli vain yksi matikan kurssi, jolla oli lukion perusmatematiikkaa; prosentteja, yhtälöitä jne. Yksikönmuunnokset kannattaa opetella hyvin sillä niitä tarvitaan paljon liuoslaskuja tehdessä. Lisäksi liuoslaskujen tekoon tarvittavat kemian peruskaavat on hyvä opetella: n = m/M, c = n/V, c1xc2=V1xV2 jne. lisäksi oli fysiikkaa, anatomiaa, omia ammattiaineita jne.

Ei tarvitse olla hyvä kemiassa tai matematiikassa pärjätäkseen bioanalyytikkona. Meidän ryhmässä oli monta, jotka eivät olleet käyneet kuin kemian pakollisen kurssin lukiossa, mutta läpäisivät kuitenkin kaikki kemian kurssit. AMK:ssa oppiminen on kuitenkin aina omalla vastuulla, sillä lähitunteja ei ole paljon ja tahti on kova, jolloin itsenäistä opiskelua kertyy enemmän, mikäli opiskeltava aihe ei ole lainkaan tuttu.

Itse valmistuin bioanalyytikoksi muutama vuosi sitten ja olen ruvennut harkitsemaan alan vaihtoa. Nykyisin työllisyys ei taida olla niin varmaa kuin mitä se on ollut esim. 5-7 vuotta sitten. Ja itseasiassa opettajienkin viestintä muuttui koulun aikana. Alussa puhuttiin miten ihmiset aina sairastelee ja tarvitaan töihin ihmisiä, koulun loppu puolella taas puhuttiin laitteiden kehittymisestä ja miten ne vetää koko ajan isompia näytemääriä sisäänsä sekä labrojen keskittämisestä. Minä olen ollut onnekas kun olen käytännössä kokoajan ollut näissä hommissa valmistumisen jälkeen, mutta alkaa nämä ikuiset sijaisuudet jo pikku hiljaa tympiä. Elämä kulkee muutaman kuukauden sykleissä ja sitten alkaa taas mietintä jatkuuko työt vai ei. Mutta tälläiset pätkät on ilmeisesti käytössä joka puolella sairaala maailmaa. Osa meidän luokalta meni valmistumisen jälkeen suoraan toiseen kouluun. Osa taas haki kouluun mutta ilmoittautuivat poissaolevaksi. Suunnittelivat menevänsä opiskelemaan jos näyttää ettei sijaisuudet jatkukaan.

Voiko bioanalyytikko edetä urallaan? Millainen on bioanalyytikoiden urakehitys? Voiko esim. toimia labran esimiehenä? :)

Itsekin tätä aikoinaan pohdin ja päädyin lopulta opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Lähinnä siitä syystä, että töitä tulevaisuudessa varmasti on ja kaikki terveyteen liittyvä on aina minua kiinnostanut. Kuulopuheiden perusteella ei kannata opiskelupaikkaa valita, koska monella on esim. juuri sairaanhoitajan koulutuksesta ja ammatista todella negatiivinen kuva. Se on selvä, että kaikki eivät sovi hoitoalalle, mutta sairaanhoitajan koulutus antaa hyvän pohjan tehdä oikeastaan ihan mitä vain. Töitä löytyy varmasti nyt ja tulevaisuudessa, ja on paljon itsestä ja omista kiinnostuksen kohteista kiinni mihin lopulta työllistyy. Itseäni epäilytti aluksi negatiivinen työilmapiiri mutta huomasin pian, että se on itsestä kiinni miten asioihin suhtautuu. Sairaanhoitajan palkalla tulee moitteetta toimeen ja saa tehdä tärkeää työtä. Pointtina siis muille että opiskele sitä mikä oikeasti sinua kiinnostaa! Ja opiskelussa on varmasti aina asioita jotka ei niin kiinnosta, mutta kun pitää tavoitteen ja päämäärän selkeästi mielessä myös niinä päivinä kun motivaatio ei välttämättä ole huipussaan, jaksaa painaa töitä sen eteen. Tsemppiä kaikille kevään hakijoille! :)

Voisiko joku kertoa nyt esimerkkejä niistä MUISTA bioanalyytikon töistä kuin näytteenotosta?

Useampaan otteseen tässä ketjussa niitä kerrottiin olevan mutta ei kerrottu mitä. Joku jopa kysyi tätä samaa kuin minä mutta ei ikinä vastausta.....

Ainakin itse näen vain stressantuneen oloisia näytteenottorobotteja. 3,5 vuotta AMK opintoja sellaiseksi verinäyterobotiksi ja aika pieni liksa? Ei vitussa.

Joten kertokaapa nyt alalla olevat miksi aikuisten oikeasti tähän oikein kannattaisi panostaa 3,5 vuotta perse hiessä opiskellen?

Miksi muuten alalla opiskellaan noin helvetisti, jos 80% duuneista on verinäytteen ottoa? Miksei järkätä 10 viikon pikakurssia noille verinäytteenottajille ja turha diibadaaba hiiteen?

Yhden duunin osaan kuvitella ja se on varmaan siellä labrassa istua sitten preparoimassa syöpäkasvaimesta tsiivuja patologista mikroskopointia ym. varten? Eikö vain?

Onko ammatissa muuta "hauskaa" kuin olla verinäyterobottina tai labrassa tsiipaloida toisen syöpäkasvaimia?

Tell me now something real.

Tietääkö joku saako bioanalyytikko laittaa esim. kanyylejä? Mitä Sh:n hommia bioanalyytikko voi tehä?

Millaista kirjallisuutta kannattaa lukea ennen kuin lähtee opiskelee bioanalyytikoks? Esim millä voi treenata englantia ja sanastoa siihen liittyen?