Näistä ei juuri puhuta, kun tehdään uusi navetta, liikkuu siinä sen verran paljon rahaa että ei oikeastaan juuri puhuta sellaisesta edullisesta, yksinkertaisesta ja hyvästä navettaratkaisusta. Halpaa navettarakentaminen ei ole koskaan. Mietin tässä kerran lypsyllä minkälainen navetta olisi sitten tällainen edullinen, en väitä että halpa mutta kuitenkin, navetta esimerkiksi 30-40 lypsävälle nuorkarja.
Navetta olisi tavallisen hallin tapaan tehty, rehupöytä toisella sivulla, ja pihattotilat siinä sen varressa tietysti betonipohjalla. Kestokuivikkeesta on saatu ainakin mitä minä olen kuullut, ihan hyviä tuloksia, utareterveysriskit arveluttaisi minua ensin, mutta eräs tila jossa tämä oli käytössä sanoi ettei siinäkään sen suhteen ollut heillä ongelmia. Kestokuivikepohja siis, olki ja mahdolliset turvepaalit lisätään seinässä olevien aukkojen kautta suoraan etukuormaajalla pihattoon jossa lehmät sen itse levittää. Juomakuppeja riittävästi tietysti, ja vapaa pääsy jaloittelemaan.
Lypsy hoidettaisiin kenties vanhaan navettaan edullisesti tehtävällä lypsyasemalla, nykyään saa halvalla käytettyjä tandem tai kalanruotoasemia tai sitten voisi sopia vaikka jonolypsyasema joka on niin helppo toteuttaa itse että lypsykonefirmat ei siitä pidä melua. Väkirehuruokinta asemalla tai sitten myöhemmin voisi miettiä kioskin tai lukittavien etuaitojen ja sitä kautta suoritettavan yksilöllisen väkirehuruokinnan toteuttamista käsin tai väkirehusukkulalla rehut jakaen. Tai sitten apevaunu.
Nuorkarja voisi olla pienet vasikat joko sinne vanhaan navettaan toteutettavassa käytännöllisessä vasikkalassa tai sitten omassa siivekkeessään navetan sivulla. Isommat vasikat ja hiehot olisi samassa kestokuivikepohjanavetassa kun lehmät. Tarpeelliset poikima- ja sairaskarsinat olisi helposti erotettavissa pihattotilasta.
Tällaisia mietteitä minulla oli lypsäessäni, joku voisi olla toista mieltä jostain, en itse suunnittele tällä hetkellä mitään navettaa mutta ajattelin silti tuoda mietteeni julki josko siitä olisi hyötyä jollekin tai saisi miettimään että on muitakin vaihtoehtoja kun ne suuret nautapalatsit jossa on isolla betonifirman logo avajaiskutsulapussa ensimmäisenä ylimmäisenä...
Navetta olisi tavallisen hallin tapaan tehty, rehupöytä toisella sivulla, ja pihattotilat siinä sen varressa tietysti betonipohjalla. Kestokuivikkeesta on saatu ainakin mitä minä olen kuullut, ihan hyviä tuloksia, utareterveysriskit arveluttaisi minua ensin, mutta eräs tila jossa tämä oli käytössä sanoi ettei siinäkään sen suhteen ollut heillä ongelmia. Kestokuivikepohja siis, olki ja mahdolliset turvepaalit lisätään seinässä olevien aukkojen kautta suoraan etukuormaajalla pihattoon jossa lehmät sen itse levittää. Juomakuppeja riittävästi tietysti, ja vapaa pääsy jaloittelemaan.
Lypsy hoidettaisiin kenties vanhaan navettaan edullisesti tehtävällä lypsyasemalla, nykyään saa halvalla käytettyjä tandem tai kalanruotoasemia tai sitten voisi sopia vaikka jonolypsyasema joka on niin helppo toteuttaa itse että lypsykonefirmat ei siitä pidä melua. Väkirehuruokinta asemalla tai sitten myöhemmin voisi miettiä kioskin tai lukittavien etuaitojen ja sitä kautta suoritettavan yksilöllisen väkirehuruokinnan toteuttamista käsin tai väkirehusukkulalla rehut jakaen. Tai sitten apevaunu.
