Mustasaaressa hyvä suuntaus

Noh noh. Aloitetaan vaikkapa lopusta. Kaksikielisen perheen lapset haluavat lähtökohtaisesti oppia mahdollisimman hyvin. Mihin, kenties jo unohtamaasi, tutkimukseen tämä perustuu? Yksikielisen perheen lapsi varmaankin sitten ei lähtökohtaisesti halua juurikaan oppia. Sammakoita saa päästellä suustaan, mutta että kirjoittamaan niitä...

Sitten tuosta aivojen kehityksestä ja tiedon vastaanottokyvystä. Onko tutkimus vuosien takaa siksi, että se on hyvä syy olla enää muistamatta mistä tutkimuksesta oikeastaan oli kysymys? Ja että vielä se tallennuskykykin olisi huippuluokkaa. Palan halusta saada lukea tuon tutkimuksen, joten laittaisitko ystävällisesti tarkemmat tiedot siitä.

Jos perheessäsi puhutaan kahta kieltä rinnakkain, niin miksi ihmeessä lastesi äidinkieli on suomi? Eikös lastesi äidinkielen pitäisi olla molemmat. Etkös tuossa lopussa juuri hehkuttanut kaksikielisyyden tuomista eduista kaikkeen opiskeluun. Lastesi koulumenestyksen avain on ollut juuri tuo, että kieliä on käytännössä ollut vain yksi.

Niissä päiväkodeissa, joissa kaksikielisiä ryhmiä on, ei valitettavasti ole kovinkaan paljon sellaista henkilökuntaa, joka osaisi suomea riittävästi. Esimerkki: Hoitaja kysyy lapselta (4 vee): "Jos se on punainen se auto?" Lapsi jää odottamaan jatkoa, sillä sen ikäinen jo osaa lauserakenteesta jotakin päätellä. Ei tule jatkoa. Lapsi ei vastaa mitään kun ei saanut kaipaamaansa loppua. Hoitajan tarkoitus oli kysyä: "Onko se auto punainen?". Ja kyllä, tiedän paljon sekakieltä puhuvia lapsia jo vuosien takaa. Kun ei ole kumpaakan opittu kunnolla, käytetään niitä sanoja kummastakin kielestä, jotka muistetaan. Myöhemmin sekakielen käyttö vakiintuu, koska siihen tottuu. Ja tottuminen tapahtuu nopeammin ja varmemmin, jos kaveripiirissäkään ei ole ketään, jolla olisi vahva äidinkieli. Lisäseurauksena vielä se, että kirjoittaa ei osata kumpaakaan kunnolla.

Miksi kaksikielisessä perheessä lapsilla olisi yksi kotikieli? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Puhuisiko se toinen sitten esim. huonoa suomea? Sekös auttaisi vahvan äidinkielen kehittymistä? Ja toistamiseen: mihin ne esittämäsi kaksikielisyyden edut oppimisen kannalta taas hävisivät?

"Yksikielisen perheen lapsi varmaankin sitten ei lähtökohtaisesti halua juurikaan oppia. " - Mistä tämä tuli? Sammakoita saa päästellä suustaan, mutta että kirjoittamaan niitä...

Ikävä kyllä, en todellakaan pysty muistamaan ko. tutkimuksen tekijää enkä sitä, missä tutkimus tehtiin. Enpä arvannut, että sitäkin tietoa jonakin päivänä sinun tiedonjanosi tyydyttämiseksi tarvitsisin. Muistan tutkimuksen sen vuoksi, että siinä tultiin aika lailla samanlaisiin johtopäätöksiin, joihin itse olin päätynyt vaatimatonta otantaani seuratessa.

"tallennuskykykin olisi huippuluokkaa." - En minä huippuluokasta puhunut. Uskon kuitenkin yhätikin, että kun aivokapasiteetti haastetaan (esim. kahta kieltä käyttämällä - tai vaikka shakinpeluulla), ihminen tottuu hyödyntämään sitä sekä ihan tietoisesti että myös alitajuisesti.

"miksi ihmeessä lastesi äidinkieli on suomi?" - Tämä asia nyt vain on perheessämme päätetty näin.

