Asia on niin, että ystäväni on menossa kesällä naimisiin ja kuulin äidiltäni, että hän haluaisi minun tekevän hääkakut. Ei halunnut tavallista kermakakkua vaan jonkinmoisen tuorejuusto kakun(hyydykekakku). Ystävä oli siis vasta ajatellut kysyvänsä asiasta minulta, mutta äirini oli siinä sanonut, että ajatteliko ystävä yhtään kuinka paljon hommaa siihen kuluisi? 100 hengelle kakkua on tosi paljon ym ym. Enpä ole asiasta sen jälkeen kuullut.
Ainoa mikä tässä ns. ärsyttää, että minulta ei suoraan tultu kysymään asiasta. Vaivihkaa kysyttiin äidiltä, joka teilasi asian samantien (ei ollut siis minulta kysynyt ollenkaan mielipidettä). Kuulin etteivät käytä muitenkaan pitopalvelua, vaan ruoat tekee sulhasen äiti (kai). Olen asiaa pohtinut ja ensin olin miltein vihainen, että miksi minun puolestani mennään sanomaan tuollaista?! Ensinnäkin olen suvun leipuri, aina tykännyt leipoa ja käynytsiihen koulunkin. En väitä, että samantien lupautuisin kakkuja tekemään, mutta olisin ehkä kuitenkin halunnu ensin tietää mitä ja minkälaista kakkua halutaan yms.
Pointti tässä kaikessa on kai se, että
1) mielestäni ystävän olisi pitänyt lähestyä asiassa minua, eikä vaivihkaa udella mahdollista mielipidettäni äidiltäni
2) äitini olisi kuulunut kertoa asiasta minulle ENNEN KUIN on heti sanonut, että mietihän vähän mitä kysyt (väistämättä tuli mieleen sellainen, että eikö äitini luota siihen, että asiani osaan vai minkä takia sanoi niin).
Ja 3) olen nyt asiaa miettinyt jonkin verran ja tullut siihen tulokseen, etten ole vain tarpeeksi hyvä ko.hommaan. En halua itseäni tuputtaa, mutta olisi ollut kiva kun suoraan kysyttäisiin minulta. Aikuinen ihminen osaa tehdä kyllä omat päätöksensä.
Kysymys (viimein) kuuluukin, että miten itse olisit asian hoitanut? Ihan kenen tahansa näkökulmasta.
Kiitos jos vaivaudut vastaamaan :)
Ainoa mikä tässä ns. ärsyttää, että minulta ei suoraan tultu kysymään asiasta. Vaivihkaa kysyttiin äidiltä, joka teilasi asian samantien (ei ollut siis minulta kysynyt ollenkaan mielipidettä). Kuulin etteivät käytä muitenkaan pitopalvelua, vaan ruoat tekee sulhasen äiti (kai). Olen asiaa pohtinut ja ensin olin miltein vihainen, että miksi minun puolestani mennään sanomaan tuollaista?! Ensinnäkin olen suvun leipuri, aina tykännyt leipoa ja käynytsiihen koulunkin. En väitä, että samantien lupautuisin kakkuja tekemään, mutta olisin ehkä kuitenkin halunnu ensin tietää mitä ja minkälaista kakkua halutaan yms.
Pointti tässä kaikessa on kai se, että
1) mielestäni ystävän olisi pitänyt lähestyä asiassa minua, eikä vaivihkaa udella mahdollista mielipidettäni äidiltäni
2) äitini olisi kuulunut kertoa asiasta minulle ENNEN KUIN on heti sanonut, että mietihän vähän mitä kysyt (väistämättä tuli mieleen sellainen, että eikö äitini luota siihen, että asiani osaan vai minkä takia sanoi niin).
Ja 3) olen nyt asiaa miettinyt jonkin verran ja tullut siihen tulokseen, etten ole vain tarpeeksi hyvä ko.hommaan. En halua itseäni tuputtaa, mutta olisi ollut kiva kun suoraan kysyttäisiin minulta. Aikuinen ihminen osaa tehdä kyllä omat päätöksensä.
Kysymys (viimein) kuuluukin, että miten itse olisit asian hoitanut? Ihan kenen tahansa näkökulmasta.
Kiitos jos vaivaudut vastaamaan :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anteeksi alun kirjoitusvirheet, puhelimella en pysty niitä korjaamaa ..
Tottakai asiaa olisi pitänyt kysyä suoraan sinulta.
En pidä kakun tekemistä sadalle ihmiselle mitenkään ongelmana. Toki kylmäsäilytys pitää olla, mutta se tarvitaan vasta loppuvaiheessa.
Älä mieti niin mutkallisesti asiaa, äitisi arveli työn olevan liian rankka sinulle ja omalla tavallaan halusi suojella sinua. Jos homma kiinnostaa niin äkkiä luuri käteen ja soita ystävällesi. Ystäväsi uskoi sinun selviävän hommasta, niin miksi itse nyt käännät asian ihan nurinniskoin.