Anteeksi, että syrjimme sinua. Varsinaista kiusaamista en huomannut, mutta puhuimme sinusta ja katsoimme kulmien alta.
Anteeksi, etten tullut juttelemaan sinulle. Nyt lähes 50 vuotiaana toimisin takuulla toisin.
Anteeksi, ettemme ymmärtäneet mitä oli olla sairas teini-iässä. Puhuttiin, että sinulla oli leukemia. Mikä on totuus, en tiedä.
Anteeksi, että jätin (jätimme) sinut yksin. En koskaan nähnyt kenenkään puhuvan sinulle. Olit aina yksin.
Toivottasti voitit sairautesi. Toivon, että sinusta on kasvanut tasapainoinen aikuinen syrjinnästä huolimatta.
Olen vilpittömästi pahoillani käyttäytymistäni yli 30 vuotta sitten.
Anteeksi, etten tullut juttelemaan sinulle. Nyt lähes 50 vuotiaana toimisin takuulla toisin.
Anteeksi, ettemme ymmärtäneet mitä oli olla sairas teini-iässä. Puhuttiin, että sinulla oli leukemia. Mikä on totuus, en tiedä.
Anteeksi, että jätin (jätimme) sinut yksin. En koskaan nähnyt kenenkään puhuvan sinulle. Olit aina yksin.
Toivottasti voitit sairautesi. Toivon, että sinusta on kasvanut tasapainoinen aikuinen syrjinnästä huolimatta.
Olen vilpittömästi pahoillani käyttäytymistäni yli 30 vuotta sitten.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En koskaan tule unohtamaan koska kuolin sisäisesti silloin jo.Vasta myt kun omat päiväsi on loppusuoralla,huomaat että et ole kuolematon ja ymmärrät tekosi.Ihminen on herkimmillään sairaana ja välinpitämättömyys ja takana päin supina kuuluu korvii kuitenkin.Olet myöhässä ja sinun vuorosi kantaa taakkaa.
Noloa pyytää nimerkin takaa anteeksi-kun ei aikaaan ollut ap selkärankaa! Häpeä nössö!