Voisiko joku kertoa, mikä AMD-prossu vastaa noin Intelin i7?
Tai vastaavat AMD:t kuin i3, i5 ja i7
Tai vastaavat AMD:t kuin i3, i5 ja i7
AMD ja Intel
vertaisinnoita
43657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Voisi.
Kannyman voisi, kun tietää nämä asiat erittäin hyvin.
Prosessoreista löytyy teknisistä tiedoista:
-Teho watteina (pienempi parempi)
-CPU ytimien määrä (enempi parempi)
-välimuistin määrä (enempi parempi)
Niitä voi verrata. Ei ole mitään 1:1 vastineita vaan lähinnä pitäisi määritellä mitä oikein haluat.
En itse suosittele yli 65W tehoa pöytäkoneisiin ja läppäreissä tämä on yleensä merkittävin.
CPU ytimien määrä sitten riippuu ajattavasta sovelluksesta mutta et saa yli 8 ytimen (tai edes 4 ydin HT) kasvattamisen jälkeen olennaista etua päätelaitteissa. Jos on tarkoitus ostaa vain lasketaresurssia niin silloin ytimien määrä mahdollisimman pienellä wattilukemalla on se mitä yleensä haetaan.
Välimuistin määrä vaikuttaa yleensä paljon myös watteihin ja suurempi välimuisti tarkoittaa sitä, että prosessorin sisään mahtuu suurempia tietorakenteita käsiteltäväksi että niitä ei tarvitse hakea hitaammasta keskusmuistista. Tehostaa erityisesti sovelluksia joissa tiedon käsittely ei ole ns. lineaarista vaan on kyse vaikka puurakenteista tai tietopala on joku "blokki" minkä pitäisi sopia sinne välimuistiin.
On kyllä hyvin vaikea keksiä mitään mielekästä syytä sille, miksi varsinkin pöytäkoneen ei voisi tai saisi olla yli 65w prosessoria varsinkaan kun yhtään tehokkaana pidettävää prosessoria integroidulla näytönohjaimen ei ole markkinoilla, jonka tdp olisi alle 77w ja yleensä kaikki edes perustehokkaat i5 malliston kuluttavat 77-85w. Jäähdytys tai lämpötila eivät ole mikään ongelma vielä yli 120w prosessoreissakaan, ellei niitä lähde rajusti ylikellottamaan.
Mutta aloittajalle vastaisin, ettei suoraa vertausta voi tehdä. Esimerkiksi amd:n fm2 kantaiset prosessorit ovat joissakin asioissa jopa selvästi Intelin i3 ja i5 malleja nopeampia, samoin niiden integroitu näytönohjain on aina nopeampi kuin noiden Intelien , mutta sitten taas enemmistöllä ohjelmia, sekä pelikäytössä erillisellä näytönohjaimella varsinkin i5 mallit ovat nopeampia. Tämän hetken peleissä i5t ovat nopeampia, mutta esim tulevassa Witcher 3 pelissä amd:n fx8350 rinnastetaan i7-3770 malliin joka vastaa aika hyvin i7-4770 mallia, kun taas i5 ja amd:n neliytimisten paremmisto on pelin minimivaatimus. Uudet pelit siis hyödyntävät useita ytimiä nykyistä fiksummin ilmeisesti.
"Jäähdytys tai lämpötila eivät ole mikään ongelma vielä yli 120w prosessoreissakaan, ellei niitä lähde rajusti ylikellottamaan."
Mjoo, eipä se ole ongelma ylikellotetussakaan prosessorissa. Nykyään saa niin hyviä jäähyjä, ettei jäähdytys tuota ongelmaa ellei vedä kellotusta täysin överiksi.
Lisääntynyt melu, koko, tekee asunnosta saunan kesällä, lisääntynyt jäähdytys kerää enemmän pölyä, lisääntynyt sähkölasku jne.
Sen lisäksi varmaan ikinä PC-historian aikana ei ole ollut tilannetta milloin 65W prossu ei olisi riittänyt täysin kaikkiin sovelluksiin, myös pitkälle tulevaisuuteen. Ehkä joskus 10v sitten oli hetki silloisilla hitailla prosessoreilla jolloin ehkä oli ideaa pistää joku 80W kiuas sinne.
