Itse kauppatieteitä opiskelevana olen aina ihmetellyt tätä tradenomien käytännönläheisyyshehkutusta.
Siinä ei ilmeisestikään ole mitään epäselvää, että KTM:t saavat teoreettisesti laajemmat ja syvemmät valmiudet(?), mutta mitä konkreettista sisältää tämä väite tradenomien käytännönläheisyydestä? Ei tarvitse mainita mitään työharjoittelujaksoja. Se ei ole relevantti asia kun tarkastellaan opetuksen sisältöä.
Itseäni kiinnostaa tietysti enemmän liiketalouden puoli, koska voin helpommin verrata omia opintojani tähän. Eli erityisesti laskentatoimea, rahoitusta, markkinointia yms. opiskelleet nyt kommenttia kiitos.
Olen siis aidosti kiinnostunut kuulemaan miten esim. laskentatoimea opetetaan käytännönläheisesti.
Siinä ei ilmeisestikään ole mitään epäselvää, että KTM:t saavat teoreettisesti laajemmat ja syvemmät valmiudet(?), mutta mitä konkreettista sisältää tämä väite tradenomien käytännönläheisyydestä? Ei tarvitse mainita mitään työharjoittelujaksoja. Se ei ole relevantti asia kun tarkastellaan opetuksen sisältöä.
Itseäni kiinnostaa tietysti enemmän liiketalouden puoli, koska voin helpommin verrata omia opintojani tähän. Eli erityisesti laskentatoimea, rahoitusta, markkinointia yms. opiskelleet nyt kommenttia kiitos.
Olen siis aidosti kiinnostunut kuulemaan miten esim. laskentatoimea opetetaan käytännönläheisesti.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Hei kamoon Ekonomi. Sano vain suoraan, että teillä Ekonomeilla on paskat housussa kun me Tradenomit tulemme ja viemme teiltä johtavat työpaikat. Ekonomikoulutus on jämähtynyt -60 lvulle kun taas Tradenomikoulutus seuraa koko ajan aikaansa. Ei ihme, että meitä Tradenomeja arvostetaan enemmän kuin Ekonomeja. Kohta te Ekonomit päädytte kaupan varastoon kun me Tradenomit otamme kaikki johtotehtävät.
Terveisin Ylpeä Tradenomi, valmistunut Tampereen AMK:sta 2003.
No kamoon Trolli (ja tyhmä sellanen). Kohta 2005 ja edelleen työtön?
Asiallisempia kommentteja kaivataan edellen.
Tän on pakko olla provo! =) Heh heh
puhukoon puolestaan. Hän selvästikkin ei vain kuvittele olevansa samaa tasoa ekonomien kanssa, vaan paljon parempi. Vastauksen taso viestii kuitenkin päinvastaisesta. En voi kommentoida tradenomien koulutusta koska en siitä mitään tiedä, mutta yhtenä oppiaineena lienee jonkin sortin ylemmyydentunteen/paremmuudentunteen kohotus suhteessa korkeakoulusta valmistuviin KTM:hin. Inssipuolella en ole koskaan tavannut ketään joka kuvittelisi olevansa jostain syystä parempi, kuin DI. Johtunee selvästä työnjaosta työmaailmassa. Enkä ole kohdannut dissausta myöskään DI:en puolelta. Toivotaan, että saat haluamaasi asiallista palautetta liiketalouden yksikön puolelta.
Mahdollisuus on tietysti olemassa, mutta olen kyllä kuullut heidän suustaan juuri tuollaista läppää. Osa tradeista tosiaan ajattelee juuri noin.
Herätys nyt! Ekonomit ovat -60 luvulta lähtien olleet kukkopoikia ja pitäneet itseään jonkinlaisena juppikulttuurin edustajina. Kuka tahansa pääsee Ekonomiksi jos haluaa. Luet ja pänttäät niitä pääsykoekirjoja riittävän paljon. Jos et pääse ekalla, ehkä tokalla niin varmaan kolmannella kerralla jo tiedät ulkoa oikeat vastaukset valintakokeen monivalintatehtäviin. Näin yksinkertaista se on. Mutta me Tradenomit haluamme enemmän. Meille ei kelpaa mikään isoisältä-isälle-pojalle ikuinen jatkumo korkeita virkoja kohtaan. Me haluamme virat omilla taidoilla, ei suhteilla. Ja me otetaan myös ne virat teiltä Ekonmit. Ehkä luulette, että lapsesi tai joku muu sukulaisesti saa sinun virkasi kun jäät pois mutta erehdyt. Nyt puhaltaa uudet tuulet ja me Tradenomit otamme ne virat teitä pois jotka ei teille kuulu. Samaa juppipellekulttuuria edustaa Oikeustieteen maisterit. Luulevat olevansa jotain kovinkin edistyksellistä väkeä vaikka ovat vain opetelleet pilkuntarkasti ulkoa mitä pääsykoekirjat sanoo omaksumatta itse asiaa. Sitten kun AMK:n saadaan omat linjansa, mistä voidaan kouluttaa maahamme oikeustieteen uusia ammattilaisia, te oikeustieteen maisterit saatte tyytä vain ja ainoastaan lautamiehistön varapaikkoihin.
