kun tulen huoneeseen
hän lähtee pois
kun puhun
hän ei katso minua
kun nauran
hän sulkee oven
kun olen yksin
hän kaipaa minua
jonain päivänä
kun olen levännyt puun juurella
tasannut hengitykseni
katsellut lintuja
jonain päivänä
olen tarpeeksi vahva
jatkamaan matkaani
minun tulee vain havaita se hetki
hän lähtee pois
kun puhun
hän ei katso minua
kun nauran
hän sulkee oven
kun olen yksin
hän kaipaa minua
jonain päivänä
kun olen levännyt puun juurella
tasannut hengitykseni
katsellut lintuja
jonain päivänä
olen tarpeeksi vahva
jatkamaan matkaani
minun tulee vain havaita se hetki
Vastaukset 2
Vanhimmat
Halusin merkitä tämänkin runon kiitoksella. Miten puhdasta ja selkeää runoa tilanteessa, jossa sanojasi lainaten "ollaan jo matkalla", vaikkei vielä liikuta. Tulee tunne, että olet saamassa rauhan ja levon vaikeassa tilanteessa. Oikeasti.
Aika onnettomia tuherruksia.