Aika kylmä sauna sinulla jos 10-15 watilla meinasit jotakin lämmittää? Sähkölasku nousee euron tai kaksi, sekin voi olla liioiteltua.
Tiedät kyllä ettei tehokastakaan prosessoria ajeta koko ajan maksimikellotaajuuksilla työpöytäkäytössä. TDP on vain maksimi teho.
Se enempi teho on vain suurempi reservi, silloin kun sitä tarvitsee.
Tehokkaampaa prosessoria ajetaan täyidellä teholla lyhyempi aika saman asian tekemiseksi kun tehottomampaa prossua ajetaan täydellä teholla pidempi aika, poislukien pelaaminen.
Melukaan ei kasva niin paljoa kuin TDP arvo itsessään juuri edellä mainituista syistä.
Kyllähän kaikki ohjelmat toki jotenkuten toimivat millä prosessorilla tahansa.
Mutta on siinä vissi ero tietyissä käyttötarkoituksissa, mikä kivi siellä on. Säästää paljon aikaa, hermoja ja lisää työskentelyn tehokkuuta kun on kunnolliset vehkeet.
"Lisääntynyt melu, koko, tekee asunnosta saunan kesällä, lisääntynyt jäähdytys kerää enemmän pölyä, lisääntynyt sähkölasku jne."
Meteliin vaikuttaa jäähdyttimen laatu, tuulettimen koko, tuulettimen laatu, tuulettimen nopeus, kotelon rakenne ja kotelon ilmanvaihto. Itse en kuule prosessorituuletinta kotelon ulkopuolelle ollenkaan ja tällä samalla jäähdyttimellä jäähdyttäisi isommankin prosessorin. Se on sitten oma häpeä jos Intelin perustuuletinta kuuntelee.
Tietokoneen prosessori ei yksinään ihmeitä tee. Näytönohjain on lämmöntuotossa olennaisempi. Pitää olla pieni huone ilman ilmanvaihtoa, että sen tietokoneella merkittävästi lämpenemään saa.
Sähkölaskussa ero ei ole kummoinen. Kuten joku sanoikin jo, ei tehokkaat prosessorit täydellä höökällä toimi kuin kovassa rasituksessa. Itsellä näyttäisi kellotaajuus olevan noin 1.6GHz tällä hetkellä kun tämä maltillisesti kellotettu prosessori paahtaa 4.2GHz rasituksessa.
Jos pölyn keräytyminen olisi prosessorin tehosta kiinni, niin miksi lähinnä vain pienitehoisten läppärien tuulettimet menevät tukkoon (ja pienitehoisten näytönohjainten hupaisat 30-40mm halkaisijaiset tuulettimet)? Koska iso rousku joka tuolla pyörii, ei todellakaan tukkiudu pienistä pölyistä toisin kuin pienitehoisten komponenttien pienet tuulettimet. Lisäksi isommat flektit pitävät vähemmän ja matalataajuisempaa ääntä ja ne on helpompi puhdistaa. Melkein kaikissa erilliskomponenteista kasatuissa koneissa on muuten pölysuodatin - sarjatuotantolaitteisiin ei moisia taideta viitsiä asentaa kun kone voisi toimia jopa takuuajan jälkeenkin ylikuumenematta... ;)
"Sen lisäksi varmaan ikinä PC-historian aikana ei ole ollut tilannetta milloin 65W prossu ei olisi riittänyt täysin kaikkiin sovelluksiin, myös pitkälle tulevaisuuteen."
No tällä hetkellä kotikäytössä se ei riitä tietokonepeleihin kunnolla. Samaten isommat raw-kuvat aukeaisivat hitaammin ja niiden muokkaus olisi hitaampaa, videoeditointi olisi merkittävästi hitaampaa, ylipäätään kaikki mihin ei kannata vielä rakentaa mitään massiivista tietojärjestelmää, pyörisi hitaammin.