Neuvostoliitto hajosi viime vuosikymmenellä.
En tiedä mikä olet koulutukseltasi, mutta jos olet tässä yrittänyt trollata kunnolla, niin ne taidot ei ainakaan ole kohdallaan. Parhaat trollit ei sisällä asiavirheitä eikä älyttömän lapsellisia mielipiteitä.
Vaikka kuinka revit nyt huumoria tästä niin ainakin tämän viestin jälkeen taidat olla ainoa, joka luulee jonkun ottavan viestisi tosissaan. Eli säästät myös omaa vaivaa lopettamalla. Itse käsitän trollaamisen pointin olevan ihan joku muu kuin se, että suoltaa tekstiä, jota kukaan ei usko. Tavallaan trollaaminenkin on siis taitolaji. Jätä se siis niille jotka sen hallitsee.
Ja ammattikorkeakoulujen pääsykoehan on tunnetusti kääntää lippalakki päässään oikeinpäin.
Tää jannu trollaa niin paljon, että alkaa itsekin uskomaan tuohon paskaan mitä hän suoltaa. Mutta eipä ruokita idioottia enempää.
Ja "oikeustieteen maistereita", enpä oo semmosta titteliä kuullutkaan... Vaikka provo oliskin luulen että oikeesti niin ajattelet. Yleinen uskomus: lue pari kirjaa niin pääse kuka vaan. Heh heh, kun yliopistojen valintakokeissa täytyy hallita ja ymmärtää laajempi merkitys. Ulkoa pänttääminen toimi vain peruskoulussa, lukiossakaan se ei enää ainakaa reaaliaineissa ole mahdollista.
Ainakin tämä oli riittävän hyvä provo, että sai sunkaltaisen tollon vastaamaan. Totta, huono provo mutta kun on riittävän torvi niin vastaa provoon kuin provoon kuin sinä.
Nussitko Kölli useinkin pilkkua. Pistetäänpä nyt se oikea termi eli Oikeustieteen kanditaatti. Mikäs nyt tekstissä mättää herra hienostohäirikkö.
Taas meni vikaan, yritä uudestaan!
D niin kuin Daavid.
D niin kuin Donsonantti.
Yliopistomaailma ja kauppakorkeakoulu on jämähtänyt 60-luvulle. Sitä ei kukaan valvo. Amk-puoli taas on OM:n tiukasti valvoma työelämälähtöinen ja huippulaadukas yksikkö - käytäntöä ja teoriaa sopivassa suhteessa. Kun ekonomikunta liikaa laajenee ja parhaat tradenomit kiipivät huipulle niin tradenomit ohittavat ekonomit. Varma juttu!
Täyttä asiaa! Tärkeilevien ekonomnien ja tuomareiden aika on ohi. Amk:n laadukkaan ja työelämälähtöisen koulutuksen saaneet spesialisti-moniosaajat ovat tulevaisuuden tähtiä. OTK:t ja KTM:t saavat hataran teoriaperusteisen "koulutuksensa" takia tulevaisuudessa tyytyä apupojan rooliin!
Kukaan ei ole vissiin vielä vastannut esitettyyn kysymykseen. Eli ainakin meillä lähes kaikki kurssit, myös laskentatoimen, on suunniteltu siten, että kurssilla tehdään projektityönä jokin case-harjoitus todellista yritystä koskien. Nämä eri aiheista tehtävät raportit yms. korvaavat sitten varsin monesti tenttejä ja kirjojen lukemista tulee vähemmän. Monesti tentti kurssin lopuksi on vain muodollisuus ja arvosana muodostuu projektitöiden perusteella. En ota kantaa siihen, kuinka onnistuneita nämä projektit ovat olleet, mutta mielenkiintoista on ollut.
niin no, vastaava käytäntö on toki myös yliopistossa laskentatoimen opinnoissa. Tosin case-harjoitukset ovat yleensä vain osa arvosanaa, eli teoriaa, ts. kirjallisuutta, ne eivät korvaa.
Laskentatoimen tenteissä yleensä puolet on laskuharjoituksia, puolet teoriakysymyksiä. Etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa ko. oppiaineen tentit ovat usein sen verran laajoja, että molempia osuuksia ei ehkä saa yhdellä kerralla (4 tuntia) tehtyä, vaan on järkevää suorittaa osissa.