"Lastesi koulumenestyksen avain on ollut juuri tuo, että kieliä on käytännössä ollut vain yksi." - Ai on vai? Kuitenkin poikani harrastuksensa parissa käyttää kolmea kieltä ja pärjää siinä kansainvälisellä tasolla. Taitaa sitten olla kaikkien aikojen huippulahjakkuus, koska kielten sekamelskasta huolimatta menestyy. Harrastuksella ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa.

"Niissä päiväkodeissa, joissa kaksikielisiä ryhmiä on, ei valitettavasti ole kovinkaan paljon sellaista henkilökuntaa, joka osaisi suomea riittävästi." Siinä tapauksessa koko kaksikielisyyden periaate ei oikein toteudu. Eipä silti, monet aikuiset käyttävät äidinkieltään likimain kuvaamallasi tavalla. Oma poikani kiinnitti jo nelivuotiaana (samassa iässä kuin esimerkkisi lapsi) huomiota siihen, että naapurin Reetan äiti käytti relatiivilauseita usein ihan väärin - mikä onkin tavallisimpia aikuisten kielivirheitä.

Sekakielen käyttö on toisinaan ihan hauskaa - ja erinomaisen käytännöllistä. Eläessäni kaksi- tai useampikielisessä ympäristössä käytän itsekin sekakieltä ihan kulloistenkin mielihalujeni mukaan, samoin muut. Ollessamme yksikielisessä ympäristössä ei meillä ole mitään vaikeuksia laittaa päähän yksikieliset asetukset. Uskoakseni ihmiset ovat aina toimineet näin ihan vaistonvaraisesti ja sosiaalisen tilanteen niin edellyttäessä tai salliessa.

Kun sanot, että kirjoittaa ei osata kumpaakaan kunnolla, huokaisen syvään silkasta epätoivosta. Suomenkielisessä koulussa suomenkielisellä paikkakunnalla tekevät sekä koululaiset että heidän vanhempansa - jopa osa opettajista - aivan hirveitä kirjoitusvirheitä. Sinulle annan plussaa siitä, että kirjoittamasi kieli on hyvää.

" mihin ne esittämäsi kaksikielisyyden edut oppimisen kannalta taas hävisivät?" - Eivät mihinkään.

Lillekineman kirjoitti:

"Yksikielisen perheen lapsi varmaankin sitten ei lähtökohtaisesti halua juurikaan oppia. " - Mistä tämä tuli? Sammakoita saa päästellä suustaan, mutta että kirjoittamaan niitä...

Ikävä kyllä, en todellakaan pysty muistamaan ko. tutkimuksen tekijää enkä sitä, missä tutkimus tehtiin. Enpä arvannut, että sitäkin tietoa jonakin päivänä sinun tiedonjanosi tyydyttämiseksi tarvitsisin. Muistan tutkimuksen sen vuoksi, että siinä tultiin aika lailla samanlaisiin johtopäätöksiin, joihin itse olin päätynyt vaatimatonta otantaani seuratessa.

"tallennuskykykin olisi huippuluokkaa." - En minä huippuluokasta puhunut. Uskon kuitenkin yhätikin, että kun aivokapasiteetti haastetaan (esim. kahta kieltä käyttämällä - tai vaikka shakinpeluulla), ihminen tottuu hyödyntämään sitä sekä ihan tietoisesti että myös alitajuisesti.

"miksi ihmeessä lastesi äidinkieli on suomi?" - Tämä asia nyt vain on perheessämme päätetty näin.

"Lastesi koulumenestyksen avain on ollut juuri tuo, että kieliä on käytännössä ollut vain yksi." - Ai on vai? Kuitenkin poikani harrastuksensa parissa käyttää kolmea kieltä ja pärjää siinä kansainvälisellä tasolla. Taitaa sitten olla kaikkien aikojen huippulahjakkuus, koska kielten sekamelskasta huolimatta menestyy. Harrastuksella ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa.