Mitä historiaan tulee, niin AMD:n n.1.4GHz prosessorit taisivat haukata aikalailla enemmän omana aikanaan ja vaikka ne muistaakseni sen aikaiset Intelit pesi suorituskyvyssä, niin eivätpä nekään koskaan liian nopeilta tuntuneet. Päinvastoin. Järeimmät Athlon64:t taisivat haukata 140W mikä on aika mahtava luku nykypäivän mittapuulla. Eivät olleet ylinopeita nekään, vaikka silloin AMD oli vielä kova kilpailija Intelille, joka oli pikemminkin altavastaaja suorituskyvyssä.
Olikos se niin että sinulla on hybridi-auto, arvaas mikä kuluttaa niin monta kertaluokkaa enemmän sähköä, ettei kannata edes mitata tietokoneen kulutusta :)
Sähkösauna? Kuluttaa kerran viikossa sen mitä tietokone todennäköisesti kuukaudessa.
Kesäisin lämpötila helposti nousee asunnossa päivän mittaan kun on lämmönlähteitä. Vähemmän lämmönlähteitä (vaikka pieniä) pitää lämpötilan alhaisempana.
Itse muuten hidastin tuota omaa prossua kun siinä joku toiminto, että kun tulee kuormaa niin se hieman ylikellottaa sitä. Tämä oli ikävää kun kuormapiikit muutti hieman tuulettimen tasaista hiljaista huminaa joten kytkin pois. Ei sitä minkään sovelluksen käytössä havainnut.
Itse kun pelasin Crysis 2:sta niin GPU siinä rajoitti, ei CPU.
Minusta on muuten varsin typerää, että ohjelmat tekevät raskasta prosessointia päätelaitteessa. Se päätelaitteen laskentakapasiteetti pitäisi jättää käyttöliittymälle, eli siihen kun se pyörittää sitä esikatselunäkymää, on ne raidat mitä voi muokkailla, hallinnoi päätelaitteessa olevaa välimuistia (esikatselukuvat jne.) varsinainen prosessointi voisi olla hyvin siinä 200 ytimen klusterissa.
Kyllä se kahdensadan ytimen klusterikin lämmittää ja kuluttaa sähköä!? :)
No, eri ihmisillä on erilaiset käyttötarkoitukset ja jokainen tietänee omansa ja valitsee prosessorin sen mukaan. Se riippuu pelatuista peleistä ja käytetyistä ohjelmista, onko prosessori pullonkaula vai ei. Harvoinhan se nykyään on pullonkaula ainakaan uutena.
Olen huomannut sen hyväksi tavaksi hankkia vähän liian hyvä, jolloin ei tarvitse päivittää konetta niin tiheään. Nyt vajaa neljä vuotta vanha CPU käytössä, eikä näy vieläkään päivitystarvetta prosessorin vuoksi . . .
Kuluttaa se mutta klusteri ei tietenkään ole mobiili. Sen ei tarvitse olla akkujen varassa vaan voidaan sijoittaa melkein mihin huvittaa. Klusterissa voi olla myös vaikka vain kaksi ydintä jos ei paljoa tarvitse resurssia.
Klusterin sijoittamisessa lähinnä on se vasteaika mikä on matka/kaista päätelaitteille, että joissakin tilanteissa se halutaan samaan lähiverkkoon.
Kai se GPU on rajoite, kun koneessa on joku ultramopo GT520 niin kuin sinulla. Laita vaikka R9 290X tai GTX 980 niin saattaa olla toisin.
Koneeseen kannattaa hankkia "ylitehokas" prossu, riittävästi RAM-muistia ja fiksusti mitoitettu laadukas virtalähde, niin voi sitten muutaman vuoden päästä ostaa uuden, tehokkaamman näyttiksen ja jatkaa sillä koneen käyttöikää muutaman vuoden verran. Silkkaa säästöä. Sitten 5 vuoden jälkeen ostaa kokonaan uuden koneen samalla periaatteella ja antaa sen vanhan vaikka vanhemmilleen, niille se riittää nettikäytössä niin pitkään kuin vain kestää ehjänä. Ja kyllähän se kestää, kun on latuosista kasattu.
"Tämä oli ikävää kun kuormapiikit muutti hieman tuulettimen tasaista hiljaista huminaa joten kytkin pois."