Näin ainakin meillä Tampereella lähihistoriassa, kollegoilta kuulemani perusteella myös muissa kauppatieteellisissä opinahjoissa.
http://www.hemming.ws/ltuppoaako_laiva.htm
...täytyy mainita, että amk:ssa arvostelu koostuu yleensä oppimistehtävän (case-harjoitus) ja tentin yhteispisteistä. Poikkeuksena arvosanaan voivat vaikuttaa lisäksi pienryhmien pienemmät case-harjoitukset. Kirjallisuutta ei siis jätetä pois opiskelusta. Tämä on kuitenkin aika yleinen harhaluulo..
Tosin täytyy mainita, että arvostelussa on monia epäkohtia. Jyvät eivät juuri erotu akanoista paremmin!
tämä keskustelu. Itse asiassa ihan kaikkien osapuolten puolesta, mutta erityisesti tradenomi-kohtalotoverini puolesta...
Vastausta kysymykseesi...taustakseni täytyy sanoa, että kirjoitusten jälkeen hain HKKK:un, mutta en oikein jaksanut lukea, enkä siis päässyt. Ja niin päädyin opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Opiskelu yllätti minut positiivisesti ja päätin jäädä. Nyt opintoja takana pari vuotta.
Itse opiskelen Laureassa. Meillä opintojaksot koostuvat luennoista, pienryhmäharjoituksista (erilaisia case-ryhmätöitä), oppimistehtävästä (15-25 sivuinen raportti, jossa teoriaa peilattu käytännön tilanteeseen, eli johonkin yritykseen. Sisältää yleensä toiminnan kehitysehdotuksen) ja tentistä. Oppimistehtävät ovat ihan mielettömön tehokkaita oppimisen kannalta, mutta niitä on ihan liikaa! Viime kesänä sain huomata työni kannalta hyödylliseksi sen seikan, että koulussamme olemme opetelleet käyttämään kirjanpito-ohjelmia ja atk-taidot muutenkin olivat hyvällä mallilla.
Itse opiskelen kansainvälistä yritysmarkkinointia. Oppimistehtävän yhteydessä otamme yhteyttä yritykseen ja kartoitamme heidän tilanteensa. Työnä voimme suunnitella heille esimerkiksi mainoskampanjan, messustandin, promotilaisuuden tms. Olemme yhteydessä myös mm. Finprohon.
Se mikä minua ottaa päähän ammattikorkeakoulussa on, että numeroita saa mielestäni liian helpolla! Siellä on oikeasti aika tampioitakin opiskelemassa, jotka pääsevät ikäänkuin siivellä kursseista läpi kun ryhmät saavat oppimistehtävästä yhteisen arvosanan. Jonka lisäksi useat tentit arvostellaan normaalijakaumalla, tai ei ihan niinkään. Esimerkki: Sain tentistä pisteitä 19/20, mutta koska tentti meni muilla päin puuta laskettiin arvostelua siten, että 12 pisteellä sai tentistä arvosanaksi 5 (norm. raja 16). Tutut TKKK:lla osasivat kertoa, että siellä ei näin tehtäisi, joka on ihan oikein!!!! (tässä esimerkissä ei ollut tarkoitus itsekehun haista! :) ) Tästä seuraa se, että porukka käy lukematta kokeilemassa tenttejä ja HUPS, pääsivät läpi! Tämän vuoksi, tradenomien hehkutus on mielestäni osittain aiheetonta! Opetusmuoto on loistava, mutta vielä tällä hetkellä systeemi mättää ja pahasti!!!
Täytyy sanoa, että en usko tietojeni karttuvan nykyisessä opinahjossani tarpeeksi, vaikka se käytännön puoli kuntoon tuleekin. Syvemmän tietämyksen saavuttamiseksi aion jatkaa opintojani yliopistossa, sillä amk:ssa sitä ei saavuta.
Saako teillä Laureassa todellakin 16 pisteella 20:stä arvosanaksi K5 ??? Mikä on silloin läpipääsyraja ? Eikö arvostelu mene tasapisteittäin eli esim. 3 pisteen välien ?
Höm höm...olet aivan oikeassa. Läpipääsyraja on käsittääkseni aina lähtökohtaisesti puolet pistemäärästä. Tässä kyseisessä tentissä 5:n rajaksi ilmoitettiin etukäteen 16 pistettä. Ongelma on siinä, että rajat vaihtelevat tenteittäin ja opettajittain. Rajoista eivät oppilaatkaan ole aina selvillä. Tämä kertomani esimerkki kuvaa hyvin sitä kuinka eläväistä arvostelu on. Esimerkkini tentissä ei tarvinnut saada puolia pistemäärästä, jotta pääsi läpi...joka on mielestäni ihan väärin!
Periaatteessa yleisesti käytössä on ilmeisesti normaalijakauma, eli parhailla pisteillä saisi tällöin aina 5:n ja arvostelu tehdään sitten sen mukaan. Mutta en kyllä ole näistä käytännöistä sen kummemmin selvillä. Joku tietäväinen voisi ehkä kertoa???
