Björn Wahlroosin mielestä rikkaita rangaistaan

suomen pitää lopettaa nuo tuet. Ei olevaraa enää svenskeille maksaa.

800 000 eurookin m aataloustukea niin ei muuta tarvikaan ku voi ellää levveesti
ja veronmaksajat sen maksaa suomessa
Nuo on ostanneet maat köyhiltä suomalaisilta ku maataloustukea saa aina hehtaarien mukkaan.

Niin, mitä enemmän hehtaari-pinta-alaa, sitä valtavammat tuet saa!

800 000 Euroa ja joskus enemmänkin saavat maataloustukea, niin eivät hoida sitten niitä maitaan eivätkä mitään viitsi tehdä ja tuottaa.

Ei ole ainut joka tuosta on tietoinen.
Hjallis ilmoittautui vaalilistoille juuri tuon valtion taloustilanteen takia, moni muukin on asiasta ajan tasalla eikä siihen minunkaan aivoni ole liian kalkkikset tunnistaakseen asiaa.
Valtiovarainministerit ovat kilpaa aukoneet kukkaron nyörejä ''auttaakseen'' köyhimpiä valtioita.
Tilanne on ollut jo kauan ei vain kukaan ole sitä ottanut ja puhunut kansan kuullen.
J o s olisimme ottaneet esimerkkiä naapurimaastamme Ruotsista ja pitäneet oman valuuttamme, emme olisi tässä tilanteessa, naapuri pärjää hyvin ja kruunu pitää pintansa.
Nyt olisi ennen Kreikan irtaantumista joku hyvä konsti tarpeen.
..

Wahlroosista vielä sen verran muistin virkistämiseksi että monelle hän antaa työtä ja on kunnon mies kartanoineen.
Ei ole ollut sotkemassa politiikan kuvioita puolesta eikä vastaan on omien plantaasiensa herra ja pärjää hyvi...lycka till Nalle!

Hjallis Harkimo onkin toinen samanlainen kuin Björn Wahlroos. Molemmat huonosti käyttäytyviä, epäkelpoja ihmisiä.
Rikkaus ei tee ihmistä kunnon ihmiseksi.

Vanhojen alistaja-riistäjiemme jälkeläisiä,

oli vähällä tulla: jälkeisiä.

Tai miksei niin että ajaisi asiaa kaikki rikkaiksi rakkaiksi terveeksi iloisiksi.

Naiset ovat parempia sijoittajia kuin miehet. Naisten sijoitukset tuottavat enemmän rahaa ja naisjohtoisten yrityksen tuotot ovat miesjohtoisten yritysten tuottoja suurempia. Miksi näin on?

Joskus ammattilainenkin on mokannut. "Sijoitin liian myöhään rahaa teknobuumissa. Kaikki meni, ja niistä osakkeista tuli pelkkiä penniosakkeita", Marika af Enehjelm sanoo.
Joskus ammattilainenkin on mokannut. "Sijoitin liian myöhään rahaa teknobuumissa. Kaikki meni, ja niistä osakkeista tuli pelkkiä penniosakkeita", Marika af Enehjelm sanoo.
Kun asiaa on tutkittu, on selvinnyt ainakin neljä asiaa.

1. Naiset sijoittavat harkitummin ja pitkäjänteisemmin kuin miehet, mikä pitkällä tähtäimellä tuo myös sijoituksille paremmat tuotot.

2. Naiset ovat sijoittajina erittäin analyyttisiä. Naiset näkevät vaivaa markkinoiden ja yritysten tarkkaan tutkimukseen ja osuvat siksi useammin oikeaan kuin miehet.

3. Naisilla on korkeampi moraali sijoittajina kuin miehillä. He tekevät harvemmin esimerkiksi sisäpiirikauppoja.

4. Ja kaiken ytimessä on tietysti iso T eli testosteroni. Se ajaa miehekkäät miehet äkkiliikkeisiin ja omien taitojen yliarviointiin, mikä taas kostautuu osakemarkkinoilla.

Näinkö yksinkertaista se on?

Kysytään asiaa Marika af Enehjelmiltä. Hän on 40-vuotias kauppatieteen maisteri ja tekniikan tohtori, ammattisijoittaja, joka sijoittaa kuin nainen.

Hänen mukaansa tärkein ero miesten ja naisten välillä on ehkä se, että miehet sijoittavat osakkeisiin ja naiset yrityksiin.

Pysähdytäänpä tähän!

Kun af Enehjelm puhuu yrityksistä, hän puhuu niistä elävinä organismeina.

"Niillä on sielu, joka on sen yrityksen kulttuuri. Yrityskulttuuri puolestaan muodostuu yrityksessä työskentelevien ihmisten motivaatiosta."

Vuosikertomusta lukemalla näkee helposti, miten yritys kasvaa tai paljonko se tuottaa, tai onko yrityksen johto reagoinut erilaisiin tilanteisiin oikein.

Vaikeaa sen sijaan on työntekijöiden motivaation ja muiden "pehmeiden" asioiden selvittäminen, mutta se on Enehjelmin mielestä sijoittajalle olennaista tietoa.

"Siinä on hurja ero, tekevätkö työntekijät työtään 70 prosentin motivaatiolla vain 120 prosentin motivaatiolla."