"Niissä päiväkodeissa, joissa kaksikielisiä ryhmiä on, ei valitettavasti ole kovinkaan paljon sellaista henkilökuntaa, joka osaisi suomea riittävästi." Siinä tapauksessa koko kaksikielisyyden periaate ei oikein toteudu. Eipä silti, monet aikuiset käyttävät äidinkieltään likimain kuvaamallasi tavalla. Oma poikani kiinnitti jo nelivuotiaana (samassa iässä kuin esimerkkisi lapsi) huomiota siihen, että naapurin Reetan äiti käytti relatiivilauseita usein ihan väärin - mikä onkin tavallisimpia aikuisten kielivirheitä.

Sekakielen käyttö on toisinaan ihan hauskaa - ja erinomaisen käytännöllistä. Eläessäni kaksi- tai useampikielisessä ympäristössä käytän itsekin sekakieltä ihan kulloistenkin mielihalujeni mukaan, samoin muut. Ollessamme yksikielisessä ympäristössä ei meillä ole mitään vaikeuksia laittaa päähän yksikieliset asetukset. Uskoakseni ihmiset ovat aina toimineet näin ihan vaistonvaraisesti ja sosiaalisen tilanteen niin edellyttäessä tai salliessa.

Kun sanot, että kirjoittaa ei osata kumpaakaan kunnolla, huokaisen syvään silkasta epätoivosta. Suomenkielisessä koulussa suomenkielisellä paikkakunnalla tekevät sekä koululaiset että heidän vanhempansa - jopa osa opettajista - aivan hirveitä kirjoitusvirheitä. Sinulle annan plussaa siitä, että kirjoittamasi kieli on hyvää.

" mihin ne esittämäsi kaksikielisyyden edut oppimisen kannalta taas hävisivät?" - Eivät mihinkään.

Lue lisää

:-) Turkkilainen ym. mies?

beyaz_guc kirjoitti:

:-) Turkkilainen ym. mies?

Nimimerkki beyaz_guc

Halusit varmaan sanoa jotain tähän keskusteluun. Mitä?

beyaz_guc kirjoitti:

:-) Turkkilainen ym. mies?

Idiootin idioottimainen kommentti. Kysyt, onko kyseessä turkkilainen ynnä muu sellainen mies. Liittyy mihin? Täällä puhutaan kaksikielisistä päiväkodeista ja siitä, että moni lapsi käyttää ihan suvereenisti useampaa kuin yhtä kieltä, joskaan eivät kaikki kaksikielisessä ympäristössä elävät lapset. - Olet varmaan lähettänyt kommenttisi ihan väärään osastoon ja vastannut jollekulle aivan muulle kuin täällä keskusteleville.

Tuossa oli hyvä esimerkki siitä, mitä vahvan äidinkielen puute tarkoittaa. Kirjoitit: "Lapsemme joka tässä päiväkodissa oppi toisen kielen siinä sivussa.". Jäin odottamaan, että mitä hänelle tapahtui... Ja toinen esimerkki tulee vähän myöhemmin: "Uskon että kaksikieliset päiväkodit kun oikealla tavalla organisoidut ovat...". Eipä taida tuokaan olla esimerkki vahvasta äidinkielestä. Etpä taidakaan puhua suomea äidinkielenäsi?
Vielä kyllä haluaisin jonkin perustelun tulle väitteellesi kielikylpyjen huonommuudesta. Pelkkä uskomus ei riitä.

Totta on äidinkieleni ei ole Suomi. Lasteni kanssa käytin yksinomaan äidinkieltäni. En ymmärrä mitä tarkoitat " mitä hänelle tapahtui.." kysymyksellä. Hänen äidinkielensä on aina ollut vahva aikuisikään saakka. Uskon että ainakin hänen koulunkäyntiään ja kielten oppimista auttoi tämä alku. Nykyään hän hallitsee myös täydellisesti kolmannen kielen. Ja sitten siihen kielikylpyyn. Kielikylpy oli alunperin tarkoitettu 5-6vuotiaille osapäiväisenä tukena. Suomessa oltiin sitten sitä mieltä että mitä aikaisemmin sen parempi. Tämän olettamuksen takana ei ollut minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Onneksi tästä liian varhaisesta kielikylvystä ollaan nyttemmin ymmärtääkseni luovuttu. En mitenkään vastusta kielikylpyä 5-6vuotiaiden kohdalla joillaa vahva äidinkieli ja sen tuki kotona.