Laureassa liiketalouden pakollisiin opintoihin kuuluva mikro ja makro kansantalous... tiedät varmaan mistä puhun?! Opettajana legendaarinen oikeustieteen maisteri Hievanen. 3/4 tenttijöistä reputti viime vuonna nimeltämainitsemattomassa toimipisteessä... Miten voit väittää, että vaikeassa tentissä laskettaisiin arvosanojen rajoja? Taitaa olla kyseessä yksittäinen poikkeus, ei tietääkseni Laurean virallinen linja?!
Sehän se ongelma juuri on kun yhtenäistä linjaa ei ole olemassa, ainakaan Leppävaaran toimipisteessä, jossa itse opiskelen. Kurssi, jossa kertomallani tavalla toimittiin oli muistaakseni yritysideasta liiketoiminnaksi. Meillä törmättiin esimerkkisi kaltaiseen tapaukseen henkilöstöjohtamisen opintojakson yhteydessä.
Mielestäni henkilöstöjohtamisen opintojakson ja esimerkkisi kohdalla toimittiin arvostelun suhteen oikein. Jos yksikin opiskelija on osoittanut, että tentistä on mahdollista saada hyvät pisteet, ei arvostelua tule muuttaa vuosikurssi tai opintojakso kohtaisesti. Esimerkkinä (vaikkei ehkä parhaana sellaisena) mainittakoon ylioppilaskirjoitusten normaalijakauman mukainen arvostelu, joka sopii siihen yhteyteen hyvin, muttei enää korkeakoulu maailmaan.
Sehän on vaan hyvä jos teidän toimipisteessänne pidetään arvostelussa tiukkaa yhtenäistä linjaa, meillä se ei ikävä kyllä ole aina niin. Kokemuksen pohjalta siis väitän, että näin toimitaan, vaikkei kyse olekaan Laurean yleisestä linjasta.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi tenttien helppoudesta, vaikka en samassa koulussa olekaan! Tuossa edellisessä kirjoituksessani jo viittasinkin siihen, että tentit ovat ikään kuin muodollisuus kurssin lopuksi. Hyviä arvosanoja saa todella helposti ja itseäni ihmetyttää se, ettei suoranaisista asiavirheistäkään sakoteta kovin rankasti. Ainoastaan laskentatoimessa on tullut vastaan oikeasti kunnollista lukemista vaativia tenttejä.
Ongelmaksi koen myös sen ettei kirjojen lukemiseen yksinkertaisesti jää tarpeeksi aikaa. Itselläni on monesti ollut 1-5 erilaista 10-20 sivuista raporttia kesken, joten teorian lukeminen jää pakostikin vähemmälle.
En muutenkaan ymmärrä näitä sivumääriä näissä meidän raporteissa. Muutamat yliopistossa opiskelevat kaverini ovat ihmetelleet meillä tehtävien harjoitustöiden pituuksia. No toki sitä tekstiä kertyy, kun suurin osa tuntuu lähes tulkoon copy-pasteavan tekstiä netistä ja muista lähteistä. Itse ainakin mieluummin kirjoitan hieman alle 10 sivua jäsenneltyä ja tiivistä tekstiä kuin 15 sivua turhanpäiväistä sivun täytettä. Näitä liian levinneitä raportteja on tullut luettua opiskelun aikana ihan liikaa. Kyllähän sitä kuka tahansa osaa kopioida toisen kirjoittamaa asiaa, mutta tiivistämisen taitoa akm-opiskelijoille voisi opettaa.
Ja näköjään myös kirjoitustaitoja voisi opettaa-ainakin minulle. :D No ehkä kaikki saivat kuitenkin selvää...tarkoitin siis tietenkin "amk-opiskelijoille"
Tuo vahvistaa käsitystäni jonka olen saanut eli amk.ssa tehdään SELVITYKSIÄ, yliopistossa TUTKIMUKSIA.
Amksta valmistutaan tehtäviin jotka ovat SUORITTAMISTA, eli puhtaasti rutiinia asioissa jotka kuitenkin vaativat jonkinlaisen pinnallisen yleissivistyksen aiheeseen. Yliopistoista valmistutaan tehtäviin jossa täytyy LUODA. Huono ylihieno sana , mutta parempaa en keksi.
Kaikki tietävät, että opistot muutettiin amk.iksi
lama-aikana kun haluttiin ihmiset pidemmäksi aikaa "opiskelijoiksi", eli pois työttömyystilastoista. Nyt se laiva taitaa oikeasti upota.
