Onko valtuusto kumileimasin, joka siunaa kaupunginhallituksen päätökset? Itä-Häme totesi 7.3. HALLITUKSESTA MAHTIELIN. Kirjoituksessa Ari Viuhko on tutkinut viranhaltijoiden ja kunnanhallitusten merkitystä päätöksenteossa. ¨Valta liukuu myös kuntien ulkopuolelle etenkin sote-asioissa¨.
¨Valtuustoille jää usein ainakin tilastoissa kumileimasimen rooli: Esimerkiksi Heinolan valtuusto käsitteli viime vuonna 125 asiaa, joista kahdeksassa päätöksestä jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys muuttui tai kaatui kuitenkin vain kolmesti.¨
Vuonna 2014 Heinolan valtuusto käsitteli siis 125 asiaa pöytäkirjojen mukaan ja kaupunginhallitus vastaavasti 469 asiaa. Kaupunginvaltuuston kokouksissa on pidetty jopa kolmen tai neljän asian johdosta. Esimerkiksi 3.3.2014 valtuuston kokouksessa todettiin valtuustoaloitteet, päätettiin yhteistyöstä lähikuntien kanssa (Itä-Hämeen liiton kautta) ja lisäksi päätettiin tehdä periaatepäätös terveysliikuntapuistosta (ns. senioripuisto tai aikuisten leikkipuisto) kaupungin 175-juhlan kunniaksi.
Tänä vuonna Heinolan kaupunginhallituksessa on käsitelty 9.3. mennessä 100 asiaa. Esityslistalla 9.3. on asiat 78 - 100. Valtuuston kokouksia on ollut kaksi. Tammikuun 19. päivä asiat 1-11 ja helmikuun 16. päivänä asiat 12-19, eli yhteensä valtuustossa 19 asiaa.
Lautakuntia on Heinolassa vähennetty, kun kulttuurilautakunta lopetettiin ja muodostettiin liikunta- ja kulttuurilautakunta. Kulttuurilautakuntaa ei Heinolan kokoisessa kunnassa näköjään tarvita. Liikunta- ja kulttuurilautakunta hyväksyy kulttuurisihteerin tekemät esitykset semmoisenaan. Heinolasa lautakuntien sijaan on perustettu hankekohtaisia ohjausryhmiä, lukuisia valintaryhmiä valitsemaan viranhaltijoita ja erilisia työryhmiä. Erikoisin lienee KAUPUNKIKUVATOIMIKUNTA, joka tiettävästi toimii, mutta jonka toiminnasta ei mitenkään tiedoteta.
Erikoista heinolalaista päätöksentekoa kuvaa myös KAUPUNGINTALON PIHAN kunnostaminen. Katso hallituksen pöytäkirja 15.9.2014. Vaihtoehtona oli pihan asfaltointi tai rakentaminen betonilaatoilla. Määräraha ei riittänyt betonilaattoihin, mitä teknisen toimen johtaja esitti. Teknisen lautakunnan jäsen esitti asfaltointia, mikä voitti äänestyksessä. Piha rakennettiin kuitenkin betonilaatoilla, jotka oli jo tilattu ennakkoon ja odottivat kaupungintalon pihalla päätöksentekoa. Lintutarhan kunnostus- ja korjauskin otettiin mukaan, kun valmistelija esitti puuttuvan rahan ottamista lintutarhalta. Lopulta puuttuva määräraha löytyi ja betonilaattoja ei tarvinnut palauttaa. Kaupunginhallitus huomautti, että päätökset tulisi tehdä ennen hankkeeseen ryhtymistä.
Kaupunginhallitus on näytellyt Heinolassa isoa roolia muun muassa rantapalstojen vuokra-asiassa kaupunginjohtajan ja kaupungin arkkitehtien esitellessä perusteltua maankäytön suunnitelmaa myös kaupungin omistamien rantapalstojen osalta. Kaupunginhallitus päätti toisin kuin valmistelija esitti huolellisen ja perustellun valmistelun jälkeen.