Nuo on noita valmiskoneiden ongelmia kun tuuletin on joko vakio-Intel tai valmistajan joku oma intialaisesta kierrätyspahvista valmistuttama viritelmä. Minulla on asiallinen tuuletin, jota ei kuule käytännössä ollenkaan, ainakaan millään niistä kierroksista mitä se ln-adapterilla saa tuotettua. Prosessorin lämmöt ovat silti varsin matalat kun jäähdytin on riittävän kokoinen.
"Itse kun pelasin Crysis 2:sta niin GPU siinä rajoitti, ei CPU."
Usein se peleissä on niin, mutta sinulla se on itsestäänselvyys hitaallakin prosessorilla koska muistaakseni pelasit sitä Crysista GT520:llä joka on niin hidas, että olisi pullonkaula todennäköisesti perus pentiumillekin.
"Minusta on muuten varsin typerää, että ohjelmat tekevät raskasta prosessointia päätelaitteessa."
Peleissä se on ainoa mahdollisuus, samoin jos arkkitehti haluaa pyöritellä reaaliaikaisesti luomistyötään tai dippa-inssi jotain monimutkaisempaa mekaanista kohdetta laitetta samalla kun suunnittelee. Kiireinen suunnittelija voi ammattikäytössä hyötyä siitä, että hän voi laittaa yhden projektin eräajoon valmistumaan ja hypätä seuraavaan tehtävään istuen saman koneen äärellä, mutta suurin osa kotikäyttäjistä ei törmää ikinä sellaiseen ongelmaan, että koneella pitäisi tehdä jotain mutta ei voi taustaprosessit vievät liikaa aikaa.
Samalla tavalla kun totean usein tietotekniikasta, ettei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki, voisin todeta ettei kannata suunnitella järjestelmäänsä sellaisten tilanteiden mukaan, joita ei todennäköisimmin koskaan tule vastaan.
"Mutta on siinä vissi ero tietyissä käyttötarkoituksissa, mikä kivi siellä on. Säästää paljon aikaa, hermoja ja lisää työskentelyn tehokkuuta kun on kunnolliset vehkeet."
Siksikö ostit S-mallin prossun ja passiivinäyttiksen, ja vielä poistit turbo-ominaisuuden prossustasi, että sulta säästyisi paljon aikaa ja hermoja, ja että työskentelysi tehostuisi?
Hienoa logiikkaa.
Sori, tuo oli tarkoitettu M-Karille.
Äh, taitais olla aamukaffen aika. Eihän M-Kar edes sanonut tuota jota kommentoin.
Anteeksi kaikille. Poistun. Jatkakaa.
Kaikki toimii prosessorin ja GPU:n osalta viiveettömästi mutta tietokone on vähävirtainen, pieni ja hiljainen.
Tehokkaammalla GPU:lla saisin joihinkin pelisovelluksiin tarkemman kuvan kun nyt osa on käytössä 1280x800 tarkkuudella, mutta tuo ei ole minulle olennaista. Mieluummin käytän passivijäähytteistä, halpaa ja pientä komponenttia.
Niin, kuten olen sanonut niin päätelaitteissa laskentaresurssia vaatii se käyttöliittymä, ei mikään muu. Se mikä ruudulla näkyy käytännössä, että se prosessoidaan paikallisesti koska etänä tulee latenssia.
3D-malli mitä ruudulla pyöritellään reaaliajassa ei myöskään tarvitse olla täydellä tarkkuudella. Esim. arkkitehti voi laittaa valaisusimulaation ratkottavaksi muualle, samoin insinööri voi laittaa FEM laskennan muualle. Tiedostojen tallennus/paketointi tehdään muualla. Varmistus tehdään muualla.
Se _käyttöliittymä_ on se mikä tarvitsee olla päätelaitteessa ja se tieto mitä manipuloidaan reaaliajassa. Eräajo, tiedon raskas prosessointi ja tallennus sitten eri laitteeseen ja siihen on lukemattomia syitä miksi näin.
