Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomen yliopistoissa
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Ruotsin kielellä on todellakin vakaa asema Suomessa, jopa niin vakaa että suomenkieliset 95% ovat jääneet paitsioon:
1. Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon joutumatta suomen kielen kokeeseen. Suomenkielinen ) sen sijaan joutuu aina erilliseen ruotsin kielen kielikokeeseen hakiessaan ruotsinkieliseen yliopistoon. ( suomenkielisestä lukiosta kirjoittaneet)
2. Ruotsissa, ulkomailla siis, suomenkielinen pääsee opiskelemaan yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ilman erillistä ruotsin kielen kielikoetta, mutta ei kotimaassaan Suomessa, ruotsinkieliseen yliopistoon.
3. Ruotsinkielinen voi tehdä lopputyönsä ruotsiksi missä tahansa yliopistossa Suomessa.
4. Suomenkielinen joutuu tekemään lopputyönsä ruotsinkielisessä oppilaitoksessa ml. yliopistot aina ruotsiksi. Suomeksi ei saa tehdä, koska se on kiellettyä.
5. Valtiokalenterissa kaikkien muiden yliopistojen nimet on kahdella kielellä paitsi Åbo Akademi ja Handelshögskolan. Esim. Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä universitetet.
Mistä em. tilanne johtuu? Siitä, että Suomessa ei ole yhtään suomenkielistä yliopistoa! Syynä on se, että muut kuin ruotsinkieliset yliopistot ovatkin kaksikielisiä eikä suomenkielisiä:
1. Ruotsinkielinen opiskelija voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi lain mukaan "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Åbo Akademissa ja Svenska Handelshögskolanissa ei saa vaatia tenttikysymyksiä suomeksi)
2. Ruotsinkielinen opiskelija voi tehdä gradunsa ruotsiksi "suomenkielisissä" yliopistoissa. (Abo Akademissa eikä Svenska Handelshögskolanissa ei saa tehdä gradua suomeksi)
3. Åbo Akademi eikä Svenska Handelshögskolan järjestä pääsykokeita suomeksi.
Ns. suomenkieliset yliopistot joutuvat järjestämään myös ruotsiksi pääsykokeet ainakin niissä oppiaineissa, joissa ruotsinkielisille on omat kiintiönsä.
Ruotsinkielisille yliopistoille ei riitä se, että suomenkielisestä lukiosta kirjoittanut lukee ruotsinkieliset kirjat pääsykokeisiin ja vastaa ruotsinkielisiin pääsykokeisiin oikein.
Pääsykokeiden lisäksi järjestetään erilliset ruotsin kielen kokeet. Niiden vaikeusastetta säädellään siten, että suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden määrä pysyy "sopivana".
Samanlainen järjestelmä oli USA:n Syvän Etelän yliopistoissa afroamerikkalaisia varten, jotta heidän määränsä pysyi "sopivana" valkoisiin opiskelijoihin verrattuna.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Et kai luule, et kukaan uskoo noin vainoharhaista textiä...?..huhhuh...
Ei ole uskonasia. Noihin löytyy dokumentit.
Tyypillinen reaktio kun ei ymmärrä minkälainen tilanne vallitsee. "Eihän tuossa ole järkeä, ei se noin voi olla. Joo, ei se ole noin.". Ollaan strutseja ja laitetaan pää hiekkaan, mitä et näe sitä ei ole.
No koita siellä leikkielämässäsi vähän leikkiä (jos se auttaisi ymmärtämään): "Leiki", että tuo olisikin totta. Mitä siinä tapauksessa ajattelisit asiasta?
Ja nyt takaisin todelliseen elämään. Tuo ei ole leikkiä. mitä yt ajattelet?
Ei näin vituran vaikeita asioita tänne kannata tuupata. Täällä ihmiset hädin tuskin osaavat lukea ja kirjoittaa ja ovat suurimman ajan hereilläolostaan juovuksissa. Ja vaikka olisivat selvinpäin, niin käsityskyky on aika nollassa.