No, se ei sureta ekonomia. Jos haluatte tradenomit vähän lukemista niin:
( Huomatkaa, että tuo luku otsikossa on mediaani ilman tulospalkkioita joita tekstin mukaan saa 60%)
ps. Kun tämänhetken yliopisto-opiskelijat päätyvät parinkymmenen vuoden päästä johtopaikoille niin Suomi tulee eurooppalaistumaan hyvin paljon, eli tuloerot kasvamaan ja amk.laiset tulevat jäävät sihen alempaan osaan. Älkää ajatelko asioita suhteessa tämänhetkiseen hyysäysvointivaltioon vaan siihen mikä Suomi tulee olemaan. Koulutus kannattaa ja sitä saa yliopistoissa.
http://www.sefe.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/20040122112957.asp
Kai teillä lähteet pitää mainita, jos suoraa tekstiä kopioitte? Uskooko opettaja, että oppilas on itse kehittänyt hienon teorian, jos lähdettä ei ole mainittu.
Juu juu siis totta kai lähteet tulee mainita ja merkinnöistä ollaan hyvinkin tarkkoja. Ainakin meidän koulussa. Siltikään en tajua joidenkin tapaa suoltaa tekstiä paperille, sitä mitenkään käsittelemättä...
Päimvastoin. AMK:ssa tehdään nimenomaan TUTKIMUKSIA. Yliopistossa pyritään usein TIETEESEEN. AMK:ssa pyritään nimenomaan luomaan, kun yliopistossa taas pyritään ennenkaikkea tiedon perinpohjaiseen analysointiin.
Pidetäänpä asiat oikeilla raiteillaan.
Katsokaahan siitä! Koulutusta vastaavat työpaikat näyttävät olevan apupojan hommia.
linkki: http://www.tradenomiliitto.fi ja sieltä sitten rekrytointi-osio
Semmostahan se on, tyvestä sinne puuhun mennään. Mutta nykyäänhän pitää saada kaikki heti ja helposti.
Höpön höpö ja pidä suuri suusi. Minä Marja Vilen olen koulutukseltani KTM ja silti työskentelen huoltoasemalla. Eikä hitto vie ole omasta itsetunnostani senttiäkään pois.
Ihmetyttää ja HÄVETTÄÄ kun saman koulutuksen omaavat yrittävät tehdä itsestään jotain todella suurta ja mahtavaa. Meitä on moneen junaan ja itseäni mikään Nokian pääjohtajan palli ei edes kiinnosta. Ja on turha yrittää selittää, että pitää olla jotenkin poikkeuksellisen fiksu päästäkseen kauppakorkeakouluun. Itse sinne päässeenä ja sen läpäisseenä tiedän totuuden.
Ja mistäköhän kauppakorkeasta olette valmistunut, kun työskentelette huoltoasemalla? Somalian vai Mosambikin kauppakorkeakoulusta?
Nyt kun alkuperäiseen asiaan liittyviä viestejä ei enää juurikaan tipu, lienee johtopäätösten aika.
Ainoat kommentit koskien käytännönläheisyyttä ovat siis painottaneet tradenomien case-pohjaista koulutusta ja ryhmätöitä. Tämä toki on sitä käytännönläheisyyttä, MUTTA eipä sillä KTM-koulutusta käytännöllisemmäksi päästä. Itse puhun lähinnä HKKK:n puolesta, mutta tuskin poikkeaa muissakaan kauppatieteiden opinahjoissa.
HKKK:ssa opetus perustuu peruskursseista alkaen (Nicefactory, anyone? =) oikeiden firmojen caseihin, Nokian tietysti ollessa ylikorostetusti esillä. Vaikeammat ja teoreettisemmat caset ovat taas enemmän tai vähemmän tosipohjaisia HBR:ssä julkaistuja paketteja. Ryhmätyöt taas vaativat yleensä tutustumista johonkin pörssiyhtiöön kyseessä olevan aiheen tiimoilta.
Arvosanat jakautuu yleensä casen + harjoitusten ja tentin välillä yleensä siten, että tentin painoarvo liikkuu jossain 50-70 % välillä. Kaikissa kursseissa ei harjoituksia/caseja olekaan, mutta eivätpä ne kaikkien kurssien aiheisiin sopisikaan.
Eli olemmenko nyt tässä tuloksessa AMK:n käytännönläheisyyden suhteen? Ei näytä tällä hetkellä kyllä sen käytännönläheisemmältä kuin KTM-koulutuskaan. Se, että toinen on teoreettisempi ei tarkoita, että toinen on käytännönläheisempi, koska opintoviikot eroavat niin määrältään kuin laadultaan.
..pitäis nyt aatella kun aion itse mennä tradenomiksi opiskelemaan..
Ei syytä huolestua. Ei tradenomikoulutuksessa sinänsä mitään vikaa ole, mutta odotukset kannattaa pitää realistisina. AMK ei ole yliopisto, kuten ei sen ole tarkoituskaan olla.
AMK on sinänsä ihan hyvä ja nopea väylä työelämään, vaikkakin kaupan ja hallinnon alalla kilpailu työpaikoista on tällä hetkellä kovaa. Tsemppiä opiskeluun!
