Lueskelin jostain kuinka hyvä tämä Xubuntu onkaan. En ole mikään asiantuntija itse, enkä siitä paljoa mitään tajua.
Kysymys no 1.
Jos lähden seuraamaan joitakin ohjeita, niin onko Xubuntu rinnastettavissa Ubuntuun suoraan siinä mielessä jos haluaa tehdä erilaisia asennuksia ja muita, joiden ohjeet on annettu varsinaisesti Ubuntulle eikä suoraan Xubuntulle?
Kysymys no 2.
Pitäisi asentaa tai rakentaa (build) jotain "from source".
En ymmärrä mitään noista source tarballista, enkä tiedä mitä niille tehdään kun niitä on ladattu koneelle. Tuplaklikkaamalla jotain tapahtuu. (kuten Windowsin exe-tiedostoissa). Onko jotain senjälkeen asentunut, ja onko se oikein vai mitä pitäisi tehdä?
Pikkujelppiä tarvittais.
Kysymys no 1.
Jos lähden seuraamaan joitakin ohjeita, niin onko Xubuntu rinnastettavissa Ubuntuun suoraan siinä mielessä jos haluaa tehdä erilaisia asennuksia ja muita, joiden ohjeet on annettu varsinaisesti Ubuntulle eikä suoraan Xubuntulle?
Kysymys no 2.
Pitäisi asentaa tai rakentaa (build) jotain "from source".
En ymmärrä mitään noista source tarballista, enkä tiedä mitä niille tehdään kun niitä on ladattu koneelle. Tuplaklikkaamalla jotain tapahtuu. (kuten Windowsin exe-tiedostoissa). Onko jotain senjälkeen asentunut, ja onko se oikein vai mitä pitäisi tehdä?
Pikkujelppiä tarvittais.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ohjelmien kääntäminen: http://www.linux.fi/wiki/Kääntäminen
Mutta ohjelmat oikeasti noudetaan ohjelmalähteistä, joten kääntäminen on turhaa.
Kaikkia tarpeellisia ohjelmia ei saa ohjelmalähteistä.
Kaikki tähän asti tarvitsemani ohjelmalähteistä löytymättömät ohjelmat ovat tosin tulleet joko suoraan ajettavina ohjelmina tai asennusskriptillä varustettuna.
Aikuisen oikeasti vapaat ja avoimet ohjelmat jaetaan lähdekooditiedostoina. Näitä lähdekoodeja voi kuka tahansa editoita ja kääntää omaan jakeluunsa sopiviksi, kunhan kaikki tarvittavat lisäpaketit on käännetty mukaan tai jo oletuksena jakelussa tarjolla.
Avoimen lähdekoodin ydin on nimenomaan siinä, että varsinainen lähdekoodi on kaikkien saatavilla. Binääripaketteja (jo valmiiksi käännettyjä sovellutuksia) on tarjolla, mutta ne on joko jo käännettynä tai käännetään paketin sisältämillä skripteillä.
Ei ole erityisen suositeltavaa 'silmät ummessa' asennella kaikkea, mikä liikkuu, jos ei tiedä/ymmärrä mitä ja minkälaista softaa on käyttöjärjestelmänsä uumeniin tunkemassa.
Jos on uteliaisuudesta, tai muuten kiinnostunut kääntämisestä, tutustu gentoo-nimiseen jakeluun. Ohjeiden mukaan siitä voi rakentaa itselleen mieleisen käyttöjärjestelmän, joskaan aivan helppoa se ei ole.
https://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/
Lähdekoodi on ohjelmistokehittäjille tarkoitettu. Se on se koodi mistä se valmis ohjelma tehdään, voi tutkia sen toimintaa siitä ja saa käännettyä sen ajettavaan muotoon.
Vastaavalla tavalla ne lähdekoodit käännetään kuin muissakin käyttöjärjestelmissä. Loppukäyttäjän ei tuollaista tarvitse tehdä käytännössä ikinä.
Kaikkien on PAKKO lukea lähdekoodi ja ymmärtää se. Sitten ohjelma käännetään itse. Muutoin ei voi olla varma siitä, mitä koneelleen saa.
Ladatun tiedoston summien tarkistaminen yleensä riittää, jos on ladattu luotettavasta lähteestä. Niin sen tekee esimerkiksi Ubuntun sovellusvalikoima, kun asennat jotain.
Tutustuppas hyvin Xubuntun pakettihallintaan. Sieltä saat useimmat ellei kaikki tarvitsemasi ohjelmat asennettua.
Jos pakettihallinnassa jotain tarvitsemaasi ei ole, niin järkevintä on etsiä tuo paketti (.deb) valmistajan sivuilta (esim. google chrome) ja asennat sen tuplaklikkauksella. Tuo Chrome tarvii asentaa vain kerran, myöhemmin se päivittyy muiden päivitysten mukana.
Kaikki netistä haettavat paketit eivät ole chromen tapaan "hyvin asentuvia". Kannattaa kahteen kertaan miettiä onko todella tarve sellaiselle ohjelmalle, vai korvaako joku muu sen.