Heinolassa kaupunginhallituksen jäsenet päättävät ohjausryhmissä, valintaryhmissä ja istuvat myös lautakunnissa tekemässä päätöksiä. Sopivia työ- ja ohjausryhmiä perustetaan kaupunginhallituksen päätöksiä toteuttamaan - eipä se ole kovin demokraattista.
Jos tarkastalee heinolalaista päätöksentekokultuuria tehtyjen päätösten perusteella tutkimalla pöytäkirjoja, tarkastus- ja toimintakertomuksia voi tehdä sen havainnon, että kyllä valtuusto on ollut KUMILEIMASIN. Valitettavasti.
Muistatteko sen Itä-Hämeen artikkelin, joka tehtiin Tallinnan talousseminaarin jälkeen (ei se viimekertainen, jossa riideltiin alkoholitarjoilussa), kun valtuutettu totesi siellä tulleen KUMILEIMASINOLON.
¨Valtuustoille jää usein ainakin tilastoissa kumileimasimen rooli: Esimerkiksi Heinolan valtuusto käsitteli viime vuonna 125 asiaa, joista kahdeksassa päätöksestä jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys muuttui tai kaatui kuitenkin vain kolmesti.¨
Vuonna 2014 Heinolan valtuusto käsitteli siis 125 asiaa pöytäkirjojen mukaan ja kaupunginhallitus vastaavasti 469 asiaa. Kaupunginvaltuuston kokouksissa on pidetty jopa kolmen tai neljän asian johdosta. Esimerkiksi 3.3.2014 valtuuston kokouksessa todettiin valtuustoaloitteet, päätettiin yhteistyöstä lähikuntien kanssa (Itä-Hämeen liiton kautta) ja lisäksi päätettiin tehdä periaatepäätös terveysliikuntapuistosta (ns. senioripuisto tai aikuisten leikkipuisto) kaupungin 175-juhlan kunniaksi.
Tänä vuonna Heinolan kaupunginhallituksessa on käsitelty 9.3. mennessä 100 asiaa. Esityslistalla 9.3. on asiat 78 - 100. Valtuuston kokouksia on ollut kaksi. Tammikuun 19. päivä asiat 1-11 ja helmikuun 16. päivänä asiat 12-19, eli yhteensä valtuustossa 19 asiaa.
Lautakuntia on Heinolassa vähennetty, kun kulttuurilautakunta lopetettiin ja muodostettiin liikunta- ja kulttuurilautakunta. Kulttuurilautakuntaa ei Heinolan kokoisessa kunnassa näköjään tarvita. Liikunta- ja kulttuurilautakunta hyväksyy kulttuurisihteerin tekemät esitykset semmoisenaan. Heinolasa lautakuntien sijaan on perustettu hankekohtaisia ohjausryhmiä, lukuisia valintaryhmiä valitsemaan viranhaltijoita ja erilisia työryhmiä. Erikoisin lienee KAUPUNKIKUVATOIMIKUNTA, joka tiettävästi toimii, mutta jonka toiminnasta ei mitenkään tiedoteta.
Erikoista heinolalaista päätöksentekoa kuvaa myös KAUPUNGINTALON PIHAN kunnostaminen. Katso hallituksen pöytäkirja 15.9.2014. Vaihtoehtona oli pihan asfaltointi tai rakentaminen betonilaatoilla. Määräraha ei riittänyt betonilaattoihin, mitä teknisen toimen johtaja esitti. Teknisen lautakunnan jäsen esitti asfaltointia, mikä voitti äänestyksessä. Piha rakennettiin kuitenkin betonilaatoilla, jotka oli jo tilattu ennakkoon ja odottivat kaupungintalon pihalla päätöksentekoa. Lintutarhan kunnostus- ja korjauskin otettiin mukaan, kun valmistelija esitti puuttuvan rahan ottamista lintutarhalta. Lopulta puuttuva määräraha löytyi ja betonilaattoja ei tarvinnut palauttaa. Kaupunginhallitus huomautti, että päätökset tulisi tehdä ennen hankkeeseen ryhtymistä.