Kauppiksessa opiskelevat vain yrittävät pönkittää heikkoa itsetuntoaan, koska tietävät oman tiedekuntansa olevan vähiten älynlahjoja vaativien korkeakoulujen joukossa.Vaan eipä ole juuri näillä palstoilla näkynyt lääkiksessä opiskelevia jotka pyrkisivät todistelemaan paremmuuttaan sairaanhoitajiin ja terveydenhoitajiin nähden, vaikka kauppiksessa opiskelevista poiketen heillä olisi siihen varaakin.
ettäs tiedät nyyppä
Tässä vaiheessa tuntuu keskustelu olevan osittain ala-arvoista. Toivottavasti tästä ei tule samanlaista.
Oma kokemukseni tradenomi/KTM rajoittuu seurusteluun alan opiskelijoiden kanssa. KTM-tytön opintoja verrattuna tradenomityttöön ei ainakaan käytännönläheisyydessä ollut eroja. Caset/seminaarit/projektit/demot olivat kummallakin näyttävästi mukana. Tuloksia vertailtuna eivät eronneet. Molemmat saivat hyviä numeroita, tosin pitää muistaa arvostelutaulukon erot oppilaitoksissa.
Oppikirjoja vertaillen KTM oli vahvoilla. Tradenomin tentti rajoittui yhteen kirjaan kokonaan tai osittain kun taas KTM:llä oli yleensä englanninkielinen kirja tai useampi. Lisäksi kielivaatimukset olivat KTM:llä huomattavasti kovemmat.
Jokin kuva tradenomista jäi että enempi ne caset AMK.ssa olivat yhdessä puuhastelua, tekemällä oppii asenteella. Kauppakorkeassa vaadittiin tieteellistä otetta demoihin.
Olivat molemmat kesäharjoittelussa tilitoimistossa. Ei se käytännön läheisyys niin kummallisesti tunnu eroavan.
Joku totesi eron olevan tradenomien suorittamisen ja KTM:n tieteen tekemisen välillä. Alan uskoa tuota näkemystä. Kuten jo todettiin AMK:n tentit ovat kurssin sivussa, kauppakorkeassa tenttiin paneuduttiin kunnolla.
Nyt joku voi älähtää ettei kirjaviisaudelle mitään tee, vaan käytännön kokemuksella. Valitettavasti asia ei ole näin. Esimiestehtävissä hallinnossa pitää tehdä nopeita päätöksiä tiedon perusteella, ei yhdessä oppimalla.
Ero opiskelussa lienee se, että ekonomit lukee asioista, ja tradenomit lukee hieman vähemmän mutta tekee näitä asioita sitten käytännön harjoituksissa ja työharjoitteluissa. Aika yksinkertaista.
Aika yksinkertaista joo.
Lukemalla ketjun viestit voi kutakuinkin päätellä, että myös KTM-koulutus pistää opiskelijan tekemään yhtä lailla käytännön harjoituksia. Mitä se sitten tarkoittaakaan... Suurin ero taitaa olla vaatimustasossa ja siinä, että tulevat eknomit joutuvat vielä lukemaan huolella tenttiin.
Lopputulos on siis KTM:en vähintään yhtä hyvä käytännön osaaminen ja huomattavasti syvempi teorian ymmärrys (vaikka puhuttaisiin vain sisältönsä puitteissa myös tradenomien ohjelmaan kuuluvista kursseista), vai kuinka?
Kyllä, KTM omaa paremman tietotaidon. Ei, käytännönläheisyys ei ole samaa luokkaa.
Se juttu käytännönläheisyydestä amk:ssa, joka ei vielä ole tullut esille...käytännönläheisyys on myös sitä, että esimerkiksi kirjanpito-ohjelmia opetellaan käyttämään opintojaksoilla ihan käytännössä, niitä ei tarvitse opetella käyttämään sitten enää työpaikalla ohjelmakohtaisia eroja lukuunottamatta. Tehdään myös laskuja lähetettäväksi ja liikekirjeitä, joita kyllä varmasti tehdään myös kauppakorkeassa, en tiedä. Lisäksi tradenomi-opiskelijat voivat suunnitella osana opintojaan esimerkiksi promo-tilaisuuden joka toteutetaan tai markkinointimateriaalia yms. Itse olen osana opintoja tehnyt markkinointimateriaalia ja suunnitellut messuja ja ollut niitä sitten myös toteuttamassa. Käytännönläheisyys ei siis rajoitu vain niihin caseihin. En ole keskustellut kuin muutaman kauppatieteitä opiskelevan kanssa ja heillä ei ainakaan oltu opiskelussa menty näin ruohonjuuritasolle. Kertokaa toki jos jossain kauppakorkeassa on toisin...
