Jostain syystä on vallalla käsitys että vanhaan hyvään aikaan ei opeteltu tanssimaan vaan tanssi aloitettiin kylmiltään.
Todellisuudessa silloin tanssin opettelu aloitettiin jo lapsena noin 10v ja opettelua jatkettiin niin kauan kunnes saatiin vanhemmilta lupa - kun rippikoulu oli käyty.
Tanssipaikoillakin opeteltiin omassa pienessä piirissä niin kauan kunnes osattiin sen verran että uskallettiin aloittaa tanssiminen tuntemattomienkin kanssa.
Senaikainen tanssi oli tosin aika helppoa ja kätännössä ei osattu muuta kuin hitaita ja osa osasi suomalaisen valssin, mutta valssin soidessa parketti olin aika tyhjä ja usein tyttöpareja oli enemmistö.
Vain hitaat täytti parketin ja tangokin luokiteltiin silloin hitaaksi. Käytännössä tangoa tanssittiin hitaana foksina.
Todellisuudessa silloin tanssin opettelu aloitettiin jo lapsena noin 10v ja opettelua jatkettiin niin kauan kunnes saatiin vanhemmilta lupa - kun rippikoulu oli käyty.
Tanssipaikoillakin opeteltiin omassa pienessä piirissä niin kauan kunnes osattiin sen verran että uskallettiin aloittaa tanssiminen tuntemattomienkin kanssa.
Senaikainen tanssi oli tosin aika helppoa ja kätännössä ei osattu muuta kuin hitaita ja osa osasi suomalaisen valssin, mutta valssin soidessa parketti olin aika tyhjä ja usein tyttöpareja oli enemmistö.
Vain hitaat täytti parketin ja tangokin luokiteltiin silloin hitaaksi. Käytännössä tangoa tanssittiin hitaana foksina.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Enpä tiedä onko tuollaista kylmiltään aloittamista yleisesti väitetty tapahtuneen. Kursseja tuskin oli paljonkaan tarjolla. Kai ne useimmat oppivat kuitenkin ajan mittaan ilmestymällä tanssipaikalle.
Totuushan on, jos verrataan 60-luvun ja nykyhetken hyviä tanssitaitoja, niin ennen hyvä tanssija osasi vain 10-20% siitä mitä nykyinen hyvä tanssija osaa. Aika hurja väite, että vanhaan hyvään aikaan olisi opeteltu enemmän kuin nyt. Toki tanssipaikoilla kävijöitä oli valtavasti enemmän kuin nyt.
Kun lapsesta saakka käytiin vanhempien kanssa iltamissa ja erilaisissa muissa tapahtumissa missä haitarin tahtiin oli mahdollisuus tanssia, niin helposti oli takana useamman vuoden opettelujakso, kun alettiin tanssimaan oikeissa lavatansseissa.
Siis tanssin opettelemisen moni aloitti jo alle 10 vuotiaina ja kun 15vuotiaina aloitettiin lavatansseissa käynti, niin takana oli yli viiden vuoden opettelujakso. Nykyisin moni aloittaa lavatanssin usein jo muutaman viikon opettelun jälkeen. On siinä melkoinen ero vanhaan tapaan opetella useita vuosia ennen lavatanssien aloittamista.
Oppikouluissa oli tapana järjestää tanssit kerran viikossa.
Myös ammatillisissa sisäoppilaitoksissa tanssittiin yleisesti ja näissäkin tansseja oli useissa oppilaitoksissa kerran viikossa. Tanssit järjestettiin yleensä maanantaina, tiistaina tai torstaina, koska muina päivinä oli tarjolla lavatansseja ja niihin piti päästä.
"Vain hitaat täytti parketin ja tangokin luokiteltiin silloin hitaaksi. Käytännössä tangoa tanssittiin hitaana foksina".
Noita hitaita fokseja, hidasta valssia jne. voisi loppuillasta orkesterit soittaa enemmänkin. Ei loppuillasta enää daamin kanssa jaksa mitään hirveetä rokkimenoa. Silloin voisi vaihtaa jo tunnelmallisemmalle vaihteelle.
