Kansainvälisen naistenpäivän jälkeen

Kansainvälinen naistenpäivä antaa aiheen tarkastella, millaisella kehitysuralla naisten asema on viime vuosina ollut. Päällimmäiseksi nousee varsin synkkä ja murheellinen kuva naisiin ja tyttöihin kohdistetun raa'an väkivallan vuoksi.

Pakistanilainen Malala Yousafzai selvisi hengissä tultuaan ammutuksi, mutta Joyti Singh Pandey Intiasta, eteläafrikkalainen Anene Booysen ja turkkilainen Özgecan Aslan kuolivat raiskaajien käsissä vuosina 2012–2015. Muistamme heitä surun ja suuttumuksen tuntein. Poikkeuksellisen julmaan ja systemaattiseen väkivaltaan naisia ja tyttöjä kohtaan ovat syyllistyneet Nigerian Boko Haram, Irakissa ja Syyriassa sotiva "Islamin valtio" sekä Taleban Pakistanissa ja Afganistanissa.

Kehitysmaissa tyttöihin kohdistuva väkivalta on laajaa: sukuelinten silpomista, seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä ja pakkoavioliittoja sekä lapsikauppaa. Ne kasvavat köyhyydestä, sukupuolten eriarvoisuudesta ja perinteisistä uskomuksista.

Sukupuolten eriarvoisuutta ei ole voitettu kehittyneissäkään maissa: se näkyy palkoissa sekä politiikan ja talouselämän päätöksentekijäin koostumuksessa. Huolta herättävät pyrkimykset rajoittaa naisten lisääntymisterveys- ja seksuaalioikeuksia. Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma myös kehittyneissä maissa – Suomessakin.

Ilouutinen on, että ongelmilla on väkevä vastapaino: naiset ovat nyt liikekannalla. Naisten tietoisuus ongelmista on lisääntymässä. Väkivallasta ilmoitetaan poliisille ja kerrotaan sosiaalisessa mediassa; naisryhmät vastustavat omatoimisesti sukupuolielinten silpomista ja koettavat pitää tytöt koulutiellä. Väkivalta tyttöjä kohtaan Intiassa, Pakistanissa, Etelä-Afrikassa ja Turkissa johti ennennäkemättömän laajoihin mielenilmauksiin.

YK:n vuosituhattavoitteilla on ollut myönteinen vaikutus naisten asemaan. Siksi on oikein, että YK syksyllä hyväksyy vuosituhattavoitteiden jatkoksi uudet "kestävän kehityksen tavoitteet" vuosiksi 2015–2030. Sukupuolten tasa-arvo ja naisten sekä tyttöjen voimauttaminen kuuluvat hieman laajennettuina (ennen kaikkea naisiin kohdistuva väkivalta) uusiin tavoitteisiin.

Naistenpäivän merkeissä järjestetään myös marsseja monissa maissa. "Sukupuolten tasa-arvon kevät" edistyy miljoonien naisten ja miesten yhteistyönä ympäri maailman. Erikoisimpiin esimerkkeihin kuuluu turkkilaisten miesten pukeutuminen minihameisiin vastalauseena turkkilaistytön murhalle.

Suomessa jokainen voi tehdä vaikka lahjoituksen Naisten Pankille tai Suomen Unicefille sekä osallistua niiden toimintaan. Miehet voivat antaa lupauksensa toimia naisten ja tyttöjen kohtaamaa väkivaltaa vastaan UN Women -järjestön HeForShe-kampanjassa tai lahjoittamalla "ruusurahan" järjestölle.

Sukupuolten tasa-arvon soisi olevan yhteinen keskustelunaihe suomalaisissa perheissä, työpaikoilla sekä ystäväpiireissä.

Kirsti Lintonen

Suomen YK-suurlähettiläs

vuosina 2005–2009, Helsinki