Amk:sta saa paremmat valmiudet siis siihen suorittamiseen, EI siihen luovaan aivotyöhön. Ja kyse on siitä, että suorittavalle työntekijälle on ollut tilausta. Nämä työtehtävät eivät siis ole siellä johtoportaassa! Mutta kun mennään alemmas organisaatiossa, niin sieltä löytyvät sitten ne tradenomien paikat. Johtaja käskee tehdä mainoksen, tradenomi tekee.
Itse olin samassa työpaikassa viime kesänä kaksi vuotta kauppakorkeassa opiskelleen henkilön kanssa. Otti meinaan päähän olla auttamassa sitä joka viiden minuutin välein milloin minkäkin ulkomaanlaskun laatimisessa tai tietotekniikan juttujen kanssa. Ja hän sai tietenkin parempaa palkkaa kuin minä.
Kuulun todellakin niihin, jotka arvostavat KTM-tutkintoa enemmän. Pintaa syvemmälle ei amk:ssa mennä ja aika tampioita sieltä löytyy helpon sisäänpääsyn ansiosta. Haastetta ei tradenomien opinnoissa ole nimeksikään!
Hirveetä, jos joku tulis mulle niinku KÄSKEMÄÄN että pitäis jotain niinku tehdä!
Vihdoinkin kunnon kommenttia. Olen aika pitkälti samaa mieltä asioista, mutta on yksi asia jota et mainitse.
Nämä "ruohonjuuritason" asiat varmasti koulutetaan paremmin tradenomeille, mutta mikä on tämän käytännön merktiys? Itselläni ei ainakaan ole tullut vastaan tilanteita, joissa uuden asian omaksuminen olisi kestänyt niin kauan, että sillä olisi merkitystä työnantajalle osaako valmiiksi vai ei. Keskeinen osa akateemista koulutustahan on metaoppiminen eli oppimaan oppiminen; kun teoria on hallussa, ei käytäntö ole kaukana. Toisaalta tietenkin työnantajan kannalta on safe bet ottaa työntekijä, joka "osaa jo".
Toki näitä asioita, jotka tradenomi osaa heti on monia, mutta tuskin yksittäinen työtehtävä sisältää kovin montaa tällaista. Näin ollen hyöty, jonka tradenomi saa opetellessaan, jotain kirjanpito-ohjelmaa on KTM:n näkökulmasta kuitattu viimeistään parissa päivässä.
Kirjeiden yms. kirjoittamisessa ainakin HKKK antaa mahdollisuuden varmasti kattavampaan osaamiseen kuin AMK. Jo käytännösssä pakolliset englannin kurssit opettavat niin tehokasta kielen käyttöä, että minimitasokin on varsin korkea.
Täytyy sanoa, että koulutus ei todellisuudessa anna kunnon valmiuksia mielestäni kuin assistentin tehtäviin ja sitä voikin joiltain osin verrata merkonomin tutkintoon, vaikka onkin astetta teoreettisempi ja laajempi pintaraapaisu alaan. Muuhun koulutus tarjoaa pitkälti yleistietoutta, eikä suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa mielestäni mennä tarpeeksi syvälle. Esimerkiksi markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdosta saa valmiudet ennemmin markkinointiassistentin kuin markkinointipäällikön tehtäviin.
Kirjeiden kirjoittamiseen saatavista valmiuksista en ole aivan varma. Ammattikorkeakoulussakin kaikki mahdolliset liikekirjeet asetuksineen opetellaan suomen lisäksi pakollisina englannin ja ruotsin kielellä. Nämä ovat kai juuri niitä merkonomin perusvaatimuksia, jotka vaaditaan nyt tradenomeiltakin.
Metaoppiminen on taito, jonka olen huomannut monella tradenomilla (tulevalla) olevan täysin lapsen kengissä. Siitä kyllä paljon puhutaan, mutta eipä se juuri koulutuksessa näy. Analysoivan tekstin kirjoittaminen tuntuu myös olevan monille lähes mahdotonta, eikä tämä taito kehitykkään opintojen myötä kun oppimistehtävissä ei sitä vaadita. Nämä taidot erottavatkin mielestäni KTM:n selvästi tradenomista. Sinänsä tämä on ymmärrettävää, sillä suuri osa tradenomeista ei ole menestynyt aiemmissa opinnoissaan yhtä hyvin verrattuna kauppatieteitä opiskeleviin ja monet ovat ammattioppilaitos-pohjaisia. Lähtökohdat siis jo itse oppimiseen eroavat toisistaan.
Ehkä tämä tradenomien käytännön merkitys vähenee mitä pidempään työelämässä ollaan oltu. Ehkä kyse on ennemmin siitä, että KTM:n taidot menevät hukkaan niissä tehtävissä, joihin AMK kouluttaa. Tällä hetkellähän moni KTM työskentelee tradenomeille "tarkoitetuissa" työtehtävissä. KTM-tutkinto antaa valmiudet analyyttisempään, luovempaan ja strategisempaan työskentelyyn kuin tradenomin tutkinto. En kuitenkaan sano, että tradenomin tutkinto on huono tutkinto. Se on hyvä sellaisenaan.