Puhu vain omasta puolestasi ;)
Näinhän se persujen elämä menee jos ei kännis niin on perse auki.
Paraskin kirjoittaja, kun ottaa huomioon kuinka sinä spammaat jakuvalla syötöllä viestejä SUOMI24 ja IL keskustalepalstalle.
-aloittajalla höpöhöpö-juttua kotitarpeiksi asti...:)
Tuossa sulle höpöä Vaasasta:
Alla hakeneiden ja hyväksyttyjen määrät, sekä hyväksyttyjen osuus pääsykokeisiin osallistuneista prosentteina.
Lainaus
Hakijoiden lukumäärät, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Hakeneiden, osallistuneiden ja hyväksyttyjen määrät 2012
Helsinki, suomen kieltä taitavien valintakoe
2201 Hakeneet
1258 Osallistuneet
199 Hyväksytyt (16 %)
Helsinki, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
152 Hakeneet
101 Osallistuneet
18 Hyväksytyt (18 %)
Vaasa, suomen kieltä taitavien valintakoe
155 Hakeneet
81 Osallistuneet
12 Hyväksytyt (15 %)
Vaasa, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
48 Hakeneet
29 Osallistuneet
11 Hyväksytyt (38 %)
Kummallista on, ettei ruotsinkieltä taitavien hakukiintiötä ei ole täytetytte kokonaan Vaasassa. Olisivatko läpipääsyyn vaadittavat pisteet romahtaneet liian alas? Anyway, toditsaa varsin aukottomasti, kuinka ruotsinkielinen pääsee helpommin lakitieteelliseen kuin suomenkielinen.
-tottakai nämä erittäin tärkeät alat; oikeustiede, ja lääketiede pitää varmistaa myös ruotsinkielisille, koska on erittäin tärkeää juuri näillä aloilla ymmärtää ja tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellä..tämän tiedostaminen ei pitäisi olla ylivoimaista...mitähän suomenkielinen tykkäisi siitä, et lääkäri ei osaisi kunnolla suomea?...mieti sitä....
Ongelmaa ei olisi jos suomenkielinen pääsisi yhtä helposti lääke tai lakitieteelliseen kuin kielivähemmistön edustaja. Mutta kuten näkyy, näin ei ole.
Eli jos olet ruåtsinkielinen pääset helvetin paljon helpommalla parempaan ammattiin kuin suomenkielinen.
Mieti sinä, millainen vääryys se on suomenkielistä kohtaan,
Jos lääkäri ei osaa kunnolla suomea? Sehän on arkipäivää Vaasassa.
Totta valitettavasti! Asialle löytyy dokumentit kun googlettaa! Lisäski ruotsinkielisä menee vuosittain noin 350 heikoimilla papereilla opiskeleen kun suomenkielisiä.
Google ei ole lähde. Ja linkkiä suoraan sinne, mistä nämä tiedot ovat, ovat tietysti salaisia ja vain aloittajalle tarkoitettuja.
Juu, turha on levitellä tänne tarkoitushakuisia juttuja. Tässä nyt yritetään aika kömpelösti osoittaa taas jotain, josta saa jotain vihattavaa. Ei tällaiseen kannata uskoa.
Eipä ole uskonasia, kun pakkoruotsin vastustajat linkittävät dokumentteja. Sinulla taas ei ole mitään, millä kaataa heidän argumenttinsä...
Dokumentit ovat jonkun dokun laittamia, luulotautisen läpänheittoa. Pöh.
Etpä pystynyt todistamaan niitä vääräksi. ja on moraalisesti parempaa olla pultsari kuin ruotsinkilinen lääkäri, joka on päässyt opinahjoonsa kieliabarthaidin ansiosta.
http://www.sci.fi/~eiry/ruotsetu.html
JapPaS heittää propagandaa, kun yhdellä silmällä katsoo, näkee liian vähän saadakseen perspektiivin täysin oikeaksi..m.o.t.