Nuorkarja voisi olla pienet vasikat joko sinne vanhaan navettaan toteutettavassa käytännöllisessä vasikkalassa tai sitten omassa siivekkeessään navetan sivulla. Isommat vasikat ja hiehot olisi samassa kestokuivikepohjanavetassa kun lehmät. Tarpeelliset poikima- ja sairaskarsinat olisi helposti erotettavissa pihattotilasta.
Tällaisia mietteitä minulla oli lypsäessäni, joku voisi olla toista mieltä jostain, en itse suunnittele tällä hetkellä mitään navettaa mutta ajattelin silti tuoda mietteeni julki josko siitä olisi hyötyä jollekin tai saisi miettimään että on muitakin vaihtoehtoja kun ne suuret nautapalatsit jossa on isolla betonifirman logo avajaiskutsulapussa ensimmäisenä ylimmäisenä...
Vastaukset 23
Vanhimmat
KUULOSTRAHAN SELAASELRE RATKAASULLEHEN, ET EIR TYÖ LOPUHUN IHARAHA HELPOLRAHAN, SAATTAASIHA TOSA JÄÄDÄHÄN PARSIPAIKKAHAN HINTRA ALLE 6000E, KO TARVITAHAN SIIHEN KYLKREEHEN LANTRAALA,,, MAITROHUONEHEN VAATRIMUKSET JA MUITRAKIHIN VELVOOTREITA TULEEHEN
Joo toi lantala on kysymysmerkki, taitaa elläinlääkäri laittaa kiinni noin keveän navetan.
Niin se on kyllä aika hassua, tuli itsellekin mieleen, että nehän vaatii sen olikos se kuuden kuukauden lantavarastot vaikka olisi kestokuivike, joka levitettäisiin pellolle vain keväisin ja syksyisin... Kun se navetan betonipohja (joka ulottuu tietysti seinillä niin korkealle kun lantapohja, muuten lahottaisi seinää) toimii tavallaan kestokuivikkeella itsessään jo lantalana, miksi ihmeessä direktiivien mukaan olisi tehtävä joku lantala tyhjänpantiksi? No saa sinne ainakin traktorit ja koneet suojaan hyvin.
Mutta tiedän yhden lihakarjahallin (sama ratkaisu käy lypsylehmille ihan yhtä hyvin), tehty kokonaan omasta puutavarasta, ulkoseinä lauta pystyyn, välissä tuulensuojalevy, sisäseinällä noin kolmeen metriin vaakalaudoitus. Eläimet viihtyy hyvin, navetta on sopivan lämmin, ilmava ja valoisa koska on ikkunoita ja jos ikkunat hankkii käytettynä jostain purettavasta rakennuksesta ja kuulin että joku hakee niistä kaikki kaakelit ja laatat niin eipä maitohuonekaan sikäli kalliiksi tulisi jos nuuka olisi =D
:) Siellä spiikkaat laattoja yksitellen irti seinistä, ja rukoilet ettei hajoa.
Sama juttu kalustosuojissa. Älyttömän kalliita rakennuksia pykätään maatalouskaluston säilytystä varten, vaikka omatoimisesti pystyisi rakentamaan paljon edullisempia suojia. Iso hehtaarihalli on tietysti hieno, mutta jos ajattellee panos tuotos suhdetta niin ei ehkä optimaalisin,.
Onhan noita halvempiakin ratkaisuja, mutta ei niitä juuri ole esillä julkisuudessa. Kaveri rakensi nautakasvattamon käytettyjen sähköpylväiden varaan ja käytettyjä betonielementtejä kerrostalonremontista rahdin hinnalla rakenteisiin. Toinen kaveri teki lypsykarjalle navetan kerrostaloelementeistä, jotka oli jäänneet tehtaalle raakiksi. Samoista raakkielementeistä teki yksi kaveri lämpökeskuksen.
Ongelmahan on oikeastaan siinä, että jos ottaa vähänkin jotain maatilarahoitusta/avustusta, niin silloin lähti raha palamaan ja kaikki halvat ratkaisut tyssää. Omalla rahalla saa temmeltää vaikka kuinka halvalla, kun muuten täyttää viranomaismääräykset.
