Kerskutko sairauksillasi?
Sairasvääns
1865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitähän kerskumista niissä olisi? Iltalehden lukijoihin kun en kuulu, luin tuon ja kommentteja jonninverran. Jäin kummastelemaan näitä edellisiä toimittajia, joilla kaikilla sama aihe, peräjälkeen lueteltu rivissä! Puujalkavitsailuksiko
on kutistunut tarjonta -
Pitäisiköhän noille kolumnistipoitsuille jo laulaa, karhunpoijaat sairastaa, miten lie maa makaa, vai massa? Hölmöltä tuntuu aihepiirileikit, en siis edelleenkään kuulu iltalehtien ostajiin, valikoin kuten ennenkin uutistodennäköisyys perusteella netissä.
Laitisella on oma Lika-Loka taustansa joten kovasti tonkii juurillaan.
Jokaisella meistä on sairauksia vain harva on säästynyt tähän ikään kaikelta.
Miksi niistä ei voisi puhua monesti saa hyviä vinkkejä tilanteiden hallintaan, ja keskusteluissa voidaan vaihtaa mielipiteitä jaksamisessa.
Laitinen on koko uransa ajan kirjoitellut 'pistävään' sävyyn niin sairauksista, vanhuksista, kuin ihmissuhteista.
Mihinkäs koira karvoistaan?
Kyllä noita ohjeita ja ohjastuksia löytää päivittäin lehdistä, ja TVstä lisää on vain osa jätettävä huomiotta.
Vai likaloka taustat Laitisella ? Miten ilkeä suustaan voi naisihminen olla !!!Laitinen avaa Suomen mätäpaiseita , ei olelääkärinkään vika jos ihmisillä sellaisia on. Kyllä näitä jeesjees toimittajia on ihan liikaa joka mediassa, toimittajien työ on availla ihmisten silmiä, ei painaa villaisella esim. poliitikkojen rötöksiä.
Tavaksiko se hänelläkin (mätäpaiseidenn kyttääminen) on sitten muuttunut kuin taudeilla ylvästelevillä,hih0Äänestä
Sääli lukijoitaan, jos paikkansa pitää seuran tekevän kaltaisekseen! Hik,(pelästyshikka) ilmankos kaikki muutkin kolunistit samalla otsikoilla irvaileepi. <<<<<<<<<<<<<<
Ei tapa vaan työ on toimittajalla yhteiskunnan epäkohtien arvostelu. Sen tyylilajin nimi on satiiri .
Kun luin tuon lokaa heittäneen naisen laittaman linkin Laitisesta , siinä näkyy miten on osunut monasti oikeaan ja paljon on mies aikaansaanut. Suomestahan tulee Venäjä, jos ei saa vallanpitäjiä arvostella. Lokaa täälläkin heitettään sen niskaan, joka vallanpitäjiä arvostelee ja paskaa sen niskaan joka uskaltaa sanoa Laitisen olevan oikeassa monessa asiassa.
Vai satiiri....heheh lokalaitisella!
Minullakin on erilainen käsitys satiirista, ei takuulla Loka-Laitinen tule ensimmäisenä mieleen hyvästä satiirikosta. Nykyisinhän nämä ovat kolumnisteja, julkaisevat säännöllisesti kantaa ottavia kirjoituksia jossain lehdessä. Kolumistin kuuluukin olla kärkevä, jopa pureva, mutta vain jos siihen on kanttia, älykkyyttä ja tilannetajua. Huumori kuuluu satiiriin, asioiden saattaminen naurettavaan valoon. Olisihan tässä maassa ja varsinkin rajan takana aiheita, joihin tarttua tosi satiirikon ottein, jos vaan kykyä ja rohkeutta löytyisi.
Laitinen on leimautunut esimerkiksi naisvihaajaksi, eikä toimittaja saa missään tapauksessa niputtaa mitään ryhmiä tai vähemmistöjä yksittäistapausten perusteella. Kauppaneuvos Paukku paukutteli näitä törkeyksiään naisista, maahanmuuttajista, tarjoilijoista, sovinismi ja rasismi oikein jylläsi saunan lauteilla.
Tämä sairauksilla kerskailu tuntuu kaukaa haetulta, ei se mikään yleinen ilmiö ole - onneksi. Enemmänkin valitetaan , haetaan myötätuntoa ja vertaistukea kuin kerskutaan, eihän sairauksissa ole todellakaan mitään kerskumista. Elintasosairaudet, kuten liikalihavuus, ei enää kerro elintasosta, lihavuus on varsinkin köyhän sairaus, lihottava ruoka on halpaa. Erityiruokavalioista vouhkaaminen voi jo kerskaamiselta tuntua, vaikka harvemmin on kyse sairaudesta, vaan omasta valinnasta. Minua on joskus kutsujen emäntänä harmittanut, kun jollekin vieraalle ei kelpaa mikään, jollain oli oma tumma ruokosokerikin mukana. Jotkut vanhemmat vievät päiväkotiin lapsilleen kasvisruuat ja voin , kasvattavat lapsensa niuhottajiksi. Allergioiden syyksi on arveltu liikahygieenisyyttä, paljon ulkona ja luonnossa sekä eläinten parissa olleet lapset ovat terveempiä.
Nyt meni jo rönsy pitkäksi, mutta eipä Laitisenkaan jutussa ollut päätä, ei häntää.
Kannattaa tarkistaa satiirin määritelmä. Mielestäni Aarno on LOISTAVA satiirissaan.