Ai mikään ei kelpaa, kun todistetaan sinun mielipidettäsi vääräksi. Ole hyvä ja kaada nup arguentit, äläkä tee itsestäsi pelleä....ai joo, ethän saa enää tehtyä tekemättömäksi...
Ruotsin opiskelu loppuu/supistuu Tampereella!
http://yle.fi/uutiset/pitkaa_ruotsia_ei_aloita_kukaan_tampereella__kiinnostuneita_oli_vain_6/7854007?ref=leiki-es
-alkaako väärien profeettojen vihapropaganda kantaa mätiä hedelmiä?..tuleeko myöhemmin katumus, kun ei ymmärtänyt opiskella hyötyruotsia?...
Ai onko korrutioita ja vääryyttä vastaan toiminen vihapropagandaa?
tuo oli uutta
MINÄ tykkään ruotsin kielestä - siksi muidenkin on pakko sitä opiskella
http://www.touche.bz/fi/?q=content/minä-tykkään-ruotsin-kielestä-siksi-muidenkin-pakko-sitä-opiskella
Yrityselämää seuranneena olen kyllä tehnyt havainnon että ruotsinkielisillä on jotenkin geeneissä tuo yrittämsen henki ja kyky kasvaa annettujen haasteiden mukana, ei liene sattumaa että erittäin monessa menestyvässä yrityksessä on ruotsinkeliset omistajat tai johto. Tämän havainnon pohjalta on vaikea kyllä kritisoida Ruotsinkielisten yliopistoon pääsyä, tulevaisuudessa yliopistot on yhä tiiviimmin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja mikäpä on hyödyllisempää kun entiset oppilaat menestyvien yritysten johdossa...kertokaapa toki!!!
Tustahan juuri on kyse, koska ruotsinkielinen pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkielinen, on heitä suhteessa enemmän myös paremmissa asemissa.
Sama kun kiittäisit etelä-afrikkaa abartheidin aikana siitä, että valkoisilla on geeneissä menestyminen, koska heillä oli enemmän johtopaikkoja etelä-afrikalaissa yrityksissä...
Oikeasti mitään etuoikeuksia ei ole. Tämän ketjun aloitus on tarkoitushakuista ruotsinkielisten mustamaalaamista. Yhteistyötä korkeakoulujen välillä tehdään puolin ja toisin. Turussa Åbo Akademi ottaa myös suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, vaikka onkin ruotsinkielinen yliopisto. Ja sitäpaitsi kaikki Suomen yliopistot ja muut korkeakoulut ovat jo monikielisiä ja monikulttuurisia. Ja laajapohjaista yhteistyötä tehdään korkeakoulujen välillä. Näistä asioista on aivan turha edes puhua. Yliopistoilla on itsehallinto ja ne määräävät itsenäisesti omista asioistaan.
Tuossa sulle höpöä Vaasasta:
Alla hakeneiden ja hyväksyttyjen määrät, sekä hyväksyttyjen osuus pääsykokeisiin osallistuneista prosentteina.
Lainaus
Hakijoiden lukumäärät, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Hakeneiden, osallistuneiden ja hyväksyttyjen määrät 2012
Helsinki, suomen kieltä taitavien valintakoe
2201 Hakeneet
1258 Osallistuneet
199 Hyväksytyt (16 %)
Helsinki, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
152 Hakeneet
101 Osallistuneet
18 Hyväksytyt (18 %)
Vaasa, suomen kieltä taitavien valintakoe
155 Hakeneet
81 Osallistuneet
12 Hyväksytyt (15 %)
Vaasa, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
48 Hakeneet
29 Osallistuneet
11 Hyväksytyt (38 %)
Kummallista on, ettei ruotsinkieltä taitavien hakukiintiötä ei ole täytetytte kokonaan Vaasassa. Olisivatko läpipääsyyn vaadittavat pisteet romahtaneet liian alas? Anyway, toditsaa varsin aukottomasti, kuinka ruotsinkielinen pääsee helpommin lakitieteelliseen kuin suomenkielinen.