Unohtui... http://www.youtube.com/watch?v=xP8maKtZ-Lk&spfreload=10
Rokkitanssijat ovat nykyisin loppuun saakka, koska viimeisellä tunnilla on tilaa tanssia. Niitä hitaita soitetaan kovimman ruuhkan aikana ihan tarpeeksi ja monet pariutuneet lähteekin pois jo usein viimeistään viimeisen setin alkaessa ja usein jo aikaisemminkin.
Ei metriäkään tanssittu harjoittelusta puhumattakaan ennen lavalle menoa. Aloittaja puhuu vain omasta puolestaan.
Ainakin oppikouluissa oli yleisesti tanssit (konsut) kerran viikossa. Kun koulu loppui niin aika monen vuoden kokemus oli kun lavatansseihin lähdettiin.
Meillä ei ollut mitään viikkotansseja
Meillä oli. Kerran lukukaudessa oli tapana käydä kutsuttuna vieraana naapurikunnan koulussa ja vastaavasti naapurikouluja kutsuttiin meille.
Niitä hitaita oppi tanssimaan aika helposti kun ei tarvinnut osata muuta kuin laahustaa niitä hitaita askelia ja joskus väliin voi askeltaa ne NN askeleet ja käännöstäkään ei tarvinnut osata. Useimmilla tämä riittikin. Mutta jos enemmän halusi osata niin silloin kyllä jotain oppia tarvittiin, mutta moni olikin harjoitellut jo vuosia ja nämä olivatkin sen ajan tanssitaitureita, koska osasivat usein käännökset molempiin suuntiin ja pari muuta tanssilajia hitaan lisäksi.
Silloin ei myöskään oltu parketilla koko iltaa ja useimmille riittikin muutama tanssi illan aikana. Valssin, humpan ,jenkan, polkan aikana tanssilattaialla oli todella vähän tanssijoita ja parketilla tilaa runsain mitoin, vaikka paikalla saattoi olla tuhansia tanssijoita. Hidasta valssia ja rumbaa ei kukaan osannut tanssia. Rumbaa bändit soitti, mutta setanssittiin hitaana, mutta hidasta valssia ei edes soitettu.
Järjestetäänkö nykyisin tansseja kouluissa. Ainakin keskikoulussa ja sen aikaisissa lukioissa oli tapana järjetää tansseja kerran viikossa.
Ei ollut tanssin opetusta keskikoulussa eikä lukiossa, vaikka elettiin tanssilavojen "kulta-aikaa". Sitäpaitsi yksi tunti opettelua viikossa on todella vähän, kun vertaa nykyajan aktiivisiin tanssijoihin. He harjoittelevat jopa 10h viikossa ja tanssit päälle.
Ne tanssit kesti 4-6h ja siinä sai aika paljon harjaannusta oikeisiin lavatansseihin. Ja lavatansseja harrastavat lehtorit opettivat tanssien alussa lavatanssien perusteita.
Aika paljon saatiin opetusta kun opettelu aloitettiin alle 10v, ja keskikoulussa ja lukiossa jatkettiin
Jos noin on tapahtunut ovat varmaankin aktiivisimmat oppineet valssin, humpan ja foxin alkeet, ehkä polkkaa ja jenkkaakin.
Mutta mutta. Nykyään noilla taidoilla ei hyvän tanssijan mainetta saa (paitsi vähän osaavilta). Siihen on pitänyt opetella monta paljon vaikeampaa uutta lajia (useita näistä: hidas valssi, hidas foksi, bugg, fusku, cha-cha, rumba, jive, samba, salsa, BW, WCS, suomal.tango (ei ole foksi), arg.tango ...) ja täydentää osaamista entisissäkin lajeissa.
Toki vähiinkin lajeihin voi tyytyä, mutta silloin ei ole oikeutta syyttää osaavampia, jos he eivät innostu yksipuoliseen tanssimiseen.