Kaupunginhallitus on näytellyt Heinolassa isoa roolia muun muassa rantapalstojen vuokra-asiassa kaupunginjohtajan ja kaupungin arkkitehtien esitellessä perusteltua maankäytön suunnitelmaa myös kaupungin omistamien rantapalstojen osalta. Kaupunginhallitus päätti toisin kuin valmistelija esitti huolellisen ja perustellun valmistelun jälkeen.
Heinolassa kaupunginhallituksen jäsenet päättävät ohjausryhmissä, valintaryhmissä ja istuvat myös lautakunnissa tekemässä päätöksiä. Sopivia työ- ja ohjausryhmiä perustetaan kaupunginhallituksen päätöksiä toteuttamaan - eipä se ole kovin demokraattista.
Jos tarkastalee heinolalaista päätöksentekokultuuria tehtyjen päätösten perusteella tutkimalla pöytäkirjoja, tarkastus- ja toimintakertomuksia voi tehdä sen havainnon, että kyllä valtuusto on ollut KUMILEIMASIN. Valitettavasti.
Muistatteko sen Itä-Hämeen artikkelin, joka tehtiin Tallinnan talousseminaarin jälkeen (ei se viimekertainen, jossa riideltiin alkoholitarjoilussa), kun valtuutettu totesi siellä tulleen KUMILEIMASINOLON.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Harvinaisen osuvasti kirjoitettu.
Järjestelmähän toimisi, jos hallitukselta löytyisi aidosti kompetenssia hoitaa asioita veronmaksajien edun mukaisesti.
Valitettavasti todellisuudessa näin ei ole, ei synny mitään aidosti Heinolaa eteenpäin vieviä päätöksiä vaan epämääräistä suhmurointia.
Ohjausryhmien olemassa olo ei ole perusteltavissa, koska ryhmien aikaansaannokset ovat olemattomia. Liekö niitä perustetaan kokouspalkkioiden jakamisen edistämiseksi ja ryhmien jäseninä istuvat hallituksen jäsenet, valmistelemassa päätöksiä hallituksen eli itsensä päätettäväksi. Järki ei näyttele kovin suurta roolia näiden ryhmien perustamisessa, mutta ei se näyttele sitä hallituksen työskentelyssäkään, esimerkkinä vuokrapalstapäätös, jossa hyvin valmisteltu esitys sotkettiin veronmaksajien edun vastaisesti.
Omat kumi omasta takaa, mitäs sitä vieraitten kumeja käyttämään...
Taas valtuustosta pudonnut inssi ja hän veneen soutaja urputtavat ja kehuvat toistensa höpökirjoituksia.
Ja sinä et taaskaan osaa mitään järkevää keskusteluun lisätä.
Nimimerkille yritäedes! Välillä totuuttakin peliin, suu kuohassa jaksatte haukkua valtuutettuja, hallituksen jäseniä ja lautakuntien jäseniä.
Jos teitä muutamaa poliittista änkyrää arvostelee, niin se on pahasta.
No eläkää tavallanne te syrjäytyneet ja syrjäytetyt rinnevaaralaiset.
Päätöksentekoon teistä ei ole, arvostelemaan kyllä. Voi rassukat teitä.