Yhtä asiaa mietin, voiko esimerkiksi HKKK:ssa opiskella graafista suunnittelua tms. eri ohjelmistojen hallitsemista vaativaa? Ne ovat sellaisia juttuja, joiden vuoksi itse opiskelen tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa.
Eipä voi graafista suunnittelua HKKK:ssa opiskella, mutta potentiaalinen vaihtoehto ongelman ratkaisuun olisi tietysti sivuaineen suorittaminen TaiK:ssa JOO:n puitteissa.
Onko asia sitten niin, että tradenomeja ollaan jotenkin virheellisesti rinnastamassa ekonomeihin teidän kauppakorkealaisten keskuudessa? Ei sen pitäisi niin mennä, selväähän se on, että ekonomit pyrkivät valmistumaan johtotehtäviin, tradenomit eivät niinkään suoranaisesti, vaikka sekin on mahdollista. Miksi ekonomi siis kokee tradenomin uhkaavana, kuten tekstistäsi voi päätellä? Siksikö, että johtotehtäviä ei yksinkertaisesti riitä kaikille ekonomeille?
"Onko asia sitten niin, että tradenomeja ollaan jotenkin virheellisesti rinnastamassa ekonomeihin teidän kauppakorkealaisten keskuudessa?"
Ei MEIDÄN keskuudessa, vaan ihan valtiollisella tasolla koulutuspolitiikassa. Ja se lukee ihan laissa. KTK:n ja KTM:n ero on 20 ov ja gradu. Se, että tradenomit rinnastetaan KTK:in on käsittämätöntä.
"Ei sen pitäisi niin mennä, selväähän se on, että ekonomit pyrkivät valmistumaan johtotehtäviin, tradenomit eivät niinkään suoranaisesti, vaikka sekin on mahdollista. Miksi ekonomi siis kokee tradenomin uhkaavana, kuten tekstistäsi voi päätellä? Siksikö, että johtotehtäviä ei yksinkertaisesti riitä kaikille ekonomeille?"
Ei pitäisi ei, mutta Rask ja kumppanit ovat ottaneet linjaksi kaunistella tilastoja ja samalla tarjota kivaa koulutusta kaikille. Seurauksena miljoona eri xyznomia ja sekaannusta työmarkkinoilla. Puhumattakaan ekonomien tutkinnon kärsimästä inflaatiosta (johon tosin riittäisi jo KTM:en nykyiset koulutusmäärät itsessään...).
Mielestäni on ihan perusteltua kokea asemansa uhatuksi. Ei kai kukaan hymyssäsuin halua antaa oman koulutuksen arvostuksen laskea? Ennen oli selkeämpää ja homma toimi, mutta syystä ja toisesta piti mennä tilanne sotkemaan. Eniten oikeastaan harmittaa niiden tradenomiopiskelijoiden osalta, jotka ovat ratkaisunsa tehneet kuunnellessaan propagandaa asiantuntijatehtävistä yms. bullshittiä. Kun ottaa sitten myös huomioon sen, miten tilanne heijastuu ekonomien puolelle voisi sanoa melkein suututtavan (Itse tosin otan opiskeluni sen verran tosissaan, ettei tarvitse olla ns. rajatapaus ja tapella tradejen kanssa samoista paikoista lähitulevaisuudessa.).
Henkilökohtaisesti tunnen sekä liiketalouden tradenomeja että merkonomeja, kaveripiiristäni johtuen...
Ajan kuluessa on alkanut vaikuttaa siltä, että merkonomien koulutus on aikalailla pänttäämistä alusta loppuun. Kaverikin totesi, että "Seinät kaatuu päälle. Mitäs jos lähetään vetään peffat, kyllä sitä huomenna vielä ehtii lukea?"...
Onko tässä kyseessä tämä lukiomainen "Pänttäämisellä pärjää"?
Yhtään merkonomeja mollaamatta, kyllä heillä tuntuu olevan kohtuullisen rentoa opiskelua läpi opintojen. Loppua lukuun ottamatta.
Tradenomit sen sijaan tuntuvat oikeasti hajoavan projektiensa alle. Kun alla on pari tenttiä, muutama raportti ja analyysi, ei enää hyvältä tunnu. Siinä on yleensä vielä suurempi projekti tai pari päällä. Kovin moni tuntuu lopettavan opiskelun kokonaan paineiden takia, ja sitten alkaa tämä "Ei mua oikeasti kiinnostanutkaan..." -höpöhöpö. AMK:ssa on vain tungettu tolkuton määrä asiaa tolkuttoman lyhyelle ajalle. Vähemmästäkin alkavat päät poksahdella.
Olisiko syytä lisätä parikymmentä ovari lisää opiskeluaikaa? Ei, koska silloin nekin täytettäisiin uusilla kursseilla.