Homma on tehty käytännössä jossain kohtaa väärin jos päätelaitteessa on taustaprosesseja mitkä vie resursseja. Sinulla tuntuu olevan joku häiriintynyt fiksaatio siitä, että pitäisi laittaa "kaikki munat yhteen koriin" ja olla ylimitoitettuja virtasyöppökeskusyksikköjä.
Olen kyllä tietoinen siitä, että jotkut ohjelmat ovat tehty päin per5että tai on tehty jotenkin muuten hölmösti mutta uudemmat ohjelmaversiot ja uudet ohjelmat on tehty kokoajan järkevämmin. Myös kuluttajien käyttämissä ohjelmissa. Esim. vaikka uTorrent oli aikoinaan hölmösti tehty niin, että käyttöliittymä oli sidottu siihen varsinaiseen latauspalikkaan niin nykyään siitäkin ollut pitkään sellainen versio, että se voidaan asentaa sinne etäkoneelle käyttää päätelaitteilta (mistä tahansa) sen käyttöliittymää.
Eli lyhyesti, ohjelmat nykyaikaistuu että tallennus ja varsinaiset ohjelmat on omassa laitteessa/klusterissa ja sitten on päätelaitteet missä on ohjelmien käyttöliittymät tai pikakuvakkeet käyttöliittymien avaamiseen ja ne suoritetaan päätteissä. Konfigurointi on varsin vapaata.
Saanko udella mihin käytät konettasi?
Virrankulutuksesta saisit nipistettyä vielä vähän ottamalla näyttiksesi pois, sillä tuskin huomaisit eroa käyttämällä integroitua.
Kai ehjät osat nyt virheettömästi toimivat, mutta hitaat osat toimivat hitaasti.
Koneesi on varmasti pienempi (itellä pienin johon ATX-emo mahtuu) kuin minulla ja varmasti pienempikulutuksempi ja halvempi mutta tuskin oleellisesti hiljaisempi kuin minulla. Varmasti kokonaisuutena ei ainakaan tehokkaampi, vaikka mulla onkin vain i5.
Teen tietokoneohjelmia, kirjoitan, katson elokuvia, kuuntelen musiikkia, maksan laskut, pelaan strategia- ja puzzlepelejä, etähallitsen servereitä, sähköposti, käsittelen kuvia... Joskus harrastelen ja renderöin animaatiota, siirrän kameroista kuvia/videoita.
Tietokone on SFF, eli sellainen pieni kenkälaatikko lowprofile. Ostohetkellä ei löytynyt integroitua sellaista mitä voisin ohjelmoida OpenCL:llä eikä tuossa keskusyksikön integroidussa ollut DVI lähtöä. Tietoisesti en ole watteja/melua/lämpöä/kokoa jne. käyttänyt GPU:n.
Tiedän kuitenkin sen, että mikä tahansa GPU:ta hyödyntävä ohjelma hyötyy tuosta täysin koska se tukenut kaiken aikaa viimeisimpiä OpenCL/OpenGL standardeja. Vasta nuo äsken ilmestyneet GeForce 9xx vehkeet osaa uudempaa tekniikkaa mutta ei ne softat vielä pahemmin niistä tajua joten odottelen kun saan muutamalla kympillä uuden lowprofile passiivi GeForce 9xx kortin, varmaan menee 1.5v.
Käyttösi on kuitenkin niin kevyttä, että pärjäät tuolla, mutta älä nyt ala yleistämään ja kuvittelemaan, että koneratkaisusi olisi kaikille läheskään riittävä.
Useimmille riittäisi 1.6 GHz Pentium M ja giga muistia.
Älä yleistä että useimmat pelaisi jotain Battlefield 4:ää niin kuin tuossa yhdessä ketjussa. Minä en vieläkään ole tavannut yhtään 13v tyttöä esimerkiksi joka pelaisi Battlefield 4:ää.
Mistä päättelet, että aloittajan lapsi on tyttö?
Mutta totta, useimmille riittäisi hyvinkin tehoton kone. Ei nettipankit, facetus ja elokuvien katselu paljoa koneelta vaadi. Ei myöskään Word, Excell tai edes kevyt photoshoppaus.
Nämä ovat kuitenkin kai useimmille ne tärkeimmät koneella tehtävät asiat.