Analysoidessaan yrityksiä, joihin sijoittaa, af Enehjelm lukee talouslehtiä, seuraa yritysten mainetta ja suhdetta työntekijöihinsä. Sijoittajan kannalta on esimerkiksi huolestuttavaa, jos firman suunta tai organisaatio jatkuvasti muuttuvat. Sellainen syö työntekijöiden motivaatiota.

Hyvien analyysien tekeminen on mitä naisellisinta sijoitustoimintaa. Se ei onnistu, ellei viitsi tutustua perusteellisesti yritykseen ja sen toimintaan. Naissijoittajat usein viitsivät.

Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta 1990-luvun lopulla af Enehjelm lähti ulkomaille ja aloitti uransa konsulttina Boston Consulting Groupilla Tukholmassa.

BCG:llä hän innostui niin sanotuista due diligence -raporteista eli yrityskauppaa edeltävistä yritysten vastuisiin ja riskeihin liittyvistä strategisista analyyseistä.

"Se olikin ihan hirveän kiinnostavaa. Kun huomasin, että selvitykset, joita olin tehnyt, valuivat suoraan joidenkin yritysten liiketoimintasuunnitelmiin, tajusin, että työllä on oikeasti konkreettinen lopputulos."

Konsulttina hän ei kuitenkaan päässyt näkemään, miten hänen analyysinsä toteutuivat käytännössä ja mitä yrityksille myöhemmin tapahtui.

Elettiin 2000-luvun alkua, it-kuplan puhkeamisen jälkeistä krapulaa. Pörssikurssit olivat alamaissa. Af Enehjelm siirtyi töihin saksalaiseen sijoitusyhtiöön, jonka omistaja oli päättänyt sijoittaa 90 prosenttia omaisuudestaan muutamaan pieneen, mutta kasvavaan eurooppalaiseen pörssiyritykseen.

Sijoitusyhtiön leivissä af Enehjelm oppi tekemään entistäkin perusteellisempia analyysejä.
"Tutkimme riskejä huolellisesti. Haastattelimme kilpailijoita. Testasimme yritysten tuotteita."

Kilpailijoiden haastatteleminen oli erityisen hauskaa, koska yritykset rakastavat moittia kilpailijoitaan. Siinä sijoittajalle kuitenkin selviää monia tärkeitä asioita.

"Ostimme vain firmoja, joita sai halvalla, joilla oli vahva tase, ja jotka olivat loistavia yrityksiä suhteellisen perinteisillä aloilla."

Taktiikkana oli perehtyä yrityksiin huolella ja poimia niistä vain parhaat.

"Se on buffettilainen näkemys sijoittamisesta. Buffett sanoo, että hajauttaminen kertoo vain analyysin laiskuudesta."

Yhdysvaltalainen Warren Buffett, 84, on maailman tämän hetken tunnetuin sijoittaja. Buffetistakin on sanottu, että hän sijoittaa kuin tyttö.

Mistä sitten voi tietää, mitkä ovat niitä markkinoiden parhaita yrityksiä? Mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota?

"Pääoman tuottoaste ja kasvu ovat minulle ne tärkeimmät luvut. Niillä pärjää", af Enehjelm sanoo, ja piirtää kuvion. Siinä on kaksi käyrää, jotka kuvaavat sitä, kuinka arvokas yritys on.

"Yrityksestä, joka kasvaa nopeampaa ja jolla on korkeampi pääoman tuotto, voi maksaa enemmän, kuin hitaammin kasvavasta ja matalampituottoisesta. Tämä on keino suhteuttaa yrityksen laatu sen hintaan."

Mutta ennen kuin sijoittaa senttiäkään, af

Sen mitä ylläolevat tietämättömyydessään niin mielellään unohtavat, on että nuo suurtilalliset tuottavat kotimaista viljaa. Kuvitteleeko kukaan tänäpäivänä maataloustukia saatavan ilman tuottamista?
Kesantoajoista on tosi kauan aikaa kulunut.

Luuletkos että horsmaa kasvava kartanon peltoaukea on noin tuottava, no ei varmaan.
Tänä aamuna oli tvssä viljelijä joka myi S-ryhmälle tuotoksensa jaoli sitä mieltä että niillä hinnoilla ei kannata enää jatkaa.
Jos muutkin ovat sitä mieltä on meidän ruokamme tuotava rajojemme ulkopuolelta.
Pitää ottaa selville mitä maksaa koneet ja polttoaineet, korjaukset huollot tilat jossa koneita säilytetään eivät ne voi olla säiden armoilla ulkona koska keväällä niiden on taas toimittava.
Ensiksi on otettava selvää mitä mikäkin maksaa, eivät luulot pelkät ja heitot ylimieliseen tapaan ole minkään arvoisia.

Kysynkin KUN.SAAVAT nimimerkillä kirjoittavalta mitä hän tekisi ?
Maksetaanhan tukia myös ulkomaan kaupassa, miksi ei kotimaan tuotanossa ?
Miksi ammattijärjestöt haluaa palkan korotuksia joka vuosi palkansaajille, ja tyossään saavat käyttää työnantajan välineitä?
Nyt lopetan olisi vielä kysyttävää mutta nousee se myrsky jo tästäkin.

Älä vaan kompastu siihen, tyhjenee ne vähätkin sulta.