Nimimerkille eivaltuutettu! Ainoatakaan valtuutettua tai valtuustoa ei ole haukuttu kuten huomaat, jos luet kirjoitusten sisältöä. Nimimerkki "eivaltuutettu" sen sijaan haukkuu kirjoittajia SYRJÄYTYNEIKSI ja SYRJÄYTYNEIKSI RINNEVAARALAISIKSI. "POLIITTINEN ÄNKYRÄ" lienee myös haukkumista ja nimimerkin "eivaltuutettu" panettelua ilman perusteluja. Kyseinen "eivaltuutettu" ei keskustele eikä tuo omia näkemyksiään heinolalaisesta kunnallispolitiikasta. Onko syynä tiedonpuute tai osaamattomuus kirjoittaa asiatekstejä? Jotta voisi osallistua keskusteluun, kannattaisi aloittaa tarkastuslautakuntien tarkastuskertomuksista (Ihamäen ja Seppälän tarkastuskausien kertomukset) ja toimintakertomuksista, sen jälkeen voisit tutustua valtuuston pöytäkirjoihin vuosilta 2013 ja 2014 sekä verrata tehtyjä päätöksiä vastaavan ajan kaupunginhallituksen tekemiin pöytäkirjoihin. Mieti miten päätökset poikkeavat toisistaan ja mitä asioita on valtuustoon viety. Löytyykö muitakin tärkeitä asioita kuin lautakuntien jäsenten valinnat ja esimerkiksi liikuntapuiston periaatepäätös. Uudet johtajavirat perustaa valtuusto, mutta hallituksen asettama valintaryhmä käytännössä valitsee. Elinkeinojohtajan valitsi hallitus, vaikka johtaja toimii elinkeinotoimen johtajana ja yksikönjohtaja Heinolassa jo oli. Niinpä elinkeinotoimi perustettiin kaupunginhallituksen toimesta, olisiko ollut valtuustoasia?
Tiedätkö "eivaltuutettu" mitkä olivat ne 8 valtuustossa äänestykseen vietyä asiaa ja mitkä ne 3, joista valtuustossa äänestettiin ja joissa kaupunginhallituksen esitys kaatui Jos asiallinen keskustelu haukkumatta ja panettelematta kiinnostaa, voin kertoa mistä asioista valtuustossa on äänestetty, miksi ja minkälainen oli äänestystulos.
Kannattaa seurata valtuutettujen tekemien aloitteiden kulkua hallintokoneistossa, että miten toteutetaan vai ovatko aloitteet olleet täysin turhia. Valtuutettujen arvovalta ei kasva, jos valtuustoaloitteita ei noteerata tai jos valtuusto ei käytä kuntalain mukaista valtaansa vallankäyttäjänä, niin kauan kuin sitä vielä Heinolassakin valtuustolla on ennen tulevia kuntarakenne- ja sote-muutoksia.
Kyllä asiallinen keskustelu haukkumatta ja panettelematta kiinnostaa. Kerro toki, mistä asioista valtuustossa on äänestetty, miksi ja minkälainen oli äänestystulos.
Vuoden 2013 tarkastuslautakunta totesi Heinolan pienhankintaohjeen puutteen, ks. tarkastuskertomus vuodelta 2013. Pienhankintaohje tulisi valmistella ja huolehtia myös siitä, että ohjetta noudatettaisiin. Onko hallitus valmistellut pienhankintaohjeen ja jos on, niin missä kokouksessa asia on ollut esillä. Pitäisikö kuntalaisten tehdä kuntalaisaloite PIENHANKINTAOHJEEN tekemisestä ja noudattamisesta? Tarkastuslautakunnan ohje ei ehkä ole ollut riittävä Heinolan tarkastuskertomuksessa. Odotamme myös sitä, milloin Heinolan kaupungin hankinnoista saadaan avointa dataa nettiin. Valtuuston puheenjohtaja, huolehdipa siitä että tärkeät ajamasi asiat etenevät Heinolan hallintokoneistossa, niin kuntalaiset kiittävät ja muistavat.
On kumileimasin.....
Eihän se tietenkään Heinolan asukkaille kuulu mitä valintaryhmiä, ohjausryhmiä tai toimikuntia Heinolaan on perustettu. Mitkä ovat ryhmien ja toimikuntien toimeksiannot, kuka niistä on päättänyt ja keitä erilaisiin ryhmiin ja toimikuntiin kuuluu. Mitkä ovat saattaneet työnsä päätökseen ja onko toimeksianto toteutunut. Mitä ryhmien ja toimikuntien työ on tullut veronmaksajille maksamaan. Jos vaikka paikallislehti selvittäisi tai uusi kaupungin tiedotussihteeri.
Nykyinen valtuusto äänesti viime vuonna ensimmäisen kerran 20.1., pykälä 7: Hallinto- ja kehitysjohtajan viran täyttäminen. Asiasta oli sitä ennen äänestetty kaupunginhallituksessa.