Olen itse rakentanut "pisaralla pidemälle" systeemillä näitä rakennuksia maatilalleni. Omatoimiseen rakentamiseen löytyy kyllä halpaa materiaalia Suomesta, jos vain kekseliäisyyttä riittää. Tuoteista ei makseta yhtään enempää, vaikka olisi kuinka kalliilla rakentanut nautapalatseja taikka kaurakirkkoja.
Noi sähköpylväät on kyllä kiellettyjä rakennuksissa.
Itellä on noita kanssa ostettuna, mukana tuli yhtiöltä moni sivuinen aviisi mihin niitä saa käyttää, rakennukset on kaikki periaatteessa kielletty.
Ei ole kielletty, mutta vaativat eläin suojissa ainakin verhouksen, jotteivat eläimet niitä nuole.
Monessa kirjoituksessa vilahti maininta kun itse tekee.
Mutta ajatellaampa sellaista viljelijää joka rakentaa toimivan navetan lisäksi uuden navetan.
Aika lyhyeksi jää se aika jolloin se pitäisi pistää pystyyn.
Lisäksi jos alkaa kalastelemaan halpoja rakennusmateriaaleja niin aikaa palaa.
Minäkin olen omassa yrityksessä laskenut että jos tekisin kaikki työt itse niin tekisin ne 30-50% tehokkaammin kuin työntekijät joten firman tulos olisi ihan eri planeetalta.
Mutta kun en kerkiä tekemään niin pitää tyytyä työntekijöihin.
Aivan, tuntuu melkein saduille, edelisten herrojen kommentit, oma rakentamisesta, yleensä siellä onkin joukko timpureita.
Periaatteessa joo, ei sitä joka hommaan repeä.
Eikä aina ole edes paras mies hommaan ....
Halvalla rakentamisessa on juju, että pitää osata suunnitella hommat kunnolla ja osata käyttää oikeissa kohdin aputyövoimaa taikka urakoitsijoita. Eihän esim. lapiolla kukaan ala perustumonttuja kaivamaan, joten oma kaivinkone taikka urakoitsija kaivamaan perustusmontut.
Betonielementtejä voi kuljetuttaa paluurahtina jne. Järjetöntä tellinkien rakentamista voi välttää tekemällä rakenteita maassa valmiiksi ja ne nostetaan sitten autonosturilla kerralla paikoilleen. Autonosturin voi hankkia yhdessä jonkun toisen työmaan kanssa rahtien pienentämiseksi jne.
Sähkötarvikkeita myydään muuallakin, kuin siinä kylän ainoassa sähkötarvikefirmassa taikka sähköasennusliikkeessä.
Töitä voi järjestellä siihen malliin, että aikaa jää rakentamiselle. Kumpi on halvempi palkata lypsämään vaiko rakentamaan?
Rakennuksen osia voi tehdä valmiiksi luppoaikana, jotka sitten kasataan vain kiireellisenä aikana nopeasti. Esimerkkinä, valmistin kuivurin siiloelementit talvella, hitsasin 10 elementtiä/päivä, muutamassa viikossa hitsaa isonkin "pakettikuivurin" elementit, Kattotuoleja ei kunnon jigissä naulaile pitkään.
Jos valaa itse betonielementtejä vaikkapa peräkärrynlavalla, voi niitä kipata varastoon melkoisen läjäyksen odottamaan käyttöä. Ei yhden betonielementin valaminen päivässä ole kummoinen juttu muiden töiden välissä.
Kannattaa käydä talotehtailla, kun siellä on avoimien ovien päiviä ja yleisö pääsee tutustumaan tuotantoon, jotain voi aina oppia!
Mites dokumentoit tuotoksesi, kun lujuus laskelmia aletaan kysellä???
Kuka kyselee lujuuslaskelmia, kun omilla rakennat? Sitä paitsi esim. kattotuoleihin löytyy RT-kortista kaikki tarvittava. Betoniin löytyy omat laskelmat jne.