Giga muistia tosin ei mielestäni riitä edes nykyvindowsien sujuvaan käyttöön. Neljällä jo useimmat pärjäisivät.
Mistä päättelet että se on poika?
Ei ole kerrottu missään, joten ei voi olettaa.
Käyttöjärjestelmän ei myöskään tarvitse olla Windows. Ei sellaistakaan oletusta ole että pitäisi olla.
Eli tästä voidaan päätellä, että niin kauan kun ei ole vaatimusmäärittelyä, että mitä v1ttua sillä laitteella olisi tarkoitus tehdä, on ihan turha arvailla yhtään mitään. Se mainitsemani Rasperry Pi on siihen että jos on tavoitteena opetella tietotekniikkaa niin se on oikea valinta silloin. Oppii sitten tietämään mikä on tietokone, miten se toimii, miten käytetään, miten tietokoneella tehdään jotain jne. jos lähtötaso on vaikka se, että "en tiedä mitä teen koneella, pitäisi varmaan opetella että mikä se on ja miten käytetään".
Ehkä ne omat mielenkiinnon kohteet selviää siinä vaiheessa kun on oppinut käyttämään tietotekniikkaa, että tuo Rasperry Pi olisi sellainen "ensimmäinen tietokone tietotekniikkaa opettelevalle". Sellainen 10v on aika ajankohtainen tietotekniikan opettelulle muutenkin.
Amd:n FX luokan (esim.8350, ja 9590) prossut vastaa suurinpiirtein Intelin i7 suorituskykyä.
Tuossa on yhdenlainen järjestys.
https://www.cpubenchmark.net/high_end_cpus.html
Mutta vain, kun ajettava ohjelma osaa ottaa hyödyn irti prosessorin kaikista ytimistä. Sitten kun tämä ei toteudu (monesti näin on), niin Intel karkaa kauas.
Ai kappas sul oliki tääl jo sama linkki? :/
Noh, ällöpitäjähän voi sit vaikka poistaa ton mun?
My mistake
Mistä sä löydät nykyään vähänkä vaativamman ohelman joka ei osaa käyttää miten montaa ydintä tahansa?!
Toi nyt ei varmaan ole kovin vakavaa jos sun laskin tai muistio ei pysty? :)
Vaikea sanoo, kun et kertonu edes prossujen tyyppejä ja kellotaajuuksia ton tarkemmin, mut, ehkä tästä olis apuja?
https://www.cpubenchmark.net/high_end_cpus.html
Tosta sitten voi ottaa pari tarkempaan vertailuun, esimerkiksi
Intel Core i7-4770K @ 3.50GHz AMD FX-9590 Eight-Core
https://www.cpubenchmark.net/compare.php?cmp[]=1919&cmp[]=2014
Tietysti voi (ja kannattaakin) vertailla muillakin sivuilla samaa paria, hakusanaksi googleen 4770K vs FX-9590:
https://www.google.fi/search?q=4770K vs FX-9590
Ei kannata hommata i7-4770K, koska on olemassa sen päivitetty versio i7-4790K. Lisäksi vertaaminen noihin AMD FX-9xxx sarjalaisiin on naurettavaa, ei niitä kannata ostaa. Fx-8xxx prossut vielä menettelee jos pitää tosi halvalla saada jotain, mutta FX-9xxx prossut ovat vain äärimmilleen viritettyjä kasitonnisia ja lämmöntuotosta ei olla välitetty pätkääkään. Tuo FX-9590 ei pääse edes samaan kuin i7-4790K vaikka kuluttaa melkein triplasti sähköä (ja tuottaa siten melkein triplasti lämpöä).
Prossuissa AMD ei voi kilpailla muulla kuin hinnalla ja ehkä integroitujen näytönohjainten nopeudella. Erillisnäytönohjaimet onneksi ovat vielä hyviä.
Noi nyt oli vaan esimerkkejä, jotka nappasin graafista kun sattuivat olemaan peräkkäin.
Tuolla nyt voi joka tapauksessa vertailla kätevästi, kyllä nuo jotain suuntaa antavat.