Taustatietoja. Heinolan kansliapäällikön virka, johon sisältyi lakiopinnot, lopetettiin ja sen sijaan perustettiin hallinto- ja kehitysjohtajan virka, ilman lakiopintoja. Heinolaan oli valittu henkilöstöjohtajaksi helmikuusta 2011 Ypäjän kunnanjohtaja Sinikka Malin. Ypäjässä on n. 2000 asukasta. Henkilöstöjohtajan virkaa Malin ei ehtinyt juurikaan hoitaa, kun ryhtyi sijaistamaan kansliapäällikköä ja kaupunginjohtajaa sekä toimimaan selvitysryhmän ja tilapäisten valiokuntien sihteerinä. Malin lähetti kaupunginhallitukselle 5.4.2013 päivätyn kirjeen, jossa esitti toiveenaan voida työskennellä näillä "kypsillä virkavuosilla" hieman aiempaa kunnanjohtajatehtävää rajatummalla tehtäväalueella, keskittyä ja syventyä henkilöstövoimavarojen ylläpitoon, kehittämiseen ja turvaamiseen.
Malinin henkilöstöjohtaja-aikana syksyllä 2012 alkoi Heinolassa kriisi. Malin totesi 5.4. kirjoituksessaan: "Kaupunkimme ylimmän virkamiesjohdon jo vajaalukuisessa tilanteessa ajauduttiin kriisiin, jonka ratkaisemiseksi kaupunginhallitus pyysi minua ottamaan väliaikaisesti hoitaakseni kansliapäällikön tehtävät. Annoin siihen vastentahtoisen suostumukseni, kuten muistan kaupunginhallitukselle vastanneeni, vain siitä syystä, että halusin olla kantamassa korteni kekoon yhteisten asioiden hoitamiseksi edes jollakin tavalla tuossa tukalassa tilanteessa." Toisin sanoen henkilöstökriisin aikana Heinolan henkilöstöjohtaja toimi muissa tehtävissä.
Kaupunginhallituksen kokouksessa äänestettiin puheenjohtaja Hildenin selostuksen perusteella, ilman viranhaltijan esittelyä (Malin oli jäävi) hallinto- ja kehitysjohtajan viran täyttämisestä. Jäsen Varjo esitti asiaa pöydälle. Varjon esitystä kannattivat Karppinen, Jaakkola ja Järvinen. Valinnan jatkamisen puolesta änestivät Hilden, Aven, Rajajärvi, Timonen ja varajäsen Kari, jotka voittivat äänestyksen 5-4.
Kaupunginhallitus esitti valtuustolle hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan henkilöstöjohtaja Sinikka Malinia. Valtuuston kokouksessa 20.1. päätettiin valita Sinikka Malin hallinto- ja kehitysjohtajaksi.
Valtuustossakin asiasta äänestettiin. Valtuutettu Jaakkola esitti virkaan Aleksi Heikkilää ja varalle Sinikka Malinia. Valtuutettu Bonden kannatti Jaakkolan esitystä. Kaupunginhallituksen esitys oli Sinikka Malin ja varalle Aleksi Heikkilä. Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 27 - 16 ja niin Malinista tuli Heinolan hallinto- ja kehitysjohtaja. Malin pyysi eroa 14.3.2014 Heinolan henkilöstöjohtajan tehtävistä.
Lopuksi: Aleksi Heikkilä lienee valittu Hausjärven kunnanjohtajaksi 1.5. alkaen ja epäilemättä Hausjärvi saanee pätevän kunnanjohtajan - onnea Heikkilälle. Heinola valitsi kaupungin henkilöstöjohtajan (jonka toiveena oli voida työskennellä "kypsillä virkavuosilla" henkiöstövoimavarojen ylläpitoon, kehittämiseen ja turvaamiseen) hallinto- ja kehitysjohtajaksi joten Heinolaan piti valita uusi henkilöstöjohtaja. Tarvittiin valintaryhmiä, tarvittiin soveltuvuustestejä ja hakijoita haastateltiin.