Paras tilanne on sellainen, että pakettihallinnan kautta saa kaikkien ohjelmien päivityksetkin toimimaan. Muilla tavoin päivittäminen on hankalampaa, turhauttavaa ja jopa vaarallista, eli kaikin tavoin huono idea.
Xubuntun paketinhallinnasta ei saa mm. Seamonkey-selainpakettia. Kaikki eivät halua käyttää Firefoxia vaan tykkäävät enemmän Seamonkeystä. Varsinkin nyt kun Firefox alkaa tyrkyttää mainoksia.
Siispä harkitse korvaavaa, pakettihallinnasta löytyvää vaihtoehtoa.
Seamonkey on pudotettu Ubuntu-lähteistä. Viimeksi se on ollut mukana Lucid-versiossa 10.04. Xubuntu käyttää samoja ohjelmalähteitä kuin Ubuntu, joten samat ohjelmat on saatavissa kuin muissakin Ubuntu-variaatioissa.
Minkä ihmeen takia pitäisi ottaa ainostaan niitä rupuselaimia joita paketinhallinnassa on? Jos haluan Seamonkey-selaimen niin sen myös haen, jos ja KUN sitä ei paketinhallinnasta sitä löydy niin haen sen valmistajan sivuilta. Seamonkey on sentään puhdas adwaresta toisinkuin Firefoxin uudet versiot.
Lisään vielä että Mozilla aikoo hyllyttää jostain käsittämättömästä syystä Thunderbird-sähköpostiohjelman, Seamonkeyssa se on vielä mukana joten siksikin Seamonkey puolustaa paikkaansa.
Ei miksikään,lataat Seamonkeyn tuolta ja asennat.
http://www.seamonkey-project.org/releases/
jaaha. eiks thunderi hyvksyny mozilla sopimuksia "imuroinneista"?
Olen käyttänyt selaimia aina Mosaic-selaimesta lähtien (ja muutamaan tekstipohjaista selainta). Kun Netscape, hävittyään MS:n Internet Explorerille (juntattiin ko. käyttöjärjestelmään), julkaisi lähdekoodinsa avoimena, syntyi useita selainversioita. Phoenix (FireBird?) oli noita varhaisia, joista lopulta päädyttiin Mozilla Firefox:iin. Mozilla paloiteltiin osiin, joista esim. Thunderbird on oma kokonaisuutensa sähköpostisovellutukseksi.
Seamonkey on vain eräs avoimen lähdekoodin selainsovellutus, joka perustuu avoimeen Netscape-koodiin (Mozilla).
Tiedän kyllä mistä se ladataan, kiitos vain. :)
Ei, vaan kyse on siitä että Mozilla mielestä kaikki mukamas käyttää webmailia:
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/mozilla_hylkasi_thunderbird_sahkopostiohjelman_kayttajat_eivat
Jos nyt vaan selaimesta on kyse, niin *ubuntusta löytyy Chromium suoraan.
Hyvä selain on myös Opera, jonka saa opera.com:sta.
Ei asioita kannata tehdä vaikeammiksi kuin ne ovat.
Chromium kyllä bugittaa. Opera on suljettua lähdekoodia, ei kannata käyttää.
Oletuksena oleva Firefox on kelvollinen ja optimoitu hyvin.
Firefox ny vaa o yks enite "kauppa se o mikä kannattaa" selaimista. niiku koko mozilla-verkosto
CPU:n uusia komentoja ei saa toimimaan muuten kuin lähdekoodista kääntämällä. Esim. AVX-komennot nopeuttavat ohjelmia todella paljon, mutta eivät ole käytössä valmiiksi käännetyissä kun niiden pitää toimia vanhoilla P4:silla ym.
Kyllä kerneliä myöten kannattaa kaikki kääntää lähdekoodeista ja optimoida käyttämälleen prossulle, ellei käytä jotain 15v vanhaa konetta jolle xubuntu on optimoitu.
Tai sitten hankkii kunnon rautaa jolloin optimoinnin merkitys on .... marginaalinen. Lähinnä tuota optimointia kaipaa vanhalla hitaalla raudalla (jonka useimmat ovat jo kärränneet SER-keräykseen).
Optimoinnin merkitys on suuri hyvällä raudalla ja uusimmilla prossuilla (esim. i7-4770, ja broadwellilla, kunhan kääntäjät alkavat sitä paremmin tukea). Esim. AVX2-komennot vaikuttavat mm. Linuxin RAID softan suorituskykyyn merkittävästi ja moneen muuhunkin asiaan.
Sen sijaan hitaalla vanhalla raudalla Linuxia ei tarvitse kääntää, kun ohjelmat ovat jo valmiiksi vanhalle raudalle optimoituja.
Kysymys no 1.
Ei ole, aina.
Kysymys no 2.
Sun pitää aloittaa ohjelman kääntäminen komentamalla päätteellä. Tarvii ehkä asentaa ensin muutama ohjelma, jotta kääntelyt onnistuu.