Vähän tyhmää kuitenkin sanoa, että jotain ei kannata ostaa. On tietenkin osia, joita ei kannata ostaa uuden hinnalla, mutta joskus voi olla saada hyvän tarjouksen, jolloin ostos voikin olla kannattava.
Missä on kännymännin kommentit kun tarvittais asiantuntemusta ??
Täällä ovat kyllä jo vastailleet asiantuntijat mutta kun se on kärkevästi väittelemässä vähän
joka ketjuun niin on omituista ettei sen kommentteja näy.
Taitaa olla niin ettei ymmärrä näistä asioista mitään ( on jopa todennäköistä ) DDDDD
http://www.cpubenchmark.net
En oikein perusta synteettisistä testeitä. Toki ne antavat vertailukelpoisia tuloksia, mutta mistä asiasta? Mietitään vaikka pifastia joka oli Intel-käyttäjien suosiossa esimerkiksi Pentium 4:sten aikaan. Siinä P4 oli nopea, mutta AMD pyyhki Intelillä tuohon aikaan lattiaa kaikessa mitä käyttäjät oikeasti koneillaan tekivät.
Itse pidän parhaana mittarina prosessorin tai näytönohjaimen testaamista niissä tehtävissä, joissa sitä oikeasti käytetään (ja eri ihmisillä tietysti eri käyttökohteet, joten eri prosessorit sopivat eri käyttäjille). Samoin voi miettiä että onko hyödyllistä ostaa esimerkiksi nopeamman prosessorin, jos omassa käytössä pullonkaula on alunperinkin aivan muualla.
Jos esimerkiksi ostaa pelikonetta jonka näytönohjain jaksaa painaa FullHD-resoluutiolla ja High-yksityiskohdilla 60 fps riippumatta siitä onko käytössä 150 vai 350€ prosessori, niin voi pohtia onko kalliimmasta prosessorista mitään hyötyä. Toki siitä _voi_ olla jos suunnittelee näytönohjaimen päivitystä, mutta olisiko siinä tilanteessa sitten kuitenkin parempi laittaa vaikka 50€ lisää prosessoriin ja 150€ lisää näytönohjaimeen. Testejä selaamalla sen voi selvittää ja miettimällä, mitä aikoo koneella jatkossa tehdä ja milloin ja miten päivittää.
Synteettiset testit ovat kehittyneet aika paljon sitten pifastin. Ovatko vaikkapa Cinebench ja uusin 3DMark huonoja testejä?
"Jos esimerkiksi ostaa pelikonetta jonka näytönohjain jaksaa painaa FullHD-resoluutiolla ja High-yksityiskohdilla 60 fps riippumatta siitä onko käytössä 150 vai 350€ prosessori"
Ei noin voi ajatella. Jotkut pelimoottorit ovat prossupainotteisempi kuin toiset. Plus tietysti tuo näytönohjaimen päivitys: vaikka prossu ei olisi pullonkaula nykyiselle, niin entäs uudemmalle, kaksi kertaa nopeammalle? Lisäksi nopea prossu sujuvoittaa lähes kaikkea, mitä koneella tapahtuu. Ja tietenkin vielä se, että kannattaa hommata sellainen prossu, millä ne suorituskykylukemat saadaan pienimmällä määrällä ytimiä, koska silloin isompi joukko ohjelmista pystyy hyötymään.
AMD ja Intel pähkinänkuoressa: JOS Intel ylikuumenee, se sammuu ja KUN AMD ylikuumenee, se sulaa.
Pelkkää puutaheinää. Molempien Intelin ja AMD:n prossut laskevat taajuuksiaan ja jännitteitään, kun ne alkavat ylikuumeta.
Ei siltä vaikuttanut.
Olisko antaa faktoja mutustelun perusteeksi?
Jahas... Vedit tän taas tälle tasolle... No jos et osaa lukea, niin ei se ole minun vikani.
.
Oikeesti ei mikään amd prossu vastaa prosessoritehollisesti valitettavasti
Muuten ne 8-.ytimiset on kyl ihan kivoja ohjelmissa jotka hyödyntää todellista moniprosessointia niitä ohjelmia on vain liian vähän
.