Varmaan on tullut jo selväksi, että omilla rahoilla rakentava saa tehdä melkein mitä vaan, mutta yhteiskunnan rahoilla taikka avustuksilla joutuu esittämään kaiken "äidin kengännumeroa" myöten.
Olen niin monta rakennusta rakentanut tänne tilalleni ja muuallekin, ei ole vielä ongelmia ollut. Lupa- ja rakennekuvat olen piirtänyt itse, täällä maalla ei aina edes tarvitse rakennekuviakaan piirtää, pelkät lupakuvat riittää. Kaupungissa vähän tarkempaa, mutta mikä ongelma on rakennekuvat esittää, niitähän löytyy valmiina tuotteiden myyjiltä varsin helposti.
Ilikka- leheres oli alaa vaihtaneen rekkakuskin ratkaasusta juttua. Se laittoo pvc- hallin markillensa. Teräskaaret pystyhy ja 2 pvctä ja puhaalusvillaa välihin. Pellonpajaki oli hommas mukana ja suunnitteloo viäntiä erit. Puolaan, jossa rakennetaan ny palio.
Pää-irea on, että jos hommasta katoaa kannatus, voi hallin pistää heleposti myintiin ja siirtää paikalta pois.Hallin hinnasta verrattuna n.s. kiintiään rakennukseen, en osaa kyllä sanua juuta taikka jaata elikkä eitä.
Varmaan parsinavetta olisi edullsin ja toisaalta aivan verraton pienelle karjalle.
Itsellä ainakin parsinavetta olisi lähellä sydäntä, koska eläimet saavat yksilöllistä, ihmisläheistä hoitoa. Sitten navetan viereen jaloittelutarha, missä eläimet voisivat talvella jaloitella ja kesäisin sitten laitumille.
Parsinavetta on kyllä hyvä, jos siellä on alle kymmenen lehmää ja sitten vähintään lantakone ja putkilypsy. Rapakon takana harrastavat jotain minimaitotiloja, niissä on yhdessäkin esimerkiksi neljä lypsävää, putkilypsy, lantakone, automaattinen lypsinten pesuri, ruokintaa eivät olleet toistaiseksi koneistaneet, lato oli ilmeisen vieressä. Tästä löytyi video YouTubessa. En tiedä mitä tuottaa mutta jos varaa on ja jos tuo kannattaisi niin tuohan kuulostaisi kivalta. Lehmät hohti tuossa paikassa puhtautta, varmaan ehtivät ne lehmänperät pesemään mitä ennen suomessakin vielä harjoitettiin, osassa paikkaa jopa edelleen.
Mutta tosiaan mitä aloituksella hain on tosiaan se että myöskin edullisesti voi pientä tai isoa karjaa varten tehdä sen pihatonkin, ja tällainen kestokuivikepohja on suhteellisen vähätöinen. Ruokinnan yksilöllistäminen on kyllä hiukan hankalaa, mutta lypsy esimerkiksi tandemilla takaa lehmälle yhtä yksilöllisen lypsyn kun parsinavetassa.
mites se pohja???? ei mee läpi millään ilman tiivistä betoni lattiaa alla
Nimenomaan siinä on oltava tiivis betonilattia, sehän on pakko olla jo EU:n mukaan, ja lannanhoidollisesti myöskin taloudellista ettei mene ravinteet hukkaan.
miläs maksetaan viimevuosien investoinnit
http://www.hs.fi/talous/a1413687744048
ei meinaan pitkää voi jatkua pohjosen maitotilallisten elättäminen kotimaisin varoin
Ja, mitäpä herra meinaa lapsille juottaa, OLUTTAKOS???
elättäminen kotimaisin varoin-- Mitähän toiki tarkottaa? Maneekö valtiolla jatkossa niin huonosti, että pitää tukirahatkin lainata ulukoo, niinku nykyään sotu- rahat ?
Parsinavetta on hyvä ratkaisu niin hoitajalle kuin eläimillekin. Lisäksi navetan viereen laitat jaloittelutarhan, missä eläimet voivat talvella olla päivisin ulkona jaloittelemassa. Eläimiä on helppo liikutella paikasta toiseen.