Eihän yliopiston suorittaminen liity millään lailla siihen miten henkilö työllistyy haastaviin työtehtäviin, jos suomalaiset kerran on merkittävästi kyväkkäämpiä eihän heillä pitäsi olla minkäänlaisia vaikeuksia syrjäyttää heikommalla opintomenestyksellä yliopiston suorittanutta Ruotsinkielistä. Sinun kuuluisi hyökätä yritysten rekrytöinnistä vastaavien kimppuun kun he tekevät mielestäsi virhearvion palkkaamalla Ruotsinkielisiä ohi pätevämpien suomenkielisten, yliopistojen syyttäminen on kapeakatseista ja asioiden lapsellista yksinkertaistamista.
Kaikki liittyy koulutukseen. LaskuESIMERKKI: Jos lääkäreitä tarvitaan 10, mutta niitä valmistuu vain 8, joista 3 ruotsinkielistä, niin äidinkieli määrää pärjäämisen työelämässä.
Eihän he ole vielä töissä kun he valmistuvat, etkä sinä voi sanella mitä he seuraavaksi tekee, hehän voi jatkaa opiskelua. Erittäin todennäköistä myös on että he eivät lähde mihinkään maaseudulle vaikka siellä kuinka tarvittaisiin lääkäriä joten on erittäin ontuvaa väittää että koulutus tai opiskelijavalinta olisi syypää lääkäripulaan.
Ei tässä ole kyse lääkäripulasta, vaan siitä, että suomenkielisellä on suhteessa vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin ruotsinkielisellä.
Opiskelu on vain matka kohti työpaikkaa ja tärkeintä on kansantalouden kannalta on että markkinavoimat saa osaavia henkilöitä bruttokansantuotetta kasvattamaan muuten meidät hukka perii.
Ruotsinkielisillä näyttäs vain olevan omnaisuuksia joita markkinavoimien rekrytoijat arvostavat ja yliopiston tärkein tehtävähän on kouluttaa sitä mitä markkinavoimat tarvitsevat tuloksentekoonsa, muu on resurssien haaskaamista.
ihan tosissasi väität, että jos tietyllä ryhmällä on paremmat mahdollisuudet päsätä opiskelemaan ja hankkimaan itselleen hyvän ammatin, se johtuu heidän paremmista geeneistä, eikä paremmista mahdollisuuksista?
Tämä kirjoitus on hyvä linkitä eteenpäin koska juuri nyt on rasisminvastainen viikko, muistutukseksi mistä ne oikeat rasistit löytyvät.
On tosiasia tässä maassa, ja luulempa että ruotsinkielen taitava lääkäri osaa myös erittäin hyvin sen suomen kielen ja latinakin taipuu.
Mitä sitten?
edelleenkin ruotsinkielinen pääee helpommin opiskelemaan lääkäriksi kuin ruotsinkielinen, samoin oikeustieteelliseen.
Ajattele asiaa paremmin, joka puolelta; sentakia olet saanut aivot, hei....oikeesti.
hanki aivot. Ongelmaa ei olisi jos suomenkielisten paikkoja noille suorituille alalle lisättäisiin, ja molemmilla kieliryhmillä olsi suhteessa tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä.
Mutta tässä maassa voidaan suomenkielisiä kohdella kuten paskaa...
-mitään ongelmaa ei ole, paitsi sunlaisilla turhista itkijöillä....
Sehän on selvää ettei bättre fokkenin mielestä tässä ole ongelmaa. Ei ollut abarthaidin aikana etelä-afrikassakaan mitään vikaa, jos asiaa kysyi keskiverto buurilta.