Ihmisenä hän on todellinen herrasmies varsinkin naisia kohtaan, hurmaava seuramies ja ehdottomasti älykkö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarno_Laitinen
vassakuu!
No joko meni perille, ei ollut minun keksimäni?
Ainako jaksat talloa perässäni?
Kun ihmiserllä on t i e t o kone nenä alla niin ottais jotain selvää asioista, muutenkin kuin suomi24 palstoilta.
TVstä tulee parasta-aikaa juuri tuollaisista ilkeilyistä, kuuntele edes sitä mitä mieltä siitä ollaan yleisesti!
Hyvä keskustelu, mutta tulipa väliin tylsä puheenvuoro.
Ilmeisesti siinä puretaan masennustilaa.
joo nämä muutaman sanan huomautukset ovat juuri sitä mistä huomautat, asiattomia
Vastaan vain alkuperäiseen kysymykseen omalta osaltani, koska Laitista en juurikaan tunne.
Minulla tuohon kysymykseen on mallivastaukset sekä vanhemmiltani että anopiltani vuoikymmenien aikana syntynyneet, he eivät niistä paljoa kertoneet, eivät olleet nimittäin paljoa sairastelleetkaan.
Aina kun menimme anopin luo, joka asui lähellä Töölössä, niin kysyin aina, mitä kuuluu, miten voit. Ja myöskin puhelimessa samoin.
Hän aina vastasi, että jos alan sairauksistani kertoa, niin emme ehdi mistään muusta puhuakaan! - Kyllä hän niistä polvistaan sitten kuitenkin kertoi, ja muista säryistään, sekä Mobilatin käytöstään niihin.
Kyllä minulla on tuttuja, jotka kertovat sairauksistaan, montakin. Ja minusta on kyllä oikein kuunnella silloin. Kaikillahan alkaa jotain olla vanhana.
Ollaan lähimmäisiä toisillemme.
KYLLÄ puhutaan nyt asiaa! On kerrassaan tavallista, että mieluusti esitellään VAIVAKORTTIA.
Mitä mehukkaimpia kärsimyskuunnelmia voi kuunnella, jos hetkeksi seisahtuu ikäihmisten viereen. Suorastaan kilpaillaan, kenen Via Dolorosa on karmein.
Ihan totta, jos kysäisen joltakulta tien päällä "kuinkas olet voinut" hetimiten selviää diagnoosit.
Monessa ikäporukassa keskusteluillan eka tunti menee hoitokuvauksissa ja lääkevertailuissa.
Onhan se sitten niin jännää, kun voi olla ihan vähän kurjemmassa tilassa kuin tuo toinen; MUTTA näillä lääkkeillä....
Hoitokokemukset ovat sitten vielä oma lukunsa.
Lapsena jo tutustuin tähän kulttuuriin, kun äitini ikivanhat sukulaiset, mummu ja muut tädit istuivat piirissä kahvikupit kädessä, ja lasten piti istua kiltisti sohvalla ja olla häiritsemättä aikuisia. Suvussani on riittänyt tantteja vuosikymmenestä toiseen. Parhaani olen yrittänyt, että en joutuisi osallistumaan näihin keskusteluihin. Mieluummin kahvinkeittäjänä ja tiskaamassa.
Totta kai voi olla joku tosi dramaattinen tapaus takanapäin, se on eri asia, mutta verenpaineet ja kolotukset nyt ovat arkipäivää lähes kaikille, ei niitä tarvitse vertailla.
Harva ihminen säästyy sairauksilta ja toiminnan rajoituksilta iän lisääntyessä. Se on jo tilastollinen fakta. SILTI vaikka itseltä löytyisi niitä "diagnooseja", ihminen voi tuntea olevansa terve. Kai aika paljon riippuu luonteesta ja siitäkin paljonko on tietoa asioista miten sairauksiinsa suhtautuu. Vältän omista vaivoistani puhumisesta. Kuittaan kyselyt aika lyhyesti "mikä tässä kun vielä erinomaisesti omin voimin ilman apuja pärjään". Ketä minun lääkedose(n)ttini kiinnostaa.
Helppoa ei ole nykysessä tietotulvassa valita sitä oikeaa tietoa. Minusta tuossa linkin keskusteluosuudessa tämä viesti on hyvä, yhdyn siihen.
lainaus:
"Stilla
28.2.2015 klo 14:54
......
Nykyajan terveysbisnekselle ei ole riittävän tuottoisaa hoitaa vain sairaita ihmisiä. Siksi tukeudutaan terveisiin ihmisiin pyrkien tekemään heistä sairaita tai ainakin huolestuneita
omasta terveydestään tai sen menettämisestä. Terveysmainonnan eettisyyden perään voi kysellä.
Sanotaan, että terve on vain sellainen ihminen , jota ei ole tarpeeksi tutkittu."
Onko tosiasioiden asiallinen, maltillinen toteaminen kerskumista?
Jos keskustelu sivuaa ko. aihetta niin miksi pitäisi vaieta?
Joissakin asioissa avoimuus saattaa olla hyväksi. Useampikin tuttavani on maininnut (ei kerskunut) eturahasensa syövästä. Olen ymmärtänyt aiheen siinä määrin araksi, että ko, henkilöt helpottavat omaa oloaan avoimuudellaan.
Omalla kohdallani peräsuolen syövän leikkaukset aiheuttivat hyvin radikaaleja elintavan ja harrastusten muutoksia jonka vuoksi ulkopuoliset olivat uteliaita aiheuttajaan. Tietenkin kerroin avoimesti syyn ja sen toivottavan tilapäisyyden, kerskumatta!