Kuka on syyttänyt ja ketä?????
Me ei saatu. Yhden kerran liikuntatunnilla kokeiltiin valssia, siinä kaikki tanssin opetus.
Viiskyt-kuuskyt-luvuilla tanssittiin viikkokemuissa tai kuukausikemuissa. Mutta opettajista se oli kiinni. Oli oppikoulujakin missä tanssiminen oli ankarastikielletty.
Ehkä ei ole tässä ketjussa syytelty, mutta kaikkea kuulee tutuilta ja milloin missäkin. Lyhyesti: Ennen tanssien kunnollista opettelua moitittiin osaamattomuudesta (80- tai 90-luku). Nyt moititaan usein heitäkin, jotka ovat opetelleet lähes kaikki lajit hyvälle tasolle tai jonkin lajin kiitettävästi. Osa haluaisi poistaa heidät kokonaan lavoilta.
Asiakastutkimusten mukaan Eteläsuomen lavojen tanssijoista yli 95% tanssii vähintään kerran viikossa, ja jo tanssimisen määrä takaa sen että nämä tanssijat ovat tanssin osaajia. Lisäksi tanssin harrastus jatkuu tällä ryhmällä niin kauan kuin voimia riittää, eli koko iän. Jos nämä tanssijat poistuu lavoilta, niin mitä jää jäljelle.
Se perustanssiminen ei juurikaan ole sen ihmeellisempää kuin 80-90 luvulla. Nyt vaan se mitä silloin tanssittiin tanssitaan nykyisin kokemuksen ja kurssien tuomalla taidolla. Nykyinenkään tanssiminen ei ole mitään kuviohurjastelua, vaikka usein niin väitetään. Oleellinen ero on tanssittujen tanssilajien määrä ja niitäkään ei ole kuin yksi enemmän. Aikaisemmin tanssittiin hidasta ja nopeaa. Nykyisin tanssitaan hidasta, nopeaa ja kädenalitanssia.
Kädenalitanssissakin on nyt hidasta ja nopeaa.
Yksinkertaista kirjoitti: Nykyisin tanssitaan hidasta, nopeaa ja kädenalitanssia.
Sallittakoon tämä raju yksikertaistus nykyajan tanssilajeista nimimerkiltä Yksinkertaista.
Miehenä en ole pitänyt kädenalilajien opetelua tai lavalla tanssimista alkuunkaan yksinkertaisena (verrattuna perusfoksiin (hidas tai nopea), valssiin ja humppaan). Mutta hauskaa kun tanssi onnistuu jonkun kanssa. Aina on löytynyt merkittävästi eroja uudesta kädenalilajista, vaikka ennestään opeteltuna alkaa olla lähes 10 eri "käsilajia". Uuden lajin kohtuullinen oppiminen vie vähintään 50 oppituntia, joissakin lajeissa satoja. Saatta olla, että asiasta tietämätön ei tätä voi ymmärtää, kun ei ole omaa kokemusta.
Sanoisin tanssilavoilla harrastettavan noin 20 selkeästi erilaista tanssilajia, eli noin 4-kertainen määrä "vanhoihin hyviin aikoihin" verrattuna.
Joo ennen opetettiin jatkuvasti tanssia koulussa. Alaluokilla jo tanssittiin ja yläluokilla jo polkatkin. Lukiossa myös syvennyttiin tanssin teoretiikkaan, mutta amattikoulussa mentiin jo ammattimaiselle tasolle. Kyllä ennen opetettiin paljon tanssia koulussa.
Kansakoulujen johtokunnissa aina joku kenen mielestä tanssi oli syntiä. Eli kansakouluissa ei tanssittu.
Ei opetettu, mutta konsuja järjestettiin jopa viikoittain ja niissä tanssittiin.
Ei taatusti opetettu. Johtokuntien vanhoilliset kirkonmiehet piti siitä huolen.
Yhden illan Blunkka kurssit oli muistaakseni.