Perhetyö- oikeusturvariski kaikille perheille

Lastensuojelu tarjoaa nykyisin lapsen kaikkiin pulmiin ratkaisuksi perhetyötä, olipa kyse lapsen oppimisen ongelmasta, kotiintuloaikojen noudattamisesta, homevauriolle altistumisesta, neurologisesta häiriöstä tai vanhempien väsymyksestä tai epäilyttävästä elämäntavasta.

Moni perhe on ottanut vastaan perhetyötä olettaen saavansa helpotusta arkeensa mutta onkin saanut kotiinsa vain kirjaamaan ja komentelemaan pyrkivän puutteellisesti koulutetun, pahansuovan ja ammattitaidottoman urkkijan.
Perhetyö on siis etääntynyt kodinhoidosta ja muuttunut konkreettisesta ja käyttökelpoisesta avusta kieltäytyväksi perheiden valvonnaksi, syntien kyttäämiseksi ja kirjaamiseksi ja oletettujen tai keksittyjen patologioiden selvittämisen amatöörisalapoliisityöksi, jota ei tutki tai valvo mikään instanssi.

Leeni Ikosen mukaan perhetyöntekijöiden huostaanottoasioihin kirjoittamista lausunnoista ilmenee, että luottamuksella kerrottuja, jo ohitettuihin elämänkriiseihin liittyviä tietoja käytetään kritiikittömästi perheitä vastaan.
Ikosen tapana on hallinto- oikeuden käsittelyssä kysyä perhetyöntekijöiltä, kuinka työ suunniteltiin ja tavoitteet asetettiin. Yleensä he vastaavat vain"sosiaalitoimen kanssa päätettiin aloittaa perhetyö". Vastaus paljastaa, ettei tavoitteita tai suunnitelmaa ole ja työtä tehdään perheiden toiveet ohittaen.

Perhetyöllä tavoitellaan lastensuojelun lanseeraamaa riittävän hyvän vanhemmuuden mittaa, jolle ei kuitenkaan löydy täsmällistä määrittelyä. Tyypillistä on, että lastensuojelun työntekijät eivät osaa vastata edes siihen, miksi perhe on lastensuojelun asiakkaana, mistä viranomaiset tuntevat huolta , mihin työskentely tähtää tai mitä halutaan muuttaa.

Kuinka mahdottoman tehtävän edessä ja viranomaismielivallan kohteena ovat vanhemmat, joiden tulisi muuttua sellaisiksi, mitä kukaan ei osaa määritellä?